TYÖ- JA TASA-ARVOASIAINVALIOKUNNAN LAUSUNTO 21/2002 vp

TyVL 21/2002 vp - HE 243/2002 vp

Tarkistettu versio 2.0

Hallituksen esitys laeiksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain ja työntekijäin eläkelain 12 c §:n muuttamisesta

Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

JOHDANTO

Vireilletulo

Eduskunta on 6 päivänä marraskuuta 2002 lähettäessään hallituksen esityksen laeiksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain ja työntekijäin eläkelain 12 c §:n muuttamisesta (HE 243/2002 vp) valmistelevasti käsiteltäväksi sosiaali- ja terveysvaliokuntaan samalla määrännyt, että työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnan on annettava asiasta lausunto sosiaali- ja terveysvaliokunnalle.

Asiantuntijat

Valiokunnassa ovat olleet kuultavina

hallitusneuvos Anja Kairisalo, sosiaali- ja terveysministeriö

lainsäädäntöneuvos Pasi Järvinen, työministeriö

osastopäällikkö Christina Lindell, Eläketurvakeskus

lakimies Olli Häkkinen, Kansaneläkelaitos

ylitarkastaja Niina Jussila, Vakuutusvalvontavirasto

tutkimuspäällikkö Hilkka Kostiainen, Valtiokonttori

toimitusjohtaja Tapani Miettinen, Tapaturmavakuutuslaitosten liitto

aktuaari Mikko Karpoja, Työeläkevakuuttajat TELA ry

lakimies Janne Metsämäki, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry

lakimies Juri Aaltonen, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry

oikeustieteen kandidaatti, asiamies Johan Åström, Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto

asiamies Mikko Räsänen, Palvelutyönantajat ry

pääekonomisti Pasi Holm, Suomen Yrittäjät

Euroopan Työttömien verkoston puheenjohtaja Karl-Gustaf Kunnas, Työttömien Valtakunnallinen Yhteistoimintajärjestö TVY ry

HALLITUKSEN ESITYS

Esityksessä ehdotetaan työttömyysetuuksien rahoituksesta annettua lakia muutettavaksi siten, että työnantajalle säädetään omavastuu osaksi työttömyysturvan lisäpäivien rahoittamista.

Työttömyysturvan omavastuussa noudatetaan samoja periaatteita kuin työttömyyseläkkeiden omavastuussa. Omavastuumaksua sovelletaan kaikkiin työnantajatahoihin. Omavastuumaksua aletaan soveltaa vuodesta 2009, ja se koskee vuonna 1950 tai sen jälkeen syntyneitä henkilöitä, joilla työttömyysturvan lisäpäivät korvaavat työttömyyseläkkeen. Omavastuumaksu peritään tilanteissa, joissa työnantajan irtisanoma henkilö tulee oikeutetuksi työttömyysturvan lisäpäiviin. Työttömyysturvan omavastuu määräytyy työnantajan palkkasumman ja irtisanotulle työntekijälle maksettavan etuusmenon perusteella. Omavastuumaksu kasvaa lineaarisesti nollasta 80 prosenttiin etuusmenosta palkkasumman kasvaessa 1,3 miljoonasta eurosta 20,8 miljoonaan euroon.

Työnantajan omavastuumaksua sovellettaessa työnantajan työttömyysvakuutusmaksu eritellään perusmaksuun ja lisäpäivämaksuun. Perusmaksu on nykyisen työnantajan työttömyysvakuutusmaksun tapaan porrastettu. Lisäpäivämaksu puolestaan alenee täysimääräisestä neljäsosaan palkkasumman kasvaessa 1,3 miljoonasta eurosta 20,8 miljoonaan euroon. Puuttuva osuus rahoitetaan työnantajan omavastuumaksulla.

Ehdotetut lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2003.

VALIOKUNNAN KANNANOTOT

Perustelut

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä seuraavin huomautuksin ja muutosehdotuksin.

Työttömyysturvan rahoitus perustuu nykyisellään kollektiivisiin maksuihin, eikä järjestelmä sisällä sellaista yksittäisen työnantajan vastuuta, jota eläkepuolella sovelletaan. Työnantajan työttömyysvakuutusmaksut määräytyvät yksinomaan palkkasumman perusteella.

Nyt käsiteltävänä olevalla esityksellä ikääntyneiden työttömien toimeentuloturvan rahoitus siirretään eläkejärjestelmästä työttömyysvakuutusjärjestelmään siten, että työttömyysturvan rahoitukseen luodaan omavastuujärjestelmä, joka vastaa suurtyönantajien rahoitusvastuuta työttömyyseläkkeistä.

Aiheuttamisperiaatteen mukaan määräytyvän työnantajan omavastuumaksun tarkoituksena on saneeraustilanteissa hillitä työnantajan halukkuutta ikääntyvien työntekijöiden irtisanomiseen. Valiokunta pitää tärkeänä, että ikääntyvien työntekijöiden mahdollisuutta säilyttää työnsä tuetaan näin myös taloudellisin ohjauskeinoin. Samalla valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että aiheuttamisperiaatteen soveltaminen laajemminkin työnantajien työttömyysvakuutusmaksun määräytymisessä voisi olla omiaan kannustamaan yrityksiä pitkäjänteisen, henkilöstön osaamiseen ja jaksamiseen panostavan henkilöstöpolitiikan kehittämiseen.

Esitykseen ei sisälly ehdotusta työnantajan työttömyysvakuutusmaksun porrastuksen muuttamiseksi. Koska porrastuksen mukaisia palkkasummia ei ole tarkistettu vuoden 1995 jälkeen, maksurasituksen jakautuminen työnantajien kesken on muuttunut ja maksu kohdistuu alkuperäistä tarkoitusta ankarammin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, joilla on suuri työllistävä vaikutus. Valiokunta pitää tärkeänä, että hallitus ryhtyy välittömästi toimenpiteisiin käynnistääkseen neuvottelut työmarkkinajärjestöjen kanssa työnantajien keskinäisen maksurasituksen jakautumisen palauttamiseksi alkuperäisen tarkoituksen mukaiseksi tarkistamalla työnantajan työttömyysvakuutusmaksun porrastusrajaa.

Työeläkelisän rahoitukseen tarkoitetun osuuden tilitys valtion eläkerahastoon

Työeläkelisän rahoitusta ei ole kattavasti järjestetty valtionhallinnon ulkopuolisten työnanta-jien palveluksessa olevien valtion eläkejärjestelmän piiriin kuuluvien henkilöiden osalta. Näitä ovat esimerkiksi kuntien peruskoulujen ja lu-kioiden henkilökunta samoin kuin yksityisten valtionapulaitosten henkilökunta. Heidän työnantajansa maksavat työnantajan työttömyysvakuutusmaksua normaaliin tapaan, ja maksut kerätään tapaturmavakuutusmaksun yhteydessä vakuutuslaitosten kautta työttömyysvakuutusrahastoon. Kuitenkaan näistä maksuista ei tilitetä asianmukaista osuutta valtion eläkerahastoon työeläkelisän rahoittamiseen. Valiokunnalle toimitettujen arvioiden mukaan tilittämättä jää vuosittain useita miljoonia euroa.

Valiokunta pitää tärkeänä, että hallitus ryhtyy välittömästi toimenpiteisiin, jotta vakuutusperiaatteen mukaisesti valtion eläkerahastolle työeläkelisien rahoitukseen ohjataan valtion eläketurvan piirissä olevien henkilöiden osuus työnantajan työttömyysvakuutusmaksuina kerätyistä varoista. Asian merkitys korostuu entisestään, jos omavastuumaksun myötä myös valtion virastot ja liikelaitokset alkavat tulevaisuudessa maksaa työnantajan työttömyysvakuutusmaksua.

Eräitä muutosvaiheen rahoitusjärjestelyjä

Esitykseen ei sisälly kattavia säännöksiä työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen koulutustuen ja ylläpitokorvausten rahoituksesta eikä niissä noudatettavasta menettelystä. Niistä on säädettävä lailla. Lisäksi ansiotukena maksettavan koulutustuen ennakkojen maksamismenettelyssä on tarkoitus siirtyä työttömyyspäivärahojen osalta noudatettavaan käytäntöön vuoden 2004 alusta. Näiden etuuksien rahoituksen järjestämiseksi julkisesta työvoimapalvelusta annettavan lain voimaantulosäännöksiin ehdotetaan otettavaksi siirtymäsäännös, jonka mukaan vuoden 2003 ajan opintososiaalisten etuuksien sekä muiden Kansaneläkelaitoksen maksamien ylläpitokorvausten rahoittamiseen sovelletaan työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 30 §:n mukaista rahoitusmenettelyä. Valiokunta pitää tärkeänä, että hallitus välittömästi selvittää, miten tarvittavat rahoitussäännökset vuoden 2004 alusta lähtien järjestetään pysyvällä tavalla.

Eduskunnan hyväksyttävänä on parhaillaan ehdotus Koulutusrahastosta annettavaksi laiksi. Sen voimaantulosäännöksen mukaan erorahaa voidaan edelleen maksaa ennen 1.1.2003 päättyneen työsuhteen ja erorahan aikuiskoulutuslisää ennen 1.1.2003 alkaneen koulutuksen perusteella. Näiden etuuksien rahoituksen turvaamiseksi lakiehdotukseen työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta tulee lisätä asiaa koskeva voimaantulosäännös.

Lausunto

Lausuntonaan työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunta kunnioittavasti esittää,

että sosiaali- ja terveysvaliokunta ottaa huomioon, mitä edellä on esitetty.

Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 2002

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

  • pj. Jouko Skinnari /sd
  • jäs. Tuula Haatainen /sd
  • Pertti Hemmilä /kok
  • Leea Hiltunen /kd
  • Anne Holmlund /kok
  • Kyösti Karjula /kesk
  • Esa Lahtela /sd
  • Pertti Mäki-Hakola /kok
  • Håkan Nordman /r
  • Pirkko Peltomo /sd
  • Tero Rönni /sd
  • Jaana Ylä-Mononen /kesk
  • vjäs. Matti Kangas /vas

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos  Ritva  Bäckström