Perustelut

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana.

Yhteistoimintamenettelyssä ovat työntekijöiden edustajina yleensä luottamusmiehet, luottamusvaltuutetut ja työsuojeluvaltuutetut, joilla on työsopimuslain 7 luvun 10 §:ssä säädetty erityinen irtisanomissuoja. Jos jollakin henkilöstöryhmällä ei ole luottamusmiestä tai luottamusvaltuutettua, on tähän henkilöstöryhmään kuuluvilla työntekijöillä oikeus yhteistoimintalain 5 §:n 1 momentin mukaan valita keskuudestaan edustaja yhteistoimintalaissa tarkoitettua yhteistoimintaa varten vuodeksi kerrallaan. Tällaisella henkilöstön edustajalla ei kuitenkaan ole työsopimuslain 7 luvun 10 §:ssä säädettyä erityistä irtisanomissuojaa.

Esityksen tarkoituksena on toteuttaa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi työntekijöille tiedottamista ja heidän kuulemistaan koskevista yleisistä puitteista Euroopan yhteisössä. Direktiivin 7 artiklan mukaan työntekijöiden edustajien on saatava tehtäviään hoitaessaan riittävä suoja ja takeet voidakseen suorittaa heille kuuluvat direktiivissä tarkoitetut tehtävät asianmukaisesti. Koska henkilöstön edustajien irtisanomissuoja edellyttää yleistä irtisanomissuojaa tehokkaampaa suojaa tehtävien hoidon turvaamiseksi, hallituksen esityksessä on katsottu, että kansallinen lainsäädäntö ei tältä osin täytä direktiivissä edellytettyä vähimmäisvaatimusta.Tämän vuoksi yhteistoimintalain 5 §:ään ehdotetaan lisättäväksi säännös, jonka mukaan henkilöstön edustajalla olisi samanlainen irtisanomissuoja kuin luottamusmiehellä ja luottamusvaltuutetulla työnantajan nojautuessa työsopimuslain 7 luvun 2 §:ssä tarkoitettuun työntekijästä johtuvaan irtisanomisen perusteeseen.Tässä pykälässä tarkoitetulla henkilöstön edustajalla ei siten olisi erityistä irtisanomissuojaa silloin, kun työsopimus irtisanotaan taloudellisin tai tuotannollisin perustein.

Hallituksen esityksen perusteluista ei ilmene, miksi nämä henkilöstön edustajat on katsottu perustelluksi jättää heikomman irtisanomissuojan varaan kuin muut työntekijöiden edustajat. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan oikeusoppineet ovat kuitenkin yhteistoimintalain kokonaisuudistusta selvittävässä komiteassa katsoneet nyt ehdotetun muutoksen riittävän kattamaan direktiivin minimivaatimukset.

Yhteistoimintalain 5 §:n nojalla valittu henkilö olisi lain muutoksen jälkeenkin ainoa neuvotteluosapuolena oleva henkilöstön edustaja, jolla ei olisi tehostettua suojaa taloudellisin tai tuotannollisin syin perustelluissa irtisanomistilanteissa. Kuitenkin myös nämä henkilöstön edustajat — joita voi olla merkittäväkin määrä —ovat neuvottelutilanteissa varsin arkaluontoisessa asemassa ja asettavat työsuhteensa jatkuvuuden alttiiksi riskeille ryhtyessään henkilöstön edustajiksi. Ottaen huomioon henkilöstön edustajien suojan tarpeen ja lainsäädännön johdonmukaisuuden vaatimuksen valiokunta pitää tärkeänä, että yhteistoimintalain kokonaisuudistusta valmisteltaessa pyritään siihen, että kaikkia työntekijöiden edustajia suojellaan yhtenäisten periaatteiden mukaisesti.