Perustelut

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä seuraavin muutosehdotuksin.

Pääministeri Vanhasen hallituksen ohjelman mukaan hallitus luo edellytyksiä yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa työaikajärjestelyihin, joissa perheiden tarpeet ja lasten etu otetaan entistä paremmin huomioon. Alle 10-vuotiaiden lasten vanhemmille toteutetaan asteittain lyhennetyn työajan mahdollisuuksia. Osittaista hoitovapaata ja osittaista hoitorahaa kehitetään niin, että se voi nykyistä paremmin tarjota työssäkäyville vanhemmille todellisen vaihtoehdon. Saatetaan pikaisesti voimaan kolmikantaisesti sovittu osittaisen hoitovapaan laajentaminen. Kehitetään perhevapaita ja niiden tasaisempaa jakautumista sukupuolten kesken.

Nyt käsiteltävänä oleva esitys perustuu työmarkkinakeskusjärjestöjen vuosille 2003—2004 tekemään tulopoliittiseen sopimukseen. Esityksellä pyritään parantamaan pienten lasten vanhempien mahdollisuutta sovittaa yhteen työ- ja perhe-elämän vaatimuksia laajentamalla työntekijöiden oikeutta osittaiseen hoitovapaaseen. Ensimmäistä ja toista luokkaa käyvien koulupäivät ovat vielä varsin lyhyitä, joten ne lapset, joilla ei ole koulupäivän jälkeen hoitajaa, ovat pitkiä aikoja ilman aikuisen läsnäoloa. Osittaista hoitovapaata koskevien säännösten muutoksilla pienten koululaisten vanhempien mahdollisuus lyhentää työaikaansa laajenisi niin, että työ- ja perhe-elämän yhteensovitus lapsen kahden ensimmäisen kouluvuoden aikana onnistuisi nykyistä paremmin.

Valiokunta korostaa työ- ja perhe-elämän paremman yhteensovittamisen tärkeyttä. Valiokunta katsoo, että ehdotettu osittaisen hoitovapaan käyttömahdollisuuksien laajennus on hyvä ja tarpeellinen uudistus, joka antaa uusia mahdollisuuksia toimivien perhekohtaisten ratkaisumallien löytämiseksi. Osittaista hoitovapaata käytettäessä molemmat vanhemmat voivat yhdistää lapsen hoidon ja työmarkkinoillaolon osa-aikatyön malleja käyttäen niin, että kumpikin kantaa omalta osaltaan vastuuta lapsen hoitamisesta.

Esityksen mukaan oikeus osittaiseen hoitovapaaseen olisi työntekijällä, joka on ollut saman työnantajan työssä vähintään kuusi kuukautta viimeisten 12 kuukauden aikana. Nykyisillä työmarkkinoilla nuoret äidit ja isät ovat harvoin pitkäaikaisissa, vakituisissa työsuhteissa. Usein heidän työsuhteensa ovat lyhyitä ja määräaikaisia ja niiden välissä on eripituisia työttömyysjaksoja. Epätyypillisissä työsuhteissa olevien, äskettäin työmarkkinoille tulleiden tai työpaikkaa vaihtaneiden työntekijöiden työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisen helpottamiseksi valiokunta pitää perusteltuna, että oikeus osittaiseen hoitovapaaseen syntyy aikaisempaa lyhyemmän työhistorian perusteella.

Valiokunta pitää sukupuolten välisen tasa-arvon toteutumisen kannalta tärkeänä, että perhevelvollisuuksien hoitaminen jakautuu nykyistä tasaisemmin vanhempien kesken, jolloin myös kustannusten jako vanhempien työnantajien kesken tasoittuu. Valiokunta katsookin, että lakiuudistuksesta tiedotettaessa on syytä erityisesti kannustaa isiä osittaisen hoitovapaan käytön lisäämiseen.

Valiokuntakäsittelyn aikana on kiinnitetty huomiota siihen, että esityksen mukaan ns. pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien lasten vanhemmilla oikeus osittaiseen hoitovapaaseen päättyisi lapsen ollessa noin 9-vuotias. Jos lapsen oppivelvollisuuden alkamista tehtyjen selvitysten perusteella lykätään vuodella, vanhemmilla olisi mahdollisuus olla vuotta pidempään osittaisella hoitovapaalla, koska tällöin lapsen toinen lukuvuosi päättyy lapsen ollessa noin 10-vuotias. Vanhempien oikeus olla kotona osittaisella hoitovapaalla hoitamassa lastaan, jäisi näissä tilanteissa riippumaan siitä, kumman säännöksen perusteella lapsen koulunkäynnin alkaminen on päätetty järjestää.

Perusopetuslain 25 §:n 2 momentin mukaan oppivelvollisuus alkaa vuotta aikaisemmin ja kestää 11 vuotta, jos perusopetukselle säädettyjä tavoitteita ei lapsen vammaisuuden tai sairauden vuoksi ilmeisesti ole mahdollista saavuttaa yhdeksässä vuodessa. Tällöin lapsi menee noin 6-vuotiaana pakolliseen esiopetukseen ja siirtyy noin 7-vuotiaana perusopetukseen joko erityisluokalle tai tavallista pienempään opetusryhmään. Tämän ns. pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin tulee noin 1 000 lasta vuosittain eli 1—2 % kouluun tulevasta ikäluokasta. Ottaen huomioon pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvien lasten erityisen huolenpidon tarpeen valiokunta pitää perusteltuna, että myös heidän vanhemmillaan on mahdollisuus olla osittaisella hoitovapaalla, kunnes lapsi on noin 10-vuotias. Tästä syystä valiokunta ehdottaa lakiehdotuksiin lisättäväksi säännöksen, jonka mukaan osittaista hoitovapaata voi saada siihen saakka, kunnes lapsen kolmas lukuvuosi päättyy, jos lapsi kuuluu perusopetuslain 25 §:n 2 momentissa tarkoitetun pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin.