Perustelut

Yleistä

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on käsitellyt asiaa oman toimialansa osalta.

Esityksen tarkoituksena on parantaa nuorena työkyvyttömiksi tulevien työkyvyttömyyseläkkeen tasoa sekä estää eläkkeen pieneneminen työkyvyttömyyseläkkeen muuttuessa vanhuuseläkkeeksi. Elinaikakerrointa sovellettaisiin työkyvyttömyyseläkkeen karttuneeseen osaan eläketapahtumavuoden mukaisena.

Valiokunta pitää työkyvyttömyyseläkettä koskevia muutosehdotuksia tarpeellisina. Työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työllistymismahdollisuudet ovat heikot, joten he eivät yleensä voi työuraa jatkamalla paikata työeläketurvaansa. Tästä syystä on perusteltua, että heidän työkyvyttömyyseläkkeensä tasoa parannetaan ja otetaan myös lastenhoito- ja opiskeluajat huomioon eläkelaskennassa. Valiokunta pitää tärkeänä myös eläketason ennakoitavuutta ja sitä, ettei eläketaso alene työkyvyttömyyseläkkeen vaihtuessa vanhuuseläkkeeksi.

Valiokunta korostaa, että työkyvyttömyyden ehkäisyyn kaikissa ikäryhmissä tulee kiinnittää erityistä huomiota. Työvoiman vähetessä tulee panostaa entistä enemmän työkyvyn ylläpitämiseen, työkuormituksen hallintaan ja osaamisen varmentamiseen. Erityisesti tulee panostaa hyvään johtamiseen ja työntekijöiden jaksamista tukevaan esimiestyöhön. Siirtymiä koulutusasteelta toiselle ja koulutuksesta työhön tulee helpottaa ja tukea nuorten kiinnittymistä työelämään. Työuran eri vaiheissa on tärkeää olla käytettävissä joustavia, yksilöllisiä tapoja sovittaa työaikoja yhteen elämäntilanteen vaatimusten kanssa.

Hyvän talouskasvun myötä on 55—65-vuotiaiden työhön osallistuminen lisääntynyt Suomessa nopeammin kuin muissa EU-maissa. Keskimääräinen eläkeikä on noussut, mutta se on edelleen alhaisempi kuin esimerkiksi Ruotsissa. Jos verrataan tehtyjä työtunteja, ero on kuitenkin pieni, koska Ruotsissa ikääntyneet ovat yleensä osa-aikatyössä ja Suomessa kokoaikatyössä.

Osa-aikaeläkettä koskevat muutokset

Hallituksen esityksen mukaan osa-aikaeläkkeen alaikäraja ehdotetaan nostettavaksi 60 vuoteen yhtenä keinona eläkemenojen hallitsemiseksi. Lisäksi eläkkeen karttuminen osa-aikaeläkkeen ansion alenemasta ehdotetaan poistettavaksi. Osa-aikaeläkkeen muutokset koskisivat vuonna 1953 tai sen jälkeen syntyneitä.

Osa-aikaeläke tuo ikääntyneille työntekijöille tarpeellista joustoa työelämään. Se auttaa sopeuttamaan työnteon ikääntyneen työntekijän voimavaroihin ja pehmentää vanhuuseläkkeelle siirtymiseen liittyvää elämänmuutosta. Heikentynyt terveydentila on usein yhtenä syynä osa-aikaeläkkeelle hakeutumiseen, ja joka kymmenes osa-aikaeläkkeellä oleva ilmoittaa, että olisi yrittänyt päästä kokonaan eläkkeelle, jos osa-aikaeläkettä ei olisi ollut tarjolla.

Puolet osa-aikaeläkkeelle siirtyneistä ilmoittaa työn henkisen tai fyysisen raskauden yhdeksi eläkkeelle siirtymisen syyksi. Myös lisäajan saaminen perheelle tai harrastuksille on monille tärkeää. Useat hoitavat päivittäin tai viikoittain perheenjäseniään tai omaisiaan, kuten puolisoaan, lapsenlapsiaan ja vanhempiaan.

Valiokunta korostaa osa-aikaeläkkeen merkitystä yksilöllistä joustoa työelämään tuovana elementtinä, jonka avulla ikääntyneet työntekijät jaksavat työelämässä pidempään ja voivat yhdistää työ- ja perhe-elämään liittyviä velvoitteitaan. Valiokunta painottaa, että käytettävissä on myös osatyökyvyttömyyseläkejärjestelmä, jos terveydentila ei enää anna mahdollisuuksia kokoaikatyön tekemiseen. Valiokunta pitää tärkeänä sitä työtä, jota osa-aikaeläkkeellä olevat tekevät perheenjäsentensä ja omaistensa hoitamiseksi, ja katsoo, että omaishoidon tukea tulee kehittää niin, että omaishoidosta saa asianmukaisen korvauksen eikä siihen tarvita osa-aikaeläkkeen tyyppisiä ratkaisuja.

Työnantajat voivat yhteistyössä työntekijöiden kanssa käyttää osa-aikaeläkejärjestelmää myös työn jakamiseen ja sukupolvenvaihdosten toteuttamiseen työpaikoilla. Työpaikoilla on saatu hyviä kokemuksia järjestelyistä, joilla nuoria työntekijöitä on palkattu osa-aikaeläkkeellä olevien rinnalle ja annettu osa-aikaeläkkeellä oleville tehtäväksi perehdyttää nuoret työtehtäviinsä. Näin on pystytty menestyksekkäästi siirtämään ikääntyneiden työntekijöiden osaamista ja heille kertynyttä hiljaista tietoa nuorille.

Ehdotettuja muutoksia osa-aikaeläkkeen ikärajaan ja eläkkeen karttumiseen perustellaan hallituksen esityksessä eläkemenojen hallitsemisella. Osa-aikaeläkkeen menot olivat 0,2 miljardia euroa eli 1,3 % työeläkemenoista vuonna 2008. Muutoksilla arvioidaan säästettävän yksityisen sektorin työeläkemenoja noin 39 miljoonaa euroa vuonna 2015. Säästö lisääntyy asteittain niin, että se on 110 miljoonaa euroa vuonna 2055. Laskelmassa ei ole otettu huomioon muutosten vaikutusta työkyvyttömyyseläkkeiden lisääntymiseen. Esityksessä ei ole myöskään arvioitu muutoksen laajempia yhteiskunnallisia tai taloudellisia vaikutuksia esimerkiksi omaishoitoon, pienten lasten vanhempien työstäpoissaoloihin taikka sellaisiin menoihin, jotka liittyvät lisääntyviin sairauspoissaoloihin ja työkyvyttömyyseläkehakemuksiin ja -valituksiin.

Valiokunta pitää työurien jatkamista ja työn määrän kasvattamista tärkeänä, jotta hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjan kestävyys pystytään varmistamaan. Tästä syystä valiokunta pitää ehdotettua osa-aikaeläkkeen alaikärajan nostamista tarpeellisena. Valiokunta uskoo muutoksen lisäävän yhteiskunnan käytössä olevaa työpanosta, koska valtaosa 58- tai 59-vuotiaina osa-aikaeläkkeelle haluavista jatkanee kokoaikaisessa työssä ainakin jonkin aikaa.

Valiokunta toteaa, että työntekijät voivat paljolti vaikuttaa omilla elämäntapavalinnoillaan työelämässä jaksamiseensa ja työkykynsä säilymiseen. Yhteiskunta ja työnantajat eivät voi kantaa vastuuta työntekijän omien valintojen seurauksista. Tärkeää onkin motivoida työntekijöitä kantamaan itse vastuuta oman työkykynsä säilymisestä ja hyvinvointinsa kohentamisesta. Työntekijöiden tueksi tarvitaan myös toimiva työterveyshuolto ja kattavat ennalta ehkäisevän terveydenhuollon palvelut.

Vuorotteluvapaa

Valiokunta pitää tärkeänä vuorotteluvapaajärjestelmän vakinaistamista, jota koskevaa hallituksen esitystä valmistellaan parhaillaan työ- ja elinkeinoministeriössä ja jonka on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2010. Vuorotteluvapaa antaa yhä vaativammassa työelämässä työnkierron lisäksi mahdollisuuksia työkyvyn ja työssä jaksamisen tukemiseen, työmotivaation ylläpitoon, työn ja hoitovastuiden yhteensovittamiseen sekä osaamisen kehittämiseen.

Työeläkkeen ansaintaa vuorotteluvapaan ajalta ehdotetaan muutettavaksi siten, että eläkettä karttuisi 55 prosenttia vuorottelukorvauksen perusteena olevasta ansiosta nykyisen 75 prosentin sijasta. Käytännössä pienennys ei kuitenkaan heikentäisi merkittävästi henkilön eläkettä, koska vuorotteluvapaan kesto on enintään vuosi. Näin ollen valiokunta ei usko, että muutoksella on juurikaan vaikutusta vuorotteluvapaan käyttöön.

Esityksen vaikutukset naisten ja miesten asemaan

Hallituksen esityksessä on ansiokkaasti arvioitu ehdottujen muutosten vaikutuksia naisten ja miesten asemaan. Valiokunta pitää tärkeänä, että tällainen arviointi sisältyy mahdollisimman moniin hallituksen esityksiin.

Arvioinnista ilmenee, että työkyvyttömyys- ja perhe-eläkkeitä koskevat muutokset hyödyttävät jossain määrin enemmän naisia kuin miehiä. Valiokunta pitää tätä tasa-arvonäkökulmasta tärkeänä, kun otetaan huomioon, että naisten eläkkeet ovat keskimäärin huomattavasti pienempiä kuin miesten eläkkeet. Osa-aikaeläkkeitä on vuosina 2005—2008 alkanut naisilla hieman enemmän kuin miehillä, joten osa-aikaeläkkeen muutokset koskevat jonkin verran enemmän naisia kuin miehiä.

Vuorotteluvapaata koskevien muutosten osalta hallituksen esitykseen ei sisälly sukupuolivaikutusten arviointia. Tutkimusten mukaan naiset käyttävät vuorotteluvapaata miehiä enemmän, joten vuorotteluvapaan aikaista eläkekertymää koskevat heikennykset vaikuttanevat enemmän naisten kuin miesten eläkkeiden määräytymiseen.