Perustelut
Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja
saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena
ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä seuraavin
muutosehdotuksin.
Pääministeri Vanhasen hallituksen ohjelman mukaan
hallitus luo edellytyksiä yhdessä työmarkkinajärjestöjen
kanssa työaikajärjestelyihin, joissa perheiden
tarpeet ja lasten etu otetaan entistä paremmin huomioon.
Alle 10-vuotiaiden lasten vanhemmille toteutetaan asteittain lyhennetyn
työajan mahdollisuuksia. Osittaista hoitovapaata ja osittaista
hoitorahaa kehitetään niin, että se voi
nykyistä paremmin tarjota työssäkäyville
vanhemmille todellisen vaihtoehdon. Saatetaan pikaisesti voimaan
kolmikantaisesti sovittu osittaisen hoitovapaan laajentaminen. Kehitetään
perhevapaita ja niiden tasaisempaa jakautumista sukupuolten kesken.
Nyt käsiteltävänä oleva
esitys perustuu työmarkkinakeskusjärjestöjen
vuosille 2003—2004 tekemään tulopoliittiseen
sopimukseen. Esityksellä pyritään parantamaan
pienten lasten vanhempien mahdollisuutta sovittaa yhteen työ-
ja perhe-elämän vaatimuksia laajentamalla työntekijöiden
oikeutta osittaiseen hoitovapaaseen. Ensimmäistä ja
toista luokkaa käyvien koulupäivät ovat
vielä varsin lyhyitä, joten ne lapset, joilla
ei ole koulupäivän jälkeen hoitajaa,
ovat pitkiä aikoja ilman aikuisen läsnäoloa.
Osittaista hoitovapaata koskevien säännösten
muutoksilla pienten koululaisten vanhempien mahdollisuus lyhentää työaikaansa
laajenisi niin, että työ- ja perhe-elämän
yhteensovitus lapsen kahden ensimmäisen kouluvuoden aikana
onnistuisi nykyistä paremmin.
Valiokunta korostaa työ- ja perhe-elämän
paremman yhteensovittamisen tärkeyttä. Valiokunta
katsoo, että ehdotettu osittaisen hoitovapaan käyttömahdollisuuksien
laajennus on hyvä ja tarpeellinen uudistus, joka antaa
uusia mahdollisuuksia toimivien perhekohtaisten ratkaisumallien
löytämiseksi. Osittaista hoitovapaata käytettäessä molemmat
vanhemmat voivat yhdistää lapsen hoidon ja työmarkkinoillaolon
osa-aikatyön malleja käyttäen niin, että kumpikin kantaa
omalta osaltaan vastuuta lapsen hoitamisesta.
Esityksen mukaan oikeus osittaiseen hoitovapaaseen olisi työntekijällä,
joka on ollut saman työnantajan työssä vähintään
kuusi kuukautta viimeisten 12 kuukauden aikana. Nykyisillä työmarkkinoilla
nuoret äidit ja isät ovat harvoin pitkäaikaisissa,
vakituisissa työsuhteissa. Usein heidän työsuhteensa
ovat lyhyitä ja määräaikaisia
ja niiden välissä on eripituisia työttömyysjaksoja.
Epätyypillisissä työsuhteissa olevien, äskettäin
työmarkkinoille tulleiden tai työpaikkaa vaihtaneiden
työntekijöiden työ- ja perhe-elämän
yhteensovittamisen helpottamiseksi valiokunta pitää perusteltuna,
että oikeus osittaiseen hoitovapaaseen syntyy aikaisempaa
lyhyemmän työhistorian perusteella.
Valiokunta pitää sukupuolten välisen
tasa-arvon toteutumisen kannalta tärkeänä,
että perhevelvollisuuksien hoitaminen jakautuu nykyistä tasaisemmin
vanhempien kesken, jolloin myös kustannusten jako vanhempien
työnantajien kesken tasoittuu. Valiokunta katsookin, että lakiuudistuksesta
tiedotettaessa on syytä erityisesti kannustaa isiä osittaisen
hoitovapaan käytön lisäämiseen.
Valiokuntakäsittelyn aikana on kiinnitetty huomiota
siihen, että esityksen mukaan ns. pidennetyn oppivelvollisuuden
piirissä olevien lasten vanhemmilla oikeus osittaiseen
hoitovapaaseen päättyisi lapsen ollessa noin 9-vuotias. Jos
lapsen oppivelvollisuuden alkamista tehtyjen selvitysten perusteella
lykätään vuodella, vanhemmilla olisi
mahdollisuus olla vuotta pidempään osittaisella
hoitovapaalla, koska tällöin lapsen toinen lukuvuosi
päättyy lapsen ollessa noin 10-vuotias. Vanhempien
oikeus olla kotona osittaisella hoitovapaalla hoitamassa lastaan,
jäisi näissä tilanteissa riippumaan siitä, kumman
säännöksen perusteella lapsen koulunkäynnin
alkaminen on päätetty järjestää.
Perusopetuslain 25 §:n 2 momentin mukaan oppivelvollisuus
alkaa vuotta aikaisemmin ja kestää 11 vuotta,
jos perusopetukselle säädettyjä tavoitteita
ei lapsen vammaisuuden tai sairauden vuoksi ilmeisesti ole mahdollista
saavuttaa yhdeksässä vuodessa. Tällöin
lapsi menee noin 6-vuotiaana pakolliseen esiopetukseen ja siirtyy noin
7-vuotiaana perusopetukseen joko erityisluokalle tai tavallista
pienempään opetusryhmään. Tämän
ns. pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin tulee noin 1 000
lasta vuosittain eli 1—2 % kouluun tulevasta ikäluokasta.
Ottaen huomioon pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvien
lasten erityisen huolenpidon tarpeen valiokunta pitää perusteltuna,
että myös heidän vanhemmillaan on mahdollisuus
olla osittaisella hoitovapaalla, kunnes lapsi on noin 10-vuotias.
Tästä syystä valiokunta ehdottaa lakiehdotuksiin
lisättäväksi säännöksen,
jonka mukaan osittaista hoitovapaata voi saada siihen saakka, kunnes
lapsen kolmas lukuvuosi päättyy, jos lapsi kuuluu
perusopetuslain 25 §:n 2 momentissa tarkoitetun pidennetyn
oppivelvollisuuden piiriin.