Yleisperustelut
Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja
saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena
ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä seuraavin
huomautuksin ja muutosehdotuksin.
Aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus
Hallitusohjelman mukaan hallituskaudella toteutetaan ammatillisesti
suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus. Kokonaisuudistuksella
parannetaan työelämässä olevien
ja työttömien koulutusetuuksia ja selkiytetään
tukijärjestelmiä. Tarkoituksena on parantaa aikuisväestön
mahdollisuuksia kehittää osaamistaan koko työuransa
ajan.
Aikuiskoulutuksen uudistamistarpeen taustalla on työmarkkinoilla
tapahtumassa oleva voimakas muutos. Työntekijöiden
odotetaan tulevaisuudessa kehittävän ammatillista
osaamistaan säännöllisesti ja pystyvän
siirtymään tehtävistä toisiin
jopa useamman kerran työuransa aikana. Toimivan ja selkeän
aikuiskoulutusjärjestelmän avulla pyritään
luomaan kaikille realistinen mahdollisuus opiskeluun koko työuran
ajan elämäntilanteesta ja työmarkkina-asemasta
riippumatta.
Aikuiskoulutuksen uudistamisen tavoitteena on, että yleinen
aikuiskoulutustuki ja työttömän omaehtoisen
koulutuksen tuki muodostavat toisiaan täydentävän
kokonaisuuden. Työttömien omaehtoisen koulutuksen
etuuksista säädetään laissa
julkisesta työvoimapalvelusta. Työttömän työnhakijan
opiskelumahdollisuuksia ja työvoimapoliittisen koulutuksen
ajalta maksettavia etuuksia valiokunta käsittelee hallituksen
esityksestä (HE 178/2009 vp)
annettavassa mietinnössään.
Aikuiskoulutustuesta annetun lain muutoksella parannetaan työssäkäyvien
aikuiskoulutustuen tasoa ja selkiytetään
ja yksinkertaistetaan tuen myöntämisen edellytyksiä.
Aikuiskoulutustuen taso määräytyy jatkossa
samoin kuin työttömyyspäiväraha.
Sovitellun aikuiskoulutustuen avulla mahdollistetaan tuen maksaminen
myös osa-aikaisen opiskelun ajalta.
Aikuiskoulutustuen myöntämisen edellytykset
Aikuiskoulutustukea myönnetään voimassa
olevan lain mukaan omaehtoiseen ammatilliseen koulutukseen osallistuvalle
palkansaajalle tai yrittäjälle. Tuen myöntämisen
edellytyksenä on, että tuen hakija on ollut nykyisen
työnantajan palveluksessa tai toiminut yrittäjänä vähintään vuoden
ennen tuettavan opiskelun alkua ja työelämässä hakijan
on täytynyt olla yhteensä vähintään
viisi vuotta. Tuen saajan täytyy jäädä palkattomalle
opintovapaalle vähintään kahdeksi kuukaudeksi.
Tukea myönnetään tutkintoon johtavaan
opiskeluun sekä ammatilliseen lisä- ja täydennyskoulutukseen
julkisen viranomaisen alaisessa oppilaitoksessa.
Aikuiskoulutustukijärjestelmää on
käytetty vähemmän kuin sitä koskevaa
lakia säädettäessä odotettiin.
Vuosina 2007 ja 2008 aikuiskoulutustukea sai noin 7 800
henkilöä. Aikuiskoulutustuen vähäisen
käyttämisen arvioidaan johtuvan aikuiskoulutustukijärjestelmän
vaikeaselkoisuudesta.
Aikuiskoulutustukijärjestelmän vaikeaselkoisuuteen
vaikuttavat ainakin osaksi erityisesti säännökset
myönnettävän tukikauden laskemisesta.
Tuen saamisen edellytyksenä olevan työhistorian
ja myönnettävän tukikauden arviointi on
hakijalle vaikeaa, mikä haittaa opintojen aloittamista
ja suunnittelua.
Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että aikuiskoulutustukea
yksinkertaistetaan ja selkeytetään muuttamalla
aikuiskoulutustuen edellytyksenä oleva työhistoria
ja tukikausi kiinteiksi siten, että kahdeksan vuoden työhistoria
oikeuttaa 18 kuukauden mittaiseen tukikauteen. Valiokunta pitää esityksessä ehdotettua
muutosta tarpeellisena ja katsoo, että kiinteällä työhistorian pituudella
ja tukikaudella aikuiskoulutustukijärjestelmä selkiytyy
merkittävästi. Valiokunta uskoo, että helposti
ymmärrettävä järjestelmä lisää sen
käyttöä, vaikka tukeen vaadittava työhistoria
kasvaakin viidestä kahdeksaan vuoteen. Valiokunta pitää hyvänä sitä,
että kahdeksan vuoden työhistorian jälkeen
tukea saa 18 kuukaudeksi, mikä mahdollistaa tuen saamisen
kohtalaisen pitkäkestoiseen täydennyskoulutukseen jo
työuran melko varhaisessa vaiheessa, jolloin henkilölle
jää vielä paljon työssäoloaikaa,
jossa hyödyntää hankittua koulutusta.
Aikuiskoulutustukea voi käyttää vain
kerran työhistorian aikana. Valiokunta pitää tärkeänä, että jatkossa
arvioidaan mahdollisuudet laajentaa aikuiskoulutustukea siten, että tukea
olisi mahdollista saada työuran aikana useamman kerran.
Yrittäjän aikuiskoulutustuki
Yrittäjät ovat käyttäneet
mahdollisuutta aikuiskoulutustukeen varsin vähän.
Vuonna 2008 aikuiskoulutustuen noin 7 800 käyttäjästä vain 225
oli yrittäjiä. Aikuiskoulutustuki maksetaan yrittäjälle
toisin kuin palkansaajalle kaikissa tapauksissa jälkikäteen.
Hallituksen esityksessä ehdotettuun soviteltuun aikuiskoulutustukeen yrittäjällä ei
ole oikeutta.
Keskeiset syyt tuen vähäiseen käyttöön
ovat tuen hakemisen monimutkaisuus ja tuen alhainen määrä.
Ehdotettu aikuiskoulutuslain muutos ei selkeytä järjestelmää yrittäjien
kohdalla, vaan yrittäjien tulee jatkossakin hakea tukea
jälkikäteen hakemuksella. Valiokunta pitää tärkeänä, että jatkossa
myös yrittäjien mahdollisuuksia hyödyntää aikuiskoulutustukea
helpotetaan ja järjestelmää selkiytetään.
Tukijärjestelmän hallinnoinnin helpottamiseksi
voisi valiokunnan käsityksen mukaan yrittäjien
kohdalla harkita siirtymistä järjestelmään,
jossa tuen saannin edellytykseksi riittää selvitys
tutkintoon johtavaan koulutukseen osallistumisesta.
Aikuiskoulutustukeen oikeuttava koulutus
Aikuiskoulutustukeen oikeuttava koulutus kattaa laajasti ammatillisen
kehittymisen eri muodot. Tukea myönnetään
opintoihin kaikessa ammatillisesti suuntautuneessa koulutuksessa
sekä perusasteella ja lukiossa silloin, kun niiden puuttuminen
on ammatillisen kehittymisen esteenä. Tukea voi käyttää kokonaan
uuden tutkinnon suorittamiseen tai jatkaa sen avulla kesken jääneitä opintoja.
Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että jatkossa
tukea saa myös sellaiseen vapaasta sivistystyöstä annetun
lain (632/1998) mukaiseen koulutukseen,
joka ei johda tutkintoon, vaan jonka arvioidaan olevan ammatillista osaamista
ja pätevyyttä lisäävää.
Valiokunta katsoo, että tuen myöntäminen
kattavasti ammatillista osaamista edistävään
koulutukseen tukee hyvin henkilön työuran kehittymistä ja
muuttuvan työelämän vaatimuksia osaamisen
laaja-alaisessa ja joustavassa kehittämisessä.
Osa-aikainen opiskelu ja soviteltu aikuiskoulutustuki
Voimassa olevan lain mukaan pienikin muutos ansiotuloissa voi
viedä oikeuden aikuiskoulutustukeen kokonaisuudessaan.
Tämä säännös vaikeuttaa
tuen saantia erityisesti osa-aikaisen opiskelun tukemiseen, koska
monet osa-aikaisesti opiskelevat työskentelevät
ainakin satunnaisesti opintojen aikana.
Osa-aikaisen opiskelun tukemisen mahdollistamiseksi hallituksen
esityksessä ehdotetaan, että aikuiskoulutustukijärjestelmässä otetaan käyttöön
soviteltu aikuiskoulutustuki. Soviteltua tukea voi saada osa-aikaisesti
opiskeleva ansiotuloa saava henkilö, jolloin pienet, joissakin tapauksissa
ennakoimattomat ansiotulot eivät johda koko aikuiskoulutustuen
menettämiseen. Valiokunta pitää osa-aikaisen
opiskelun tukemista erittäin hyvänä uudistuksena
paitsi opiskeluaikaisen toimeentulon turvaamiseksi myös osaamisen
kehittämisen kannalta. Opiskelun ja työssäkäynnin
yhdistäminen tehostaa ammatillisen osaamisen kehittymistä.
Osa-aikaisesti opiskeleva henkilö saa täyden aikuiskoulutustuen,
mikäli opiskelun aikaiset tulot eivät kuukaudessa
ylitä 127 euron suojaosaa. Jos tulot ylittävät
säädetyn suojaosan, tuki sovitellaan siten, että ansiotulot
pienentävät myönnettävää aikuiskoulutustukea
asteittain. Valiokunta pitää hallituksen esityksessä ehdotettua soviteltua
aikuiskoulutustukea tarpeellisena ja opiskeluun kannustavana, mutta
toteaa, että soviteltua aikuiskoulutustukea koskevat säännökset
ovat jokseenkin vaikeaselkoisia. Lisäksi valiokunta katsoo,
että ehdotettu suojaosa on suhteellisen alhainen, mikä vaikeuttaa
käytännössä osa-aikaista työskentelyä yhtäaikaisesti
opiskelun kanssa.
Valiokunta on tehnyt lakiehdotuksen 5 §:n
1 momentin 4 kohtaan ja 12 a §:n 1 momenttiin tekniset
muutokset, jotka selkeyttävät lain tulkintaa ja
soviteltua aikuiskoulutustukea koskevia säännöksiä.
Valiokunta pitää tärkeänä,
että aikuiskoulutustukijärjestelmästä tiedotetaan
aktiivisesti. Etenkin osa-aikaiseen opiskeluun myönnettävästä sovitellusta
aikuiskoulutustuesta tiedottaminen on tarpeen, jotta opiskelun aikana
saatavien ansiotulojen vaikutus tuen suuruuteen on opiskelijan
tiedossa jo etukäteen.
Pysyvästi työkyvyttömyyseläkkeellä olevien oikeus
aikuiskoulutustukeen
Valiokunta kiinnittää huomiota ansiotyössä olevien
pysyvästi sokeiden ja liikuntavammaisten mahdollisuuksiin
saada aikuiskoulutustukea omaehtoiseen opiskeluun. Pysyvästi
sokeille ja liikuntavammaisille myönnetään
kansaneläkelain säännösten perusteella
vammaisuuden perusteella pysyvä työkyvyttömyyseläke,
jota voidaan verrata vammaistukeen. Kyseistä eläkettä käsitellään
useissa tilanteissa eri tavalla kuin tavanomaista työkyvyttömyyseläkettä.
Valiokunta katsoo, että mainittua eläkettä saavien
palkansaajien tulee olla aikuiskoulutustuen myöntämisen
suhteen yhdenvertaisessa asemassa vammattomien palkansaajien ja
vammaistukea saavien palkansaajien kanssa, ja pitää tärkeänä,
että heidän mahdollisuutensa saada tukea selvitetään.
Aikuiskoulutustuki määräaikaisissa
työsuhteissa
Aikuiskoulutustukea voidaan maksaa myös määräaikaisessa
työsuhteessa olevalle henkilölle. Tuen saamisen
edellytyksenä kuitenkin on, että palvelussuhde
on voimassa koko tukikauden ajan, josta johtuen tuen maksamista
ei voida jatkaa määräaikaisen työsuhteen
päättymisen jälkeen. Niissä tapauksissa,
joissa työsuhde irtisanotaan henkilöstä riippumattomista
syistä, aikuiskoulutustukea ei lakkauteta.
Määräaikaisten työsuhteiden
välisinä aikoina henkilöt ovat usein
työttöminä työnhakijoina, jolloin
heillä on oikeus työttömän työnhakijan omaehtoiseen
koulutustukeen. Valiokunta katsoo, että useita lyhyitä määräaikaisia
työsuhteita tekevien henkilöiden erityisesti pitkäkestoisten
opintojen suunnittelu ja toteuttaminen on vaikeaa, koska koulutuksen
tuki on riippuvainen henkilön työmarkkina-asemasta.
Työsuhteessa olevalle henkilölle tukea voidaan
maksaa aikuiskoulutustukilain mukaan ja työttömälle työnhakijalle
työttömien työnhakijoiden koulutuksen
etuusjärjestelmien perusteella. Valiokunta huomauttaa,
että määräaikaista ja muutoin epätyypillistä työtä tekevät
henkilöt ovat usein puutteellisen koulutuksen varassa työmarkkinoilla,
jolloin erityisesti tämän ryhmän mahdollisuuksia
kouluttautumiseen tulisi pystyä tehokkaasti tukemaan. Valiokunta
pitää tärkeänä, että lyhyissä määräaikaisissa
työsuhteissa olevien ammatillisen koulutuksen tukea kehitetään
siten, että usein tapahtuva siirtyminen työmarkkinoilta
työttömäksi työnhakijaksi ja
päinvastoin ei tarpeettomasti vaikeuta ammatillisen osaamisen
kehittämistä.