Perustelut
Yleistä
Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja
saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena
ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä seuraavin
huomautuksin.
Valiokunta pitää yrittäjyyden edistämistä tärkeänä.
Suomalaisten kiinnostus oman yrityksen perustamiseen on kansainvälisissä vertailuissa
todettu
alhaiseksi. Yrittäjyyden edistämiseksi ja työllisyyden
parantamiseksi on tärkeää kehittää erilaisia
toimenpiteitä, joilla voidaan lisätä aloittavien
yritysten määrää ja niiden mahdollisuuksia
työllistää.
Starttirahajärjestelmästä on saatu
hyviä tuloksia. Selvitysten mukaan 80 prosenttia starttirahalla
aloittaneista yrityksistä on toiminnassa vielä viiden
vuoden kuluttua perustamisesta, kun vastaava luku muiden yritysten
kohdalla on 57 prosenttia. Korkeaa eloonjäämisastetta
selittää starttirahan yhteyteen kuuluva yrittäjyyskoulutus
sekä ennen perustamista annettu perusteellinen yrittäjyysneuvonta.
Valiokunta kannattaa hyväksi todetun starttijärjestelmän
laajentamista ja puoltaa hallituksen esityksen mukaista kokeilua
vuosiksi 2005 ja 2006. Kokeilu mahdollistaa starttirahan myöntämisen
ilman työttömyysedellytystä, mikä nopeuttaa
starttirahapäätöksen tekemistä ja
yrityksen perustamista.
Samalla valiokunta kiinnittää laajemminkin huomiota
siihen, että esimerkiksi työllistymissuunnitelman
laatiminen voi aiheuttaa tarpeetonta viivettä starttirahan
myöntämiselle työttömälle
työnhakijalle. Valiokunta pitää tärkeänä, että starttirahan
myöntämisessä olevat viiveet selvitetään
ja ryhdytään toimiin tarpeettoman byrokratian
vähentämiseksi.
Saadun selvityksen mukaan starttirahaa ei myönnetä,
jos hakija siirtyy palkkatyöstä tekemään
samaa työtä palkansaajaan rinnastettavana yrittäjänä ja
on ilmeistä, että hakijan pääasiallinen
toimeksiantaja on hänen aiempi työnantajansa.
Valiokunta pitää pakkoyrittäjyyden ehkäisyä tärkeänä ja
katsoo, että palkkatyöstä yrittäjäksi
siirtyvältä hakijalta tulee edellyttää myös muita
toimeksiantajia kuin aiempi työnantaja. Samalla varmistetaan,
että starttirahan saanut yrittäjä tulee
myös verotuksessa kohdelluksi yrittäjänä.
Starttirahakauden pituus ja tukipalveluiden saatavuus
Nykyisin starttirahaa myönnetään
keskimäärin 650 euroa kuukaudessa ja starttirahakausi
on keskimäärin 26 viikkoa eli noin 6 kuukautta. Rahoituksen
pituudessa ja tasossa on kuitenkin merkittäviä alueellisia
eroja. Lain mukaan starttirahaa voidaan myöntää 430—770
euroa kuukaudessa enintään 10 kuukaudelta.
Uudistusta valmistellut työryhmä ehdotti starttirahan
porrastamista siten, että starttirahaa myönnettäisiin
ensin 6 kuukaudeksi 650 euroa kuukaudessa ja sitten väliarvioinnin
jälkeen tarvittaessa vielä 6 kuukaudeksi 500 euroa
kuukaudessa. Työryhmä piti starttirahakauden pidentämistä tarpeellisena,
jotta varsinkin kasvuun tähtäävän
yrityksen käynnistämisvaiheessa yrittäjä voisi
panostaa liikeideansa kehittämiseen. Monissa
maissa starttirahaa vastaava tuki on mahdollista saada huomattavasti
pitemmäksi ajaksi kuin Suomessa, esimerkiksi Saksassa kolmeksi
ja Irlannissa neljäksi vuodeksi.
Lakiehdotuksessa ei esitetä enimmäisajan pidentämistä,
mutta starttirahakautta pyritään enimmäisajan
puitteissa pidentämään nykyisestä,
mikä mahdollistaa välitarkistuksen tekemisen esimerkiksi
6 kuukauden kuluttua yritystoiminnan aloittamisesta. Väliarvioinnin
yhteydessä voidaan yhdessä yrittäjän
kanssa katsoa, miten yritystoiminta
on toteutunut, ja tarttua olennaisiin ongelmiin. Tarvittaessa yrittäjä voidaan
ohjata lisäkoulutukseen taikka yrityshautomo- tai muiden
tukipalveluiden piiriin.
Valiokunta pitää starttirahakauden pidentämistä ja
välitarkistuksen tekemistä tärkeänä. Valiokunta
painottaa myös, että ohjeistuksella tulee pyrkiä siihen,
että rahoituksen taso ja kesto olisivat samanlaiset koko
maassa.
Lainoituksen turvaaminen
Starttirahan lisäksi aloittava yrittäjä tarvitsee yleensä rahoitusta
myös investointien suorittamiseen. Keskeinen edellytys
toiminnan onnistuneelle käynnistämiselle onkin,
että pienyritysten tukemiseen tarkoitettuja Finnveran pienlainoja
ja naisyrittäjälainoja on riittävästi
tarjolla.
Uudistusta valmistellut työryhmä esitti Finnveran
erityislainakiintiön korottamista 30—35 miljoonalla
eurolla, jotta pien- ja naisyrittäjälainoja voitaisiin
myöntää tarpeen mukaisesti yritystoiminnan
aloittamisen lisääntyessä. Työryhmä esitti
myös valtion luotto- ja takaustappiokorvausten nostamista
nykyisestä 40—65 prosentista 80 prosenttiin aloittavien
yritysten osalta.
Valiokunta toteaa, että vuoden 2005 valtion talousarvioesityksessä työryhmän
ehdotuksia ei ole näiltä osin esitetty toteutettaviksi.
Jotta starttirahoituksen laajennukselle asetetut tavoitteet yrittäjyyden
lisäämisestä toteutuisivat, valiokunta
pitää välttämättömänä,
että hallitus tarvittaessa lisäbudjetin avulla
huolehtii siitä, että aloittaville yrityksille
on tarjolla riittävästi lainarahoitusta.
Resurssien riittävyydestä huolehtiminen
Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että starttirahakokeilu
esitetään rahoitettavaksi työllisyysmäärärahoista,
joiden määrä valtion vuoden 2005 talousarvioesityksessä vähenee
noin 34,4 miljoonalla eurolla. Käyttösuunnitelmassa
ehdotetaan starttirahaan tarkoitettua määrärahaa
nostettavaksi 15 miljoonasta 25 miljoonaan. Valiokunta painottaa,
että kokeilu ei saa merkitä työttömien
tukemiseen tarkoitetun starttirahoituksen saannin vaikeutumista
ja heidän tarvitsemiensa palvelujen heikkenemistä.
Samalla valiokunta kiinnittää huomiota työvoimatoimistojen
henkilöresurssien tarpeeseen. Esityksen mukaan työvoimatoimistot
tekisivät myös kokeilun mukaiset starttirahapäätökset palkkatyöstä,
työvoiman ulkopuolelta ja opintojen jälkeen yrittäjiksi
ryhtyville. Esityksen perusteluissa
arvioidaan, että kokeilun mukaista starttirahaa myönnetään
noin 1 200—2 200 yrittäjäksi ryhtyvälle
vuosittain. Osa valiokunnan kuulemista asiantuntijoista arvioi kuitenkin starttirahakokeilusta
kiinnostuneiden määrän huomattavasti
suuremmaksi. Valiokunta toteaa, että kokeilun mukaisista
hakemuksista aiheutuu huomattavaa lisätyötä työvoimatoimistoille
ja hakemusten ripeä käsittely edellyttää starttipäätöksiin
liittyviin tehtäviin osoitetun henkilöstön lisäämistä.
Seuranta ja jatkotoimenpiteet
Valiokunta pitää tärkeänä,
että hallitus tarkoin seuraa kokeilun toteutumista ja vaikutuksia
sekä ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin, jotta uudistuksen
tavoitteet yrittäjyyden lisäämiseksi
saavutetaan.
Valiokunta korostaa pienyritystoiminnan merkitystä työllisyyden
parantamisessa ja katsoo, että yrittäjyyden politiikkaohjelmassa
tulee panostaa pienyritysten syntymistä ja kehittymistä edistäviin
toimenpiteisiin sekä sukupolvenvaihdostilanteiden tukemiseen.
Valiokunta pitää tärkeänä,
että starttiyrittäjille ja muille pienyrittäjille
järjestetään työntekijän
palkkaamiseen liittyvien velvoitteiden hoitamiseen liittyvää koulutusta
ja neuvontaa, jotta kynnystä ensimmäisen
työntekijän palkkaamiseen voidaan alentaa.