Yleisperustelut
Yleistä
Uudistuksella palkkatuen määrä ja
tukikauden kesto sidotaan työttömyyden kestoon
ja korkeammat tukimäärät ja pidemmät
tukijaksot suunnataan heikoimmassa työmarkkina-asemassa
olevien työttömien työnhakijoiden työllistymisen
edistämiseen. Vähintään vuoden
yhtäjaksoisesti työttömänä olleille
60 vuotta täyttäneille ehdotetaan pitkäkestoista,
käytännössä pysyvää palkkatukea.
Työsopimuslakia muutetaan väliaikaisesti siten,
että työnantaja voi tietyissä tilanteissa
poiketa lomautettuja ja osa-aikatyötä tekeviä sekä takaisinottovelvollisuuden
piirissä olevia entisiä työntekijöitään
koskevasta työntarjoamisvelvollisuudesta. Esitys perustuu
pääosin hallituksen rakennepoliittisen ohjelman päätökseen.
Nykyinen palkkatukijärjestelmä on rakenteeltaan
vaikeaselkoinen ja työläs. Perustuki-lisäosa-mallissa
palkkatuki määritellään päiväkohtaisena
tukena, minkä lisäksi elinkeinotoimintaa harjoittavalle
työnantajalle myönnettävän tuen määrää rajoittavat
EU:n valtiontukisäännösten asettamat
prosenttiperusteiset rajat tukikelpoisista palkkauskustannuksista.
Euromääräinen palkkatuki on palkkauskustannuksista
riippumatta samansuuruinen kaikille työnantajille.
Työ- ja elinkeinotoimistoille voimassa oleva sääntely
antaa laajan tapauskohtaisen harkintavallan palkkatuen myöntämisessä.
Tähän perustuen työ- ja elinkeinotoimistoissa
on tehty omia linjauksia palkkatuen määrästä ja
kestosta eri kohderyhmille ja eri työnantajasektoreille. Työnantajille
ja työnhakijoille toimistokohtaiset linjaukset näyttäytyvät
erilaisena kohteluna eri työ- ja elinkeinotoimistojen alueilla.
Valiokunta pitää palkkatukijärjestelmän
selkiyttämistä ja kehittämistä sekä yhdenvertaisuuden
parantamista tärkeänä ja puoltaa lakiehdotusten
hyväksymistä seuraavin huomautuksin ja muutosehdotuksin.
Työ- ja elinkeinotoimistolla säilyy uudistuksessa
harkintavalta palkkatuen pituudesta sen enimmäiskestoon
saakka. Valiokunta korostaa, että palkkatuetun työjakson
enimmäiskesto tulee määritellä samoin
perustein kaikissa työ- ja elinkeinotoimistoissa ja että kesto
määritellään kautta vuoden samoin
perustein.
Valiokunta pitää 60 vuotta täyttäneiden
palkkatukea koskevaa muutosta erittäin hyvänä ja kannatettavana
uudistuksena. Ikääntyneen palkkaamiseksi tuen
enimmäisaika on 24 kuukautta kerrallaan, minkä täytyttyä tukea
voidaan myöntää välittömästi
uudelleen. Pysyvän palkkatuen myöntämiseen
riittää, että 60 vuotta täyttänyt henkilö on
yhden kerran täyttänyt edellytyksen yhtäjaksoisesta
12 kuukauden työttömänä olosta.
Valiokunta korostaa esityksen tavoitetta jatkuvaksi tarkoitetusta
tuesta. Valiokunta pitää tärkeänä,
että ohjeistuksella huolehditaan siitä, että ikääntyneen
60 vuotta täyttäneen palkkaamiseen tarkoitettu
tuki myönnetään ja toteutuu tavoitteen
mukaisesti yhdenmukaisesti kaikissa työ- ja elinkeinotoimistoissa.
Valiokunta pitää tärkeänä,
että uudistuksen toimeenpanoa seurataan tarkasti ja että tarvittaessa
havaittuihin ongelmiin puututaan viipymättä.
Esitys muuttaa palkkatukeen liittyviä säännöksiä olennaisesti.
Valiokunta pitää erittäin tärkeänä,
että uudistuksesta tiedotetaan tehokkaasti työnantajille,
palkkatukeen oikeuteutuille henkilöille ja tuen myöntämisestä vastaaville
viranomaisille. Valiokunta korostaa kolmannen sektorin toimijoiden
asemaa tiedotuksessa.
Palkkatuen määrä
Esityksellä palkkatuen määräytyminen
ehdotetaan muutettavaksi pääsääntöisesti
tuella palkattavan henkilön työttömyyden
keston perusteella maksettavaksi prosenttiperusteiseksi tueksi siten,
että palkkatuen määrä on 30,
40 tai 50 prosenttia työnantajalle tuella palkatusta aiheutuvista
palkkauskustannuksista.
Valiokunta kannattaa prosenttiperusteiseen tukeen siirtymistä ja
katsoo, että muutos selkeyttää palkkatukijärjestelmää.
Valiokunta pitää kuitenkin ongelmallisena sitä,
että osa-aikaisissa ja matalapalkkaisissa tehtävissä olevien,
samoin kuin nyt korotettua tai korkeinta korotettua palkkatukea
saavien tuki pienenee prosenttiperusteisuuden vuoksi nykyisestä.
Tämä vaikeuttaa työllistämistä erityisesti
kunnissa, yhdistyksissä ja säätiöissä,
joissa palkkatuetun työn palkkaustaso on matala.
Kunnissa pitkäaikaistyöttömiä on
palkkatuen ansiosta työllistetty sellaisiin töihin,
joita ei muutoin tehtäisi työ- tai virkasuhteessa.
Palkkatukeen oikeutetut toimivat usein matalapalkkaisissa perustehtävissä esimerkiksi
hoitoapulaisina, toimistotyöntekijöinä ja
puistotyöntekijöinä. Lakimuutos vähentää kunnan
saamaa palkkatukea näiden henkilöiden osalta palkan
pienuuden vuoksi. Lisäksi kuntiin palkkatuella työllistettyjen
yli 500 päivää työttömänä olleiden
keskimääräinen palkkatukiprosentti laskisi valiokunnan
saaman selvityksen mukaan noin 61 prosentista 50 prosenttiin Valiokunta
kiinnittää erityistä huomiota siihen,
että tämä lisäisi nykyisellä työllistettävien
määrällä kuntien kustannuksia
arviolta 25 miljoonalla eurolla.
Valiokunta painottaa, että palkkatuettu työ on kunnille
pitkäaikaistyöttömien työllistymisen edistämisessä keskeinen
väline. Tuen pieneneminen vaikeuttaa saadun selvityksen
mukaan kuntien mahdollisuuksia työllistää pitkäaikaistyöttömiä ja
johtaa kuntien kustannusten kasvuun, jos työllistettävien
määrä pysyy nykyisellä tasolla.
Valiokunta pitää tätä erittäin
ongelmallisena tilanteessa, jossa kuntien mahdollisuudet työllistämiseen
ovat samanaikaisesti heikentyneet kasvaneen työttömyyden
ja heikon taloustilanteen vuoksi.
Rekisteröidylle yhdistykselle tai säätiölle, joka
palkkaa työttömän työnhakijan
muihin kuin elinkeinotoiminnaksi katsottaviin tehtäviin, palkkauskustannukset
korvataan täysimääräisesti
ensimmäisten 12 kuukauden ajalta niistä palkkauskustannuksista,
jotka vastaavat enintään 65 %:n työaikaa.
Valiokunta pitää 100-prosenttista korvausta erittäin
tärkeänä ja hyvänä. Valiokunta
kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että täysi
tuki vain 65 %:n työaikaa vastaavalta osin saattaa
ohjata yhdistykset ja säätiöt lyhentämään
työllistyvien työaikaa, jolloin henkilöt
jäävät edelleen aktiiveiksi soviteltua
työttömyysetuutta hakeviksi asiakkaiksi ja matalan ansiotason
vuoksi ehkä edelleen myös toimeentulotukea hakeviksi
asiakkaiksi.
Kunnat rahoittavat puolet soviteltua työmarkkinatukea
saavien vähintään 500 päivää (jatkossa
300 päivää) työttöminä työnhakijoina
olevien sovitellusta työmarkkinatuesta. Palkkatuella osa-aikaisesti
soviteltuun työmarkkinatukeen oikeutettujen työllistäminen
ei siten vähennä kuntien rahoitusvastuuta työmarkkinatuesta.
Valiokunta pitää tätä epätarkoituksenmukaisena
ja katsoo, että palkkatukiuudistuksen tulisi päinvastoin
kannustaa kuntia entistä aktiivisempaan työllistämiseen.
Soviteltu työmarkkinatuki tulisi valiokunnan mielestä rahoittaa
kokonaan valtion varoista.
Työntarjoamisvelvoite
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työsopimuslakia
siten, että työnantaja voi tietyissä tilanteissa
poiketa lomautettuja ja osa-aikatyötä tekeviä sekä takaisinottovelvollisuuden
piirissä olevia entisiä työntekijöitään
koskevasta työntarjoamisvelvollisuudesta. Ehdotettu muutos
koskee kuntia näiden palkatessa työttömiä työnhakijoita
työllistämisvelvoitteen perusteella sekä rekisteröityä yhdistystä tai
säätiötä, joka palkkaa vähintään
24 kuukautta palkkatuen hakemista edeltäneiden 28 kuukauden
aikana työttömänä olleen työttömän
työnhakijan tehtäviin, joita ei katsota elinkeinotoiminnaksi.
Valiokunta pitää ehdotettuja muutoksia hyvinä,
mutta riittämättöminä. Valiokunta
ehdottaakin, että hallituksen esityksessä mainittujen poikkeusten
lisäksi kunta, kuntayhtymä, yhdistys tai säätiö saisi
työntarjoamisvelvollisuuden estämättä ottaa
työpajaan tai vastaavaan valmennusyksikköön
työkokeiluun tai palkkatuettuun työsuhteeseen
henkilön tehtäviin, joita työnantajan
palveluksessa oleva työ- tai virkasuhteessa oleva henkilöstö ei
muutoin tee.
Työpajalla ja vastaavalla valmennusyksiköllä tarkoitetaan
kunnan, yhdistyksen tai säätiön ylläpitämää yhteisöä,
jonka tavoitteena on heikossa työmarkkina-asemassa olevien
työllistymisedellytysten parantaminen. Työpaja
on yhteisö, jossa työnteon ja siihen liittyvän
valmennuksen avulla pyritään parantaa yksilön
kykyä ja valmiuksia hakeutua koulutukseen tai työhön sekä parantamaan
arjenhallintataitojaan. Työmetodi perustuu tekemällä oppimiseen.
Työpajojen menetelmiksi ovat käytännön
työn tekemisen ohella vakiintuneet työvalmennus
ja yksilövalmennus. Työvalmennuksen avulla kehitetään valmentautujan
työkykyä ja osaamista, kun taas yksilövalmennuksella
tuetaan toimintakyvyn ja arjenhallintakyvyn kehittämistä.
Työpaja voi olla myös ns. seinätön
työpaja, jossa valmentautuminen tapahtuu kunnan tai yhteisön
muuhun toimintaan kuuluvien tehtävien yhteydessä.
Yksityiskohtaiset perustelut
1. Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun
lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta
7. luku. Palkkatuki
2 §. Palkkatuen myöntämisen yleiset
edellytykset.
Valiokunta ehdottaa julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta
annetun lain 7 luvun 2 §:n 1 momentin sanamuodon
tarkistamista vastaamaan hallituksen esityksessä (HE s.
28/I) esitettyjä perusteluita.
9 §. Palkkatuen määrä ja
enimmäiskesto eräissä tapauksissa.
Valiokunta ehdottaa pykälän 1 momentin muuttamista
siten, että siitä poistetaan sana rekisteröidylle.
Muutostarve johtuu siitä, että julkisoikeudellisten
yhdistysten toiminta perustuu lakiin tai asetukseen eikä rekisteröintiin.
Sana "rekisteröity" on tarpeeton, koska muut
kuin julkisoikeudelliset yhdistykset tulevat oikeustoimikelpoisiksi
rekisteröinnillä. Palkkatukea ei voida myöntää muille
kuin oikeustoimikelpoisille.
2. Laki työsopimuslain 13 luvun 6 §:n väliaikaisesta
muuttamisesta
13. luku. Erinäisiä säännöksiä
6 §. Säännösten pakottavuus.
Hallituksen esityksessä ehdotetaan työsopimuslain 13
luvun 6 §:n muuttamista väliaikaisesti
siten, että työnantaja voi pykälässä säädetyissä tilanteissa poiketa
lomautettuja ja osa-aikatyötä tekeviä sekä takaisinottovelvollisuuden
piirissä olevia entisiä työntekijöitään
koskevasta työn tarjoamisvelvollisuudesta. Ehdotettu muutos
koskee kuntia näiden palkatessa työttömiä työnhakijoita
työllistämisvelvoitteen perusteella sekä rekisteröityä yhdistystä tai
säätiötä, joka palkkaa vähintään
24 kuukautta palkkatuen hakemista edeltäneiden 28 kuukauden
aikana työttömänä olleen työttömän
työnhakijan tehtäviin, joita ei katsota elinkeinotoiminnaksi.
Valiokunta ehdottaa pykälään lisättäväksi säännöksen,
jonka mukaan kunta, kuntayhtymä, yhdistys tai säätiö saa
ottaa työpajaan tai vastaavaan valmennusyksikköön
julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa
tarkoitettuun työkokeiluun tai palkkatuettuun työsuhteeseen
henkilön tehtäviin, joita työnantajan
palveluksessa oleva työ- tai virkasuhteessa oleva henkilöstö ei
muutoin tee. Työpajassa tai vastaavassa toimintayksikössä tapahtuvan
toiminnan tavoitteena on parantaa työkokeiluun otetun tai palkkatuetun
henkilön valmiuksia hakeutua koulutukseen tai avoimille
työmarkkinoille.
Selkeyden vuoksi valiokunta ehdottaa pykälän 2
momentin kirjoittamista luettelon muotoon. Luettelon 1 ja 2
kohta ovat hallituksen esityksen mukaiset muutoin, mutta yhdistyksen
ja säätiön yhteydessä ei viitata
rekisteröintiin. Momentin 2 kohta käsittää siten
myös Punaisen Ristin toiminnan, jonka asema perustuu lakiin.
Valiokunnan ehdottama muutos on momentin 3 kohdassa.
Työpajaan tai vastaavaan valmennusyksikköön
otettavan henkilön tehtävät tai tehtäväkokonaisuudet
ovat sellaisia, jonkalaisia kunnan tai vastaavasti yhdistyksen tai
säätiön palkkalistoilla olevilla ei ole.
Olennaista on työpajassa toimivien tehtävien kokonaisuus,
ei yksittäiset työtehtävät.
Kysymys voi olla tehtävistä tai tehtäväkokonaisuuksista,
joita kunta tai vastaavasti yhdistys tai säätiö ei
teetä muulla henkilöstöllään
vaan joita teetetään vain työkokeilijoilla
tai palkkatuetussa työsuhteessa olevilla. Kysymys on sellaisesta
työllistämistavoitteisesta toiminnasta, jolla
pyritään parantamaan työpajaan otetun
henkilön valmiuksia hakeutua koulutukseen tai avoimille
työmarkkinoille.
Jotta työttömälle henkilölle
voidaan myöntää palkkatuki työpajaan
tai valmennusyksikköön, edellytyksenä on,
että tukeen perustuva työhön ottaminen
ei aiheuta tai voisi aiheuttaa työnantajan palveluksessa
olevien muiden työntekijöiden irtisanomista, lomauttamista
tai osa-aikaistamista. Käytännössä palkkatukea
ei myönnetä yhteistoimintamenettelyjen kohteena
oleville tahoille.
Momentin 3 kohta mahdollistaa sen, että kunta ulkoistaa
toimintansa ulkopuoliselle toimijalle ja ostaa palvelut esimerkiksi
järjestön työpajalta. Jos kunta siirtää toimintansa
kunnan työpajassa tehtäväksi ja palkkaa
pajaan palkkatuella henkilön, kysymys on työnantajan
toiminnan sisäisestä siirrosta eikä edellä tarkoitetusta
ulkoistamisesta ja ostopalveluiden käyttämisestä.