Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Tarkistettu versio 2.0
Eduskunta on 2 päivänä joulukuuta 2008 lähettänyt työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen laiksi maapuolustusvelvollisuutta täyttävän työ- ja virkasuhteen jatkumisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 207/2008 vp).
Valiokunnassa ovat olleet kuultavina
hallitusneuvos Raila Kangasperko, työ- ja elinkeinoministeriö
hallitusneuvos Timo Turkki, puolustusministeriö
hallitusneuvos Pertti Siiki, sosiaali- ja terveysministeriö
päälakimies Timo Koskinen, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry
lainopillinen asiamies Risto Tuominen, Suomen Yrittäjät ry
järjestösihteeri Kaj Raninen, Aseistakieltäytyjäliitto ry
Lisäksi kirjallisen lausunnon ovat antaneet
Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki maanpuolustusvelvollisuutta täyttävän työ- ja virkasuhteen jatkumisesta. Samalla kumottaisiin vuoden 1962 alusta voimassa ollut palvelukseen kutsutun asevelvollisen työ- tai virkasuhteen jatkumisesta annettu laki, joka on sekä sisällöltään että terminologialtaan vanhentunut. Lakiin liittyviä muita lakeja ehdotetaan muutettaviksi tarpeellisin osin.
Ase-, siviili- tai aseettomaan palvelukseen määrätyllä työntekijällä olisi oikeus saada vapaata palveluksen suorittamiseksi, ja hänellä olisi tehostettu irtisanomissuoja. Palvelukseen määrätyllä olisi myös oikeus palata aikaisempiin tehtäviinsä palveluksen päätyttyä tai keskeydyttyä. Hänen tulisi kuitenkin noudattaa tiettyjä ilmoitusaikoja voidakseen palata takaisin työhön. Säännökset koskisivat sellaisinaan myös vapaaehtoisesti asepalvelusta suorittavia naisia.
Asevelvollisuuslaissa säädettäisiin siitä, että kutsunnoissa olisi huolehdittava työsuhteen jatkumiseen liittyvien säännösten selvittämisestä kutsunnanalaisille. Asevelvollisuuslaissa ja siviilipalveluslaissa säädettäisiin lisäksi, että joukko-osaston komentajalla ja siviilipalveluskeskuksen johtajalla olisi velvollisuus antaa palveluksessa olevalle tarpeelliset tiedot niistä menettelytavoista ja määräajoista, joita palveluksessa olevan on noudatettava työhön palaamiseksi. Sääntelyn tarkoituksena on, että palvelukseen määrättävät ja palveluksessa olevat nuoret henkilöt tietäisivät nykyistä paremmin oikeuksistaan.
Ehdotetut lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan keväällä 2009.
Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä muuttamattomina.
Esityksen lähtökohtana on nykyaikaistaa maanpuolustusvelvollisuutta täyttävän työ- ja virkasuhteen jatkumista koskevat säännökset vastaamaan muuttuneita olosuhteita. Tavoitteena on, että palvelukseen määrättävät ja määrätyt nuoret henkilöt tuntevat nykyistä paremmin työsuhdeturvaan ja työsuhteen jatkumiseen liittyvät oikeutensa ja velvollisuutensa. Lisäksi esityksen mukaan vapaaehtoiseen asepalvelukseen osallistuvien naisten työhönpaluuta koskevat säännökset muutetaan yhdenmukaisiksi muiden palvelukseen osallistuvien työhönpaluuta koskevien säännösten kanssa.
Nykykäytännön mukaan ennen palvelusta työsuhdeturvaan ja työhönpaluuseen liittyvistä asioista tiedotetaan kaikille kutsuntavelvollisille lähetettävässä puolustusvoimien julkaisemassa Varusmies-tiedotteessa. Lisäksi asiaa käsitellään kutsunnoissa suullisesti. Sen sijaan palveluksen aikana varusmiespalvelua ja siviilipalvelua suorittavilla on erilaiset mahdollisuudet saada asiasta tietoa. Varusmiespalvelua suorittaville työsuhteeseen liittyvistä asioista kerrotaan ennen kotiuttamista järjestettävällä ns. kotiuttamisoppitunnilla, mutta siviilipalvelua suorittaville vain palveluksen alkuun liitetyllä koulutusjaksolla. Esityksen mukaan joukko-osaston komentajalla ja siviilipalveluskeskuksen johtajalla on velvollisuus huolehtia siitä, että palvelua suorittavat tuntevat työsuhteen jatkumiseen liittyvät oikeutensa ja niiden toteuttamisen menettelytavat. Valiokunta pitää tärkeänä, että eri tavoilla maanpuolustusvelvollisuutta täyttävillä on yhdenmukaiset mahdollisuudet saada tietoa palvelussuhdeasioista. Valiokunta pitää ehdotettuja lainmuutoksia tarpeellisina ja katsoo niiden parantavan ja selkiyttävän erityisesti siviilipalvelua suorittavien nuorten tiedonsaantioikeuksia ja mahdollisuuksia.
Asepalvelusta suorittavien naisten oikeudet työhönpaluuseen palveluksen keskeyttämisen yhteydessä ovat jonkin verran rajoitetummat kuin palveluksensa keskeyttävillä miehillä. Valiokunta pitää tärkeänä muuttaa naisten työhönpaluuoikeutta koskevia säännöksiä siten, että naisten vapaaehtoiseen asepalvelukseen osallistuvat ja muuta maanpuolustusvelvollisuutta täyttävät ovat työhönpaluun suhteen yhdenvertaisessa asemassa.
Edellä esitetyn perusteella työelämä- ja tasa-arvovaliokunta ehdottaa,
että lakiehdotukset hyväksytään muuttamattomina.
Helsingissä 26 päivänä helmikuuta 2009
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
Valiokunnan sihteerinä on toiminut
neuvotteleva virkamies Marjaana Kinnunen