TYÖELÄMÄ- JA TASA-ARVOVALIOKUNNAN MIETINTÖ 12/2014 vp

TyVM 12/2014 vp - HE 183/2014 vp

Tarkistettu versio 2.0

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

JOHDANTO

Vireilletulo

Eduskunta on 14 päivänä lokakuuta 2014 lähettänyt työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen eduskunnalle laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 183/2014 vp).

Eduskunta-aloite

Valiokunta on käsitellyt esityksen yhteydessä seuraavan aloitteen:

TPA 49/2012 vp  Kuntien parempi informoiminen työttömistä henkilöistä 19.3.2013

Lausunnot

Eduskunnan päätöksen mukaisesti perustuslaki-, hallinto- ja sosiaali- ja terveysvaliokunta ovat antaneet asiasta lausunnon (PeVL 41/2014 vp, HaVL 28/2014 vp ja StVL 14/2014 vp), jotka on otettu tämän mietinnön liitteiksi.

Asiantuntijat

Valiokunnassa ovat olleet kuultavina

hallitusneuvos Päivi Kerminen, työ- ja elinkeinoministeriö

sosiaalineuvos Eveliina Pöyhönen, sosiaali- ja terveysministeriö

palveluesimies Riitta Kallio, Lapin TE-toimisto

aikuis- ja perhetyön päällikkö Saila Hohtari, Rauman työvoiman palvelukeskus

lakimies Raisa Forsström, KELA

erityisasiantuntija Tommi Eskonen, Suomen Kuntaliitto

tutkija Peppi Saikku, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

sosiaalityön johtaja Anne Roinevirta ja luottamushenkilö Mikko Viskari, Janakkalan kunta

työllisyysasioiden päällikkö Pirjo Väänänen, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry

asiantuntija Simopekka Koivu, Elinkeinoelämän keskusliitto EK

toiminnanjohtaja Anne Huotari, Paltamon työvoimayhdistys ry

Lisäksi kirjallisen lausunnon ovat antaneet

  • Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry
  • Akava ry
  • Suomen Yrittäjät ry
  • Työttömien Valtakunnallinen Yhteistoimintajärjestö - TVY ry.

HALLITUKSEN ESITYS JA TOIMENPIDEALOITE

Hallituksen esitys

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työllistymistä edistävällä monialaisella yhteispalvelulla tarkoitettaisiin yhteistoimintamallia, jossa työ- ja elinkeinotoimisto, kunta ja Kansaneläkelaitos yhdessä arvioisivat monialaista yhteispalvelua tarvitsevien työttömien palvelutarpeet, suunnittelisivat monialaista yhteispalvelua tarvitsevien työttömien palvelut työllistymisen kannalta tarkoituksenmukaiseksi kokonaisuudeksi ja vastaisivat yhdessä työttömien työllistymisprosessin etenemisestä ja seurannasta.

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun tavoitteena olisi edistää työttömien työllistymistä tarjoamalla heidän palvelutarpeensa mukaisia julkisia työvoimapalveluja sekä sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluja.

Työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua varten ei perustettaisi uutta organisaatiota, vaan kukin toimintamallissa mukana oleva viranomainen toimisi omien toimivaltuuksiensa puitteissa. Toimintamallissa mukana olevilla tahoilla olisi monialaisen yhteispalvelun tarjoamiseksi vähintään yksi yhteinen toimipiste jokaisen työ- ja elinkeinotoimiston alueella.

Työ- ja elinkeinotoimisto, kunta ja Kansaneläkelaitos arvioisivat asiakkaanaan olevan työttömän monialaisen yhteispalvelun tarpeen, kun työtön olisi saanut työmarkkinatukea työttömyyden perusteella vähintään 300 päivältä tai hän olisi ollut yhdenjaksoisesti työtön vähintään tietyn ajan. Alle 25-vuotiailta edellytettäisiin vähintään kuuden kuukauden yhdenjaksoista työttömyyttä ja 25 vuotta täyttäneiltä vähintään 12 kuukauden yhdenjaksoista työttömyyttä. Monialaisen yhteispalvelun tarpeella tarkoitettaisiin tilannetta, jossa työttömän työllistymisen edistäminen edellyttäisi kunnan, työ- ja elinkeinotoimiston ja Kansaneläkelaitoksen tarjoamien palvelujen yhteensovittamista.

Monialainen yhteispalvelu alkaisi intensiivisellä enintään kolmen kuukauden kartoitusjaksolla, jonka aikana työttömän palvelutarve arvioitaisiin monialaisesti ja hänen kanssaan laadittaisiin monialainen työllistymissuunnitelma. Suunnitelmassa sovittaisiin työttömän palvelutarpeen edellyttämistä työvoima-, sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluista.

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi myös työttömyysturvalakia siten, että kunnat maksaisivat työttömyysaikaisesta työmarkkinatuesta puolet niiden henkilöiden osalta, jotka olisivat saaneet työmarkkinatukea työttömyyden perusteella vähintään 300 päivää, ja 70 % niiden henkilöiden osalta, jotka olisivat saaneet työmarkkinatukea työttömyyden perusteella vähintään 1 000 päivää. Työttömyysturvalakiin, julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annettuun lakiin, kuntouttavasta työtoiminnasta annettuun lakiin ja toimeentulotuesta annettuun lakiin tehtäisiin lisäksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta annettavan lain säätämisestä johtuvat tarkistukset.

Esityksen keskeisenä tavoitteena on vähentää pitkäaikaistyöttömyyttä. Ehdotetuilla muutoksilla pyritään myös nostamaan työllisyysastetta, pidentämään työuria ja turvaamaan tulevaisuuden työvoimatarpeita. Tavoitteena on lisäksi alentaa pitkällä aikavälillä työttömyydestä aiheutuvia julkisia kokonaismenoja, tehostaa nykyisen palvelujärjestelmän toimivuutta, selkeyttää valtion ja kunnan työnjakoa ja parantaa kunta-valtioyhteistyötä sekä lisätä kuntien vaikutusmahdollisuuksia pitkään työttömänä olleiden työllistymisen edistämisessä. Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun lakisääteistämisen tavoitteena on myös varmistaa pitkäaikaistyöttömien tarvitsemien palvelujen saatavuus koko maassa ja siten parantaa työttömien yhdenvertaisuutta näiden asuinpaikasta riippumatta.

Esitys liittyy valtion vuoden 2015 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Lait ehdotetaan tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2015.

Toimenpidealoite

TPA 49/2012 vp.

Toimenpidealoitteessa ehdotetaan, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin sen edistämiseksi, että kunnat saavat työvoimaviranomaisilta nykyistä paremmin ja aikaisemmassa vaiheessa tietoa työttömistä henkilöistä, jotta ne voivat paremmin räätälöidä työttömien aktivointitoimia ja ennakoida pitkäaikaistyöttömille maksettavan työmarkkinatuen kuntaosuuden menoja.

VALIOKUNNAN KANNANOTOT

Yleisperustelut

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä seuraavin huomautuksin ja muutosehdotuksin.

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu

Yleistä

Ehdotetulla lailla työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta lakisääteistetään yhteistoimintamalli, jossa työ- ja elinkeinotoimisto, kunta ja Kansaneläkelaitos yhdessä arvioivat monialaista yhteispalvelua tarvitsevien työttömien palvelutarpeet, suunnittelevat palvelut työllistymisen kannalta tarkoituksenmukaiseksi kokonaisuudeksi ja vastaavat yhdessä työllistymisprosessin etenemisestä ja seurannasta.

Valiokunta pitää eri toimijoiden yhteistyöhön perustuvan työvoiman palvelukeskusten toimintamallin vakinaistamista erittäin hyvänä ja kannatettavana uudistuksena. Nykyinen toimijoiden vapaaehtoiseen sopimukseen perustuva toimintamalli on osoittautunut hyväksi tavaksi sovittaa yhteen työttömän tarvitsemia julkisia työvoimapalveluita, sosiaali- ja terveyspalveluita ja Kelan kuntoutuspalveluita. Valiokunta pitää toimintamallin valtakunnallistamista hyvänä, sillä se lisää eri alueilla asuvien pitkään työttömänä olleiden henkilöiden yhdenvertaisuutta. Asiakkaan kannalta selkeä parannus on, että työllistymistä edistävät palvelut ovat saatavissa yhdestä toimipisteestä.

Valiokunta katsoo, että nyt ehdotettu sääntely tulee etenkin yhteispalvelun alueellisen järjestämisen osalta arvioida uudelleen sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistuksen toteuttamisen jälkeen.

Asiakkuuden määrittely ja kesto

Työttömän yhteispalvelun tarve arvioidaan, kun henkilö on saanut 300 päivää työmarkkinatukea tai hän on ollut yhtäjaksoisesti työttömänä tietyn ajan. Alle 25-vuotiailta edellytetään vähintään kuuden kuukauden yhdenjaksoista työttömyyttä ja 25 vuotta täyttäneiltä vähintään 12 kuukauden yhdenjaksoista työttömyyttä. Monialainen yhteispalvelu on tarpeen silloin, kun työttömän työllistymisen edistäminen edellyttää kunnan, työ- ja elinkeinotoimiston ja Kansaneläkelaitoksen tarjoamien palvelujen yhteensovittamista.

Valiokunta katsoo, että erityisesti nuorten kohdalla palveluihin tulisi voida ohjata jo ennen kuuden kuukauden työttömyyttä. Esimerkiksi erityisoppilaitoksista valmistuu henkilöitä, joiden työllistymiseen tarvitaan alusta lähtien eri toimijoiden saumatonta yhteistyötä ja erilaisten palvelujen ketjuttamista. Myös koulupudokkaiden tilanteeseen tulee pystyä vaikuttamaan heti koulun päättymisen tai työttömäksi jäämisen jälkeen. Valiokunta korostaa, että palveluihin ohjaaminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa on sekä asiakkaan että toimijoiden edun mukaista, ettei työttömyys turhaan pitkittyisi.

Monialainen yhteispalvelu alkaa intensiivisellä enintään kolmen kuukauden kartoitusjaksolla, jonka aikana työttömän palvelutarve arvioidaan monialaisesti ja hänen kanssaan laaditaan monialainen työllistymissuunnitelma. Suunnitelmassa sovitaan työttömän palvelutarpeen edellyttämistä työvoima-, sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluista. Kartoitusjaksoa ei katsota työllistymistä edistäväksi palveluksi, mutta kartoitusjakso ei ole esteenä työllistymistä edistävään palveluun osallistumiselle.

Valiokunta ilmaisee huolensa kartoitusjakson riittävästä kestosta ja huomauttaa, että useissa kunnissa esimerkiksi palvelutarpeiden määrittelyn kannalta välttämättömiä erikoislääkärin palveluita voidaan joutua odottamaan useita viikkoja. Valiokunta pitää tärkeänä, että asiakkaat ohjataan jo kartoitusjakson aikana heidän tarvitsemiinsa terveystarkastuksiin ja muihin tarvittaviin selvityksiin.

Valiokunta pitää hyvänä, että asiakkuuden kestoa ei määritellä, vaan että kesto määräytyy yksilökohtaisesti asiakkaan ja viranomaisten yhdessä tekemän palvelutarpeen arvion perusteella. Valiokunta kuitenkin korostaa, että tavoitteena tulee olla, että asiakkuudet eivät veny kestoltaan aiheettoman pitkiksi ja että asiakkaat siirtyvät yhteispalvelusta viivytyksettä työmarkkinoille tai muiden palvelujärjestelmien piiriin. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että pitkäaikaistyöttömien joukossa on myös henkilöitä, joiden työkyky on pysyvästi alentunut siinä määrin, että heillä on oikeus osa-aikaiseen tai täysiaikaiseen työkyvyttömyyseläkkeeseen. Nämä henkilöt tulee ohjata eläkeselvittelyyn.

Palvelujen saatavuus

Nykyinen vapaaehtoisuuteen perustuva työvoiman palvelukeskusmalli toimii 124 kunnan alueella. Esityksen mukaan jokaisen työ- ja elinkeinotoimiston alueella tulee olla vähintään yksi toimijoiden yhteinen yhteispalvelua tarjoava toimipiste. Valiokunta ilmaisee huolensa tarvittavien lähipalveluiden saavutettavuudesta ja tähdentää, että palvelupisteitä tulee olla riittävästi ja niiden palvelut helposti tavoitettavissa koko maassa. Valiokunnan mielestä työssäkäyntialueen mukainen toimipisteiden palveluverkko olisi toimivin. Pitkät välimatkat ja niistä aiheutuvat kustannukset eivät saa muodostua palvelun saamisen esteeksi. Tarvittaessa palvelut on vietävä lähelle asiakkaita esimerkiksi tarjoamalla palvelua liikkuvista palveluautoista tai siten, että virkailijat matkustavat työttömän asuinpaikkakunnalle.

Monialainen yhteispalvelu on henkilökohtaista kasvokkain tapahtuvaa palvelua, joka edellyttää tiivistä vuorovaikutusta työttömän ja palvelua tarjoavan toimijan välillä. Uudistuksen myötä palvelun asiakasmäärät tulevat kasvamaan nykyisestä. Työvoiman palvelukeskukset ovat mahdollistaneet työttömien palvelutarpeen mukaiset pitkäkestoisetkin asiakasprosessit, ja tarkoitus on, että palvelut voidaan jatkossa tarjota nykyistä useammalle työttömälle. Valiokunta korostaa, että kaikille mukana oleville viranomaisille tulee turvata riittävät resurssit palvelun toteuttamiseksi.

Työttömillä on työssäkäyviä enemmän terveydellisiä ongelmia, ja monet terveydelliset riskit lisääntyvät työttömyyden pitkittymisen myötä. Jos sairaudet ja kuntoutuksen tarve jäävät tunnistamatta, työmarkkinoilta syrjäytymisen riski kasvaa. Valiokunta yhtyy sosiaali- ja terveysvaliokunnan näkemykseen siitä, että terveyserojen kasvun pysäyttämiseksi on kartoitusjakson aikana erittäin tärkeää kartoittaa työttömän terveyspalvelujen tarve. Valiokunta pitää tärkeänä, että yhteispalvelun toimipisteissä on saatavilla säännöllisesti myös terveydenhoitajan palveluita.

Valiokunta yhtyy sosiaali- ja terveysvaliokunnan lausunnossaan ilmaisemaan huoleen siitä, miten asiakasmäärien kasvusta aiheutuvaan palvelujen tarpeen kasvuun pystytään vastaamaan kuntien sosiaali- ja terveydenhuollossa. Myös Kelan tulisi pystyä tarjoamaan yhä enemmän nimenomaisesti pitkäaikaistyöttömille räätälöityä kuntoutusta. Tämä tulee olemaan vaikeaa, koska Kelan harkinnanvaraiseen kuntoutukseen varattuja määrärahoja ensi vuodesta alkaen vähennetään.

Kuntouttavan työtoiminnan osalta esitykseen sisältyy muutosehdotus, joka rajaa kuntouttavan työtoiminnan aikaisempaa selkeämmin vain niille henkilöille, jotka eivät työ- tai toimintakykynsä rajoitusten vuoksi kykene osallistumaan julkisiin työvoimapalveluihin tai työhön. Valiokunta yhtyy sosiaali- ja terveysvaliokunnan näkemykseen kuntouttavaa työtoimintaa koskevan lain täsmentämisen tarpeellisuudesta. Valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että kuntouttavaan työtoimintaan ohjataan vain sellaisia asiakkaita, jotka hyötyvät palvelusta, ja korostaa, että kuntouttavan työtoiminnan ja palkkatuetun työn välillä on oltava selkeä ero.

Palveluun osallistuvan henkilötietojen käsittely

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun onnistumisen edellytyksenä on, että palvelua tarjoavilla viranomaisilla on mahdollisuus vaihtaa työtöntä koskevia luottamuksellisiakin tietoja keskenään. Valiokunta korostaa, että työtöntä koskevia arkaluonteisia ja salassa pidettäviä tietoja saavat käsitellä vain tietoja kulloisessakin tilanteessa tarvitsevat virkailijat ja että tietoja käsitellään vain siltä osin kuin se on palvelun tarjoamiseksi tarpeellista.

Valiokunta edellyttää, että yhteispalvelun asiakastietojärjestelmän tietoja käsitellyt henkilö voidaan tarvittaessa jäljittää rekisteriin jäävän merkinnän perusteella.

Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan kiinnittänyt huomiota henkilötietoja koskevan sääntelyn epätäsmällisyyteen ja esittänyt lakiehdotuksen 9 ja 11 §:n täsmentämistä. Työ- ja tasa-arvovaliokunta ehdottaa säännöksiä muutettavaksi jäljempänä yksityiskohtaisista perusteluista ilmenevin perustein.

Työmarkkinatuen rahoitus

Esitykseen sisältyy myös ehdotus työmarkkinatuen rahoitusvastuun muuttamisesta. Ehdotetun mukaan kunnat vastaavat työttömyysaikaisesta työmarkkinatuesta 50% niiden henkilöiden osalta, jotka ovat saaneet työmarkkinatukea työttömyyden perusteella vähintään 300 päivää, ja 70% niiden henkilöiden osalta, jotka ovat saaneet työmarkkinatukea työttömyyden perusteella vähintään 1 000 päivää. Esitys liittyy valtiontalouden kehyspäätökseen 2014—2017, jonka mukaan kuntien roolia ja vastuuta pitkäaikaistyöttömyyden aktiivisessa hoidossa korostetaan. Työllistymistä edistävien palvelujen ajalta työmarkkinatuen maksaa kokonaisuudessaan valtio.

Valiokunta pitää ehdotettua muutosta perusteltuna ja kannatettavana. Pitkäaikaistyöttömät tarvitsevat työllistymisen tueksi usein työvoimapoliittisten toimien lisäksi tai sijasta kunnan tarjoamia sosiaali- ja terveyspalveluita. Ehdotettu rahoitusmalli kannustaa kuntia järjestämään työttömien tarvitsemia palveluja, aktiivitoimia ja räätälöityjä yksilöllisiä palveluja. Se palkitsee niitä kuntia, jotka joko itse tai yhdessä muiden toimijoiden kanssa pystyvät ennaltaehkäisemään pitkäaikaistyöttömyyttä ja edistävät pitkään työttömänä olleiden työllistymistä. Rahoitusvastuun muutoksella on kiinteä yhteys monialaisen yhteispalvelun lakisääteistämiseen ja valtakunnallistamiseen.

Valiokunta kuitenkin katsoo, että valtion kompensaatio kunnille on riittämätön. Ehdotettu malli saattaa pahimmillaan johtaa jopa kunnan työllistämistoimien vähenemiseen. Kunnan on mahdollista siirtää osa työttömyyden hoidon kustannuksista valtiolle järjestämällä aktivointipalveluja, mutta laadukkaat ja vaikuttavat aktiivitoimenpiteet ovat kalliita, minkä vuoksi on mahdollista, että kunnalle ei koidu toiminnan järjestämisestä merkittäviä säästöjä. Tilanne saattaa pahimmillaan johtaa siihen, että palvelujen tuottamisessa ratkaiseviksi tulevat kustannukset, jolloin palvelujen laatu ja vaikuttavuus jäävät heikoiksi ja työttömyys voi jopa pitkittyä. Myös työttömien ohjaaminen aktiivitoimiin saattaa vähentyä, jos passiiviajan kustannus on kunnalle lyhyellä tähtäimellä edullisempaa kuin valtion kompensoimien aktiivitoimenpiteiden järjestäminen.

Valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että hallitus seuraa tarkoin työmarkkinatuen rahoitusuudistuksen vaikutuksia pitkäaikaistyöttömien aktivointiin kunnissa ja ryhtyy tarvittaessa nopeasti toimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi

Yksityiskohtaiset perustelut

1. Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta

8 §. Asetuksenantovaltuudet.

Perustuslakivaliokunnan lausuntoon viitaten valiokunta ehdottaa säännöksen 2 momentin täydentämistä siten, että monialaisen palvelun järjestämiseen osallistuvien kuntien ja työ- ja elinkeinotoimistojen kustannukset jaetaan palveluun yhteisissä toimipisteissä osallistuvan henkilöstön määrän mukaisessa suhteessa. Samalla 3 momentissa ehdotetun asetuksenantovaltuuden voi poistaa tarpeettomana.

9 §. Yhteiseen käyttöön talletettavat työtöntä koskevat tiedot ja niiden käsittely.

Esityksessä ehdotetun 3 momentin mukaan työ- ja elinkeinotoimiston, kunnan tai Kansaneläkelaitoksen palveluksessa oleva voi tässä laissa tarkoitettujen tehtävien hoitamiseksi ja palvelun tarjoamiseksi työttömälle salassapitosäännösten estämättä saada ja käyttää monialaisen yhteispalvelun asiakasrekisteriin talletettuja tietoja sekä tehdä siihen merkintöjä. Tietoja tallettanut vastaa tekemiensä tietojen virheettömyydestä.

Valiokunta ehdottaa 3 momenttia muutettavaksi siten, että asiakasrekisterin käyttö edellyttää ehdotetussa laissa tarkoitettujen tehtävien hoitamisen ja palvelun tarjoamisen perusteella myönnettyä rekisterin käyttöoikeutta. Rekisterin käyttöoikeus myönnetään vain niille yhteispalveluun osallistuvien tahojen palveluksessa oleville henkilöille, jotka hoitavat ehdotetussa laissa säädettyjä tehtäviä. Muilla kuin edellä mainituilla kunnassa, Kansaneläkelaitoksessa tai työ- ja elinkeinotoimistoissa työskentelevillä henkilöillä rekisterin käyttöoikeutta ei siten ole.

Lisäksi valiokunta ehdottaa, että momentista poistetaan sana "salassapitosäännöksen estämättä" 9 §:n 3 momentin ja 11 §:n 2 momentin välisen suhteen selkeyttämiseksi. Tällöin 9 §:n 3 momentti sääntelee ehdotettua selkeämmin yhteisen asiakasrekisterin käyttöön oikeutettujen piiriä ja 11 §:n 2 momentti monialaista yhteispalvelua toteuttavien viranomaisten oikeutta vaihtaa yhteispalvelujen järjestämiseksi välttämättömiä salassa pidettäviä tietoja ilman työttömän suostumusta.

Valiokunta on korjannut 3 momentissa olleen kirjoitusvirheen.

11 §.Salassa pidettävien tietojen saaminen palvelun järjestämistä varten.

Pykälän 1 ja 2 momentin välisen suhteen selkiyttämiseksi valiokunta ehdottaa 1 momentissa olevan sanan "ensisijassa" poistamista.

Ehdotetun 2 momentin mukaan yhteispalveluun osallistuvilla viranomaisilla on oikeus saada toisiltaan ja luovuttaa toisilleen tehtävien hoitamiseksi 9 §:n 2 momentissa tarkoitettuja työtöntä koskevia tietoja, jotka ovat välttämättömiä palvelun järjestämiseksi työttömälle. Säännöksen selkiyttämiseksi valiokunta ehdottaa poistettavaksi momentista sanat "luovuttaa toisilleen".

Pykälän 2 momentissa on sana "oikeus" kahteen kertaan. Valiokunta on korjannut virheen.

Päätösehdotus

Edellä esitetyn perusteella työelämä- ja tasa-arvovaliokunta ehdottaa,

että 2.—5. lakiehdotus hyväksytään muuttamattomina,

että 1. lakiehdotus hyväksytään muutettuna (Valiokunnan muutosehdotukset) ja

että toimenpidealoite TPA 49/2012 vp hylätään.

1.

Laki

työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1—7 §

(Kuten HE)

8 §

Monialaisesta yhteispalvelusta aiheutuvien kustannusten jakautuminen

(1 mom. kuten HE)

Monialaisen yhteispalvelun yhteisen toimipisteen toimitila-, laite- ja tietoliikennekustannukset sekä muut monialaisesta yhteispalvelusta ja sen kehittämisestä aiheutuvat kustannukset jaetaan työ- ja elinkeinotoimiston ja sen toimialueeseen kuuluvien kuntien kesken monialaiseen yhteispalveluun yhteisissä toimipisteissä osallistuvan henkilöstön määrän mukaisessa suhteessa. Kansaneläkelaitos osallistuu kustannuksiin työ- ja elinkeinotoimiston ja sen toimialueeseen kuuluvien kuntien kanssa tekemässään sopimuksessa sovitulla tavalla.

(3 mom. poist.)

9 §

Yhteiseen käyttöön talletettavat työtöntä koskevat tiedot ja niiden käsittely

(1 ja 2 mom. kuten HE)

Työ- ja elinkeinotoimiston, kunnan tai Kansaneläkelaitoksen palveluksessa oleva, jolle on myönnetty käyttöoikeus monialaisen yhteispalvelun asiakasrekisteriin tässä laissa tarkoitettujen tehtävien hoitamiseksi ja palvelun tarjoamiseksi työttömälle (poist.) voi saada ja käyttää monialaisen yhteispalvelun asiakasrekisteriin talletettuja tietoja sekä tehdä siihen merkintöjä. Tietoja tallettanut vastaa tekemiensä tietojen virheettömyydestä.

10 §

(Kuten HE)

11 §

Salassa pidettävien tietojen saaminen palvelun järjestämistä varten

Salassa pidettävät työtöntä koskevat tiedot, jotka ovat tarpeellisia monialaisen yhteispalvelun tarjoamiseksi, hankitaan (poist.) työttömän suostumuksella, jollei jäljempänä 2 momentissa tai muussa laissa toisin säädetä.

Työttömän suostumuksesta riippumatta työ- ja elinkeinotoimistolla, kunnalla ja Kansaneläkelaitoksella on oikeus salassapitosäännösten ja muiden tiedon saantia koskevien rajoitusten estämättä (poist.) saada toisiltaan (poist.) sekä tässä laissa tarkoitettujen tehtävien hoitamiseksi käyttää edellä 9 §:n 2 momentissa tarkoitettuja työtöntä koskevia tietoja, jotka ovat välttämättömiä työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun järjestämiseksi työttömälle. Tiedot voidaan luovuttaa teknisen käyttöyhteyden avulla.

12 §

(Kuten HE)

_______________

Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 2014

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

  • pj. Tarja Filatov /sd
  • vpj. Anne-Mari Virolainen /kok (osittain)
  • jäs. Anna Kontula /vas
  • Laila Koskela /kesk
  • Jari Lindström /ps
  • Eeva-Maria Maijala /kesk
  • Lea Mäkipää /ps
  • Merja Mäkisalo-Ropponen /sd (osittain)
  • Elisabeth Nauclér /r
  • Mikael Palola /kok
  • Terhi Peltokorpi /kesk
  • Arto Satonen /kok
  • Eero Suutari /kok
  • Katja Taimela /sd
  • Jani Toivola /vihr (osittain)
  • Maria Tolppanen /ps
  • vjäs. Sari Palm /kd (osittain)

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos Marjaana Kinnunen