Perustelut
Yleistä
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta
on käsitellyt asiaa oman toimialansa osalta.
Esityksen tarkoituksena on parantaa nuorena työkyvyttömiksi
tulevien työkyvyttömyyseläkkeen tasoa
sekä estää eläkkeen pieneneminen työkyvyttömyyseläkkeen
muuttuessa vanhuuseläkkeeksi. Elinaikakerrointa sovellettaisiin
työkyvyttömyyseläkkeen karttuneeseen
osaan eläketapahtumavuoden mukaisena.
Valiokunta pitää työkyvyttömyyseläkettä koskevia
muutosehdotuksia tarpeellisina. Työkyvyttömyyseläkkeellä olevien
työllistymismahdollisuudet ovat heikot, joten he eivät
yleensä voi työuraa jatkamalla paikata työeläketurvaansa.
Tästä syystä on perusteltua, että heidän työkyvyttömyyseläkkeensä tasoa
parannetaan ja otetaan myös lastenhoito- ja opiskeluajat
huomioon eläkelaskennassa. Valiokunta pitää tärkeänä myös
eläketason ennakoitavuutta ja sitä, ettei eläketaso
alene työkyvyttömyyseläkkeen vaihtuessa
vanhuuseläkkeeksi.
Valiokunta korostaa, että työkyvyttömyyden ehkäisyyn
kaikissa ikäryhmissä tulee kiinnittää erityistä huomiota.
Työvoiman vähetessä tulee panostaa entistä enemmän
työkyvyn ylläpitämiseen, työkuormituksen
hallintaan ja osaamisen varmentamiseen. Erityisesti tulee panostaa
hyvään johtamiseen ja työntekijöiden
jaksamista tukevaan esimiestyöhön. Siirtymiä koulutusasteelta
toiselle ja koulutuksesta työhön tulee helpottaa
ja tukea nuorten kiinnittymistä työelämään.
Työuran eri vaiheissa on tärkeää olla
käytettävissä joustavia, yksilöllisiä tapoja
sovittaa työaikoja yhteen elämäntilanteen
vaatimusten kanssa.
Hyvän talouskasvun myötä on 55—65-vuotiaiden
työhön osallistuminen lisääntynyt
Suomessa nopeammin kuin muissa EU-maissa. Keskimääräinen
eläkeikä on noussut, mutta se on edelleen alhaisempi
kuin esimerkiksi Ruotsissa. Jos verrataan tehtyjä työtunteja,
ero on kuitenkin pieni, koska Ruotsissa ikääntyneet
ovat yleensä osa-aikatyössä ja Suomessa
kokoaikatyössä.
Osa-aikaeläkettä koskevat muutokset
Hallituksen esityksen mukaan osa-aikaeläkkeen alaikäraja
ehdotetaan nostettavaksi 60 vuoteen yhtenä keinona eläkemenojen
hallitsemiseksi. Lisäksi eläkkeen karttuminen
osa-aikaeläkkeen ansion alenemasta ehdotetaan poistettavaksi. Osa-aikaeläkkeen
muutokset koskisivat vuonna 1953 tai sen jälkeen syntyneitä.
Osa-aikaeläke tuo ikääntyneille työntekijöille
tarpeellista joustoa työelämään.
Se auttaa sopeuttamaan työnteon ikääntyneen
työntekijän voimavaroihin ja pehmentää vanhuuseläkkeelle siirtymiseen
liittyvää elämänmuutosta. Heikentynyt
terveydentila on usein yhtenä syynä osa-aikaeläkkeelle
hakeutumiseen, ja joka kymmenes osa-aikaeläkkeellä oleva
ilmoittaa, että olisi yrittänyt päästä kokonaan
eläkkeelle, jos osa-aikaeläkettä ei olisi
ollut tarjolla.
Puolet osa-aikaeläkkeelle siirtyneistä ilmoittaa
työn henkisen tai fyysisen raskauden yhdeksi eläkkeelle
siirtymisen syyksi. Myös lisäajan saaminen perheelle
tai harrastuksille on monille tärkeää.
Useat hoitavat päivittäin tai viikoittain perheenjäseniään
tai omaisiaan, kuten puolisoaan, lapsenlapsiaan ja vanhempiaan.
Valiokunta korostaa osa-aikaeläkkeen merkitystä yksilöllistä joustoa
työelämään tuovana elementtinä,
jonka avulla ikääntyneet työntekijät
jaksavat työelämässä pidempään
ja voivat yhdistää työ- ja perhe-elämään
liittyviä velvoitteitaan. Valiokunta painottaa, että käytettävissä on myös
osatyökyvyttömyyseläkejärjestelmä,
jos terveydentila ei enää anna mahdollisuuksia
kokoaikatyön tekemiseen. Valiokunta pitää tärkeänä sitä työtä,
jota osa-aikaeläkkeellä olevat tekevät
perheenjäsentensä ja omaistensa hoitamiseksi,
ja katsoo, että omaishoidon tukea tulee kehittää niin,
että omaishoidosta saa asianmukaisen korvauksen eikä siihen
tarvita osa-aikaeläkkeen tyyppisiä ratkaisuja.
Työnantajat voivat yhteistyössä työntekijöiden
kanssa käyttää osa-aikaeläkejärjestelmää myös
työn jakamiseen ja sukupolvenvaihdosten toteuttamiseen
työpaikoilla. Työpaikoilla on saatu hyviä kokemuksia
järjestelyistä, joilla nuoria työntekijöitä on
palkattu osa-aikaeläkkeellä olevien rinnalle ja
annettu osa-aikaeläkkeellä oleville tehtäväksi
perehdyttää nuoret työtehtäviinsä.
Näin on pystytty menestyksekkäästi siirtämään
ikääntyneiden työntekijöiden osaamista
ja heille kertynyttä hiljaista tietoa nuorille.
Ehdotettuja muutoksia osa-aikaeläkkeen ikärajaan
ja eläkkeen karttumiseen perustellaan hallituksen esityksessä eläkemenojen
hallitsemisella. Osa-aikaeläkkeen menot olivat 0,2 miljardia euroa
eli 1,3 % työeläkemenoista vuonna
2008. Muutoksilla arvioidaan säästettävän
yksityisen sektorin työeläkemenoja noin 39 miljoonaa
euroa vuonna 2015. Säästö lisääntyy
asteittain niin, että se on 110 miljoonaa euroa vuonna 2055.
Laskelmassa ei ole otettu huomioon muutosten vaikutusta työkyvyttömyyseläkkeiden
lisääntymiseen. Esityksessä ei ole myöskään
arvioitu muutoksen laajempia yhteiskunnallisia tai taloudellisia
vaikutuksia esimerkiksi omaishoitoon, pienten lasten vanhempien
työstäpoissaoloihin taikka sellaisiin menoihin,
jotka liittyvät lisääntyviin sairauspoissaoloihin
ja työkyvyttömyyseläkehakemuksiin ja
-valituksiin.
Valiokunta pitää työurien jatkamista
ja työn määrän kasvattamista
tärkeänä, jotta hyvinvointiyhteiskunnan
rahoituspohjan kestävyys pystytään varmistamaan.
Tästä syystä valiokunta pitää ehdotettua
osa-aikaeläkkeen alaikärajan nostamista tarpeellisena.
Valiokunta uskoo muutoksen lisäävän yhteiskunnan
käytössä olevaa työpanosta,
koska valtaosa 58- tai 59-vuotiaina osa-aikaeläkkeelle
haluavista jatkanee kokoaikaisessa työssä ainakin
jonkin aikaa.
Valiokunta toteaa, että työntekijät
voivat paljolti vaikuttaa omilla elämäntapavalinnoillaan työelämässä jaksamiseensa
ja työkykynsä säilymiseen. Yhteiskunta
ja työnantajat eivät voi kantaa vastuuta työntekijän
omien valintojen seurauksista. Tärkeää onkin
motivoida työntekijöitä kantamaan itse
vastuuta oman työkykynsä säilymisestä ja
hyvinvointinsa kohentamisesta. Työntekijöiden
tueksi tarvitaan myös toimiva työterveyshuolto
ja kattavat ennalta ehkäisevän terveydenhuollon
palvelut.
Vuorotteluvapaa
Valiokunta pitää tärkeänä vuorotteluvapaajärjestelmän
vakinaistamista, jota koskevaa hallituksen esitystä valmistellaan
parhaillaan työ- ja elinkeinoministeriössä ja
jonka on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2010. Vuorotteluvapaa antaa
yhä vaativammassa työelämässä työnkierron
lisäksi mahdollisuuksia työkyvyn ja työssä jaksamisen tukemiseen,
työmotivaation ylläpitoon, työn ja hoitovastuiden
yhteensovittamiseen sekä osaamisen kehittämiseen.
Työeläkkeen ansaintaa vuorotteluvapaan ajalta
ehdotetaan muutettavaksi siten, että eläkettä karttuisi
55 prosenttia vuorottelukorvauksen perusteena olevasta ansiosta
nykyisen 75 prosentin sijasta. Käytännössä pienennys
ei kuitenkaan heikentäisi merkittävästi
henkilön eläkettä, koska vuorotteluvapaan
kesto on enintään vuosi. Näin ollen valiokunta
ei usko, että muutoksella on juurikaan vaikutusta vuorotteluvapaan
käyttöön.
Esityksen vaikutukset naisten ja miesten asemaan
Hallituksen esityksessä on ansiokkaasti arvioitu ehdottujen
muutosten vaikutuksia naisten ja miesten asemaan. Valiokunta pitää tärkeänä,
että tällainen arviointi sisältyy mahdollisimman
moniin hallituksen esityksiin.
Arvioinnista ilmenee, että työkyvyttömyys-
ja perhe-eläkkeitä koskevat muutokset hyödyttävät
jossain määrin enemmän naisia kuin miehiä. Valiokunta
pitää tätä tasa-arvonäkökulmasta
tärkeänä, kun otetaan huomioon, että naisten
eläkkeet ovat keskimäärin huomattavasti
pienempiä kuin miesten eläkkeet. Osa-aikaeläkkeitä on vuosina
2005—2008 alkanut naisilla hieman enemmän kuin
miehillä, joten osa-aikaeläkkeen muutokset koskevat
jonkin verran enemmän naisia kuin miehiä.
Vuorotteluvapaata koskevien muutosten osalta hallituksen esitykseen
ei sisälly sukupuolivaikutusten arviointia. Tutkimusten
mukaan naiset käyttävät vuorotteluvapaata
miehiä enemmän, joten vuorotteluvapaan aikaista
eläkekertymää koskevat heikennykset vaikuttanevat
enemmän naisten kuin miesten eläkkeiden määräytymiseen.