Perustelut
Hallituksen esitys muuttaa nykyisten työvoimatoimikuntien
asemaa ratkaisevalla tavalla. Työllisyyden edistämistoimikunnat
osallistuvat jatkossa asiakkaan työttömyysturvaoikeuden
käsittelyyn rajoitetusti ja hyvin suppean jaoston toimesta.
Kaikki muu päätöksenteko työttömyysturvaratkaisuissa
siirretään yksittäisen työntekijän
tehtäväksi työ- ja elinkeinotoimistossa. Tämä siirto
ei lisää työllisyyden edistämistoimikunnan
merkitystä strategisena toimijana yhtään,
toisin kuin esityksen perusteluissa kerrotaan. Tavoite siitä,
että paikallisella ja seudullisella tasolla työllisyyden,
työttömyyden ja työmarkkinamuutosten
sidosryhmät kokoontuvat yhteen ja pohtivat eri toimintamalleja,
on aivan oikea. Nyt kuitenkin luodaan malli, joka virallistaa jo
usean työvoimatoimiston normaalikäytännön
antamatta työllisyyden edistämistoimikunnalle
yhtään uutta asiaa päätettäväksi.
Jatkossakin ne tahot, jotka ovat edustettuina toimikunnissa, tekevät
päätökset omalla toimialueellaan.
Hallituksen esitys voi parantaa tiedonkulkua eri viranomaisten
ja sidosryhmien välillä paikallisella tasolla.
Se voi myös johtaa siihen, että sellaisilla alueilla,
joissa hallinto- ja sektorirajat ylittävä yhteistoiminta
on ollut vierasta, omaksutaan uusia toimintatapoja. Näitä strategisia
tavoitteita olisi voitu edistää luopumatta työvoimatoimikunnan
tärkeästä roolista työttömyysturvaratkaisujen
päättäjänä.
Nykyisten työvoimatoimikuntien asema
Aikoinaan työvoimatoimikunnat perustettiin tuomaan
virkamiesvallan rinnalle sellaista harkintaa, joka perustui paikallis-
ja toimialatuntemukseen. Toimikunnat pystyivät, niin halutessaan,
hyödyntämään työttömyysturvalain
suoman mahdollisuuden harkita tapauskohtaisesti työttömyysturvaratkaisuja,
silloin kun siihen oli erityinen laissa mainittu "muu näihin
rinnastettava syy".
Työvoimatoimikunnat ovat voineet harkintaansa perustuen
joustavoittaa ja järkevöittää linjauksia.
Sen ansiosta perusteettomia päätöksiä,
joissa työttömyysturvaetuus on evätty
määrä- tai määräämättömäksi
ajaksi, on voitu karsia. On päivänselvää,
ettei yksittäinen hallinnon työntekijä kykene
samaan arviointiin, mihin monijäseninen ja erilaista asiantuntijaosaamista edustanut
toimikunta kykeni.
Asiakkaan oikeusturva
Hallituksen esityksen perusteluissa todetaan, ettei muutos heikennä hakijan
oikeusturvaa. Jo työvoimatoimikuntien toimialueen laajennus johti
siihen, että työttömyysturvatulkinnat
tiukentuivat, vaikka työttömyysturvalakia ei muutettu
mitenkään.
Esitetty muutos toimivallan siirrosta yksittäiselle
työntekijälle johtaa lain tulkintojen tiukentumiseen.
Hallinnon työntekijää on helppo käskyttää ylhäältä alas.
Työvoimatoimikunta sen sijaan toimi itsenäisesti.
Sillä, käyttääkö lain
suomaa harkintavaltaa yksittäinen työntekijä vai sitä varten
perustettu monijäseninen toimielin, on selkeä ero.
Toimikunnat antoivat vuoden 2007 aikana yhteensä 156 000
työvoimapoliittista lausuntoa, joista äänestettiin
1 548 tapauksessa. Vuonna 2007 vakuutusoikeus ratkaisi
851 työttömyysturvaan liittyvää valitusasiaa,
joista sadassa työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan päätös
muuttui. Lautakunta ratkaisi vastaavasti 7 806 valitusasiaa,
joissa ensi asteessa annettu päätös muuttui
17 %:ssa tapauksista. Käytännössä myös äänestyspäätökset
toimikunnassa ovat lujittaneet muutoksen hakijan asemaa valitusprosessissa.
Nyt se mahdollisuus poistuu valtaosassa ratkaisuja.
Yrittäjien ja yrittäjien perheenjäsenten
työttömyysturvaoikeus
Työttömyysturvalain ongelmallisimpia kohtia ovat
olleet yrittäjien ja heidän samassa taloudessa
asuvien perheenjäsentensä oikeus saada työttömyysetuutta.
Ratkaisut ovat olleet vaikeaselkoisia ja vaikeasti ennakoitavissa.
Työttömyysturvalakia tulee tältä osin
muuttaa joka tapauksessa. Nykyisessä tilanteessa työvoimatoimikunnat
ovat voineet tehdä ratkaisuja, jotka kuitenkin ovat huomioineet
hakijan tilanteen, yritystoiminnan tosiasialliset ehdot, paikalliset
tekijät ja kilpailutilanteen.
Nyt epäselvän työttömyysturvalain
ongelma jää elämään,
mutta mahdollisuus lieventää lain epäkohtia
poistuu, koska yksittäisellä työntekijällä ei
ole aina riittävää asiantuntemusta eikä lain
suomaa harkintavaltaa ratkaisuissa, niin kuin on ollut toimikunnilla.
Työllisyyden edistämistoimikunnan perusteeton
toimivaltarajaus työttömyysturvavalituksissa
Hallituksen esityksen mukaisesti toimikunta ottaa kantaa työttömyysetuuden
hakijan tekemään valitukseen vain tapauksessa,
jossa kyse on työstä eroamisesta, erottamisesta
tai kieltäytymisestä. Esityksessä mainitaan,
että siinä pyritään rajaamaan
asiat mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti. Perusteluita, miksi
työmarkkinoiden käytettävissä olo,
kieltäytyminen tai eroaminen koulutuksesta tai työvoimapoliittisesta
toimenpiteestä on rajattu pois toimikunnalta, ei ole esitetty
kuitenkaan missään. Kyseisestä asiasta
ei löydy riviäkään hallituksen
esityksen perusteluista eikä asiantuntijalausunnoista.
Myöskään asiantuntijakuulemisen aikana
valiokunnassa asiaan ei saatu mitään lisävalaistusta
tai -perusteluita, vaikka niitä useaan otteeseen kysyttiin. Tältä osin
kyse on huonosta lain valmistelusta.
Myös koulutuksesta ja toimenpiteestä kieltäytymisessä tai
niistä eroamisessa tulisi kuulla toimikuntaa pelkän
hallinnon edustajan näkemyksen sijaan. Ratkaisut voivat
johtaa asiakkaan työttömyysturvan epäämiseen
viikkojen ajaksi tai pahimmassa tapauksessa määräämättömäksi ajaksi.
Siksi mahdollisimman tasapuolinen asioiden käsittely olisi
perusteltua myös näissä ratkaisuissa.
Sen on todennut myös Työttömien Valtakunnallinen
Yhteistyöjärjestö TVY ry omassa lausunnossaan.
Virkamiesvalta vs. asiakkaan näkemys
Asiantuntijalausunnoissa ja valiokuntakuulemisen aikana painottui
voimakkaasti hallinnon näkemys. Siinä korostettiin
päätösten nopeuttamista, mutta niiden
sisällön muuttumiseen ei juuri kiinnitetty huomiota.
Samoin päätöksenteon helppous korostui
lausunnoissa.
Tärkeimmäksi seikaksi hallinnon työntekijäkuntaa
kuultaessa nousi työturvallisuus ja se, että yhden
virkailijan nimen esiintyminen kielteisessä työttömyysturvapäätöksessä voi
johtaa pahimmillaan jopa väkivaltaisiin reaktioihin kyseistä työntekijää kohtaan.
Väkivallan uhka tulee aina ottaa vakavasti ja pyrkiä toimimaan
niin, ettei sellaisia tilanteita synny. Eikö olisi syytä pohtia
asiaa myös siltä kannalta, että yleisesti
tunnettu ja perusteiltaan hyväksytty lainsäädäntö kulkee
rinta rinnan kansalaisten oikeustajun kanssa? Eikö lain
ja sen pohjalta tehtyjen ratkaisujen tulisi olla niin läpinäkyviä ja
johdonmukaisia, että asiakas tuntee oikeutensa ja kokee
tulleensa kohdelluksi tasavertaisesti ja lakiin perustuen?
Helsingin työvoimatoimikunnassa Akavaa edustanut jäsen
toi ansiokkaasti esille myös muun kuin virkamiesnäkemyksen.
Asiantuntija kertoi, että hän on kokenut voivansa
vaikuttaa toimikunnassa. Hän myös muistutti, että kaikilla
työttömyysturvaetuuden hakijoilla ei ole sitä lainsäädännön
tuntemusta eikä oma-aloitteisuutta, joita omien oikeuksien
valvominen vaatii. Esitettyjen muutosten jälkeen tämä ongelma vain
pahenee.
Asiantuntija lopetti lausuntonsa ytimekkäästi:
"Tiivistäen totean, että nykyinen työvoimatoimikunta
on tarjonnut vähäisin kustannuksin laajapohjaisen,
kolmikantaisen kokoonpanon käsittelyn eräissä työttömyysturvan
asiaryhmissä, joita on vuosien varrella hieman vähennettykin. Äänestämällä syntyneissä
ratkaisuissa
on usein äänestetty valitusasteissakin."
Te-toimikunnan jaoston kokoonpano
Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että valitusasioita
käsitellessään TE-toimikunta toimisi
jaostona, johon kuuluisi työvoimaviranomaista edustavan
TE-toimikunnan puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan lisäksi
yksi työnantajia ja yksi työntekijöitä edustava
jäsen. Ehdotettu jaoston kolmijäseninen kokoonpano
on liian suppea. Työntekijöiden monipuolisen näkökulman varmistamiseksi
esitämme, että te-toimikunnan alainen jaosto koostuisi
kolmesta työntekijöitä edustavasta jäsenestä yhden
jäsenen sijaan. Muutoin kokoonpano vastaisi hallituksen
esityksessä esitettyä. Tällöin
jaosto olisi viisijäseninen.
Kustannukset hallituksen esityksen perusteena
Ainakaan nykyisen järjestelmän aiheuttamat kustannukset
eivät voi olla peruste lakkauttaa nykyisiä työvoimatoimikuntia.
Toimikuntien aiheuttamat suorat kustannukset ovat olleet 645 000
euroa/vuosi. Kustannukset ovat syntyneet yhdeksässäkymmenessä työvoimatoimikunnassa,
joiden toimintaan ovat osallistuneet sadat henkilöt, jotka
ovat edustaneet paitsi hallinnon työntekijöitä myös
edustavimpia työmarkkinajärjestöjä alueellaan.
Toimikuntaa kohti laskien vuosittainen keskimääräinen
kustannus on ollut vain n. 7 200 euroa.
Kolmikantaisen valmistelun pohjalta syntyy nyt paradoksi, jossa
kolmikantainen päätöksenteko poistuu
paikallisella tasolla hyvin tärkeissä asioissa.