Yleisperustelut
Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja
saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena
ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa hallituksen esitykseen
sisältyvän lakiehdotuksen hyväksymistä seuraavin
huomautuksin ja muutosehdotuksin.
Omaishoito ja työelämän joustot
Omaishoito on vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön
hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa
omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön
avulla. Läheisensä pääasiallisia
auttajia arvioidaan Suomessa olevan noin 280 000, joista
kokoaikatyössä on noin 120 000 henkilöä.
Suurin yksittäinen autettavien ryhmä ovat omat
vanhemmat. Annettu apu vaihtelee kotiaskareiden ja kodin ulkopuolisten
asioiden hoidosta sairaanhoidollisiin toimenpiteisiin.
Kunnallisen omaishoidon tuen piirissä omaishoitajista
oli sosiaali- ja terveysministeriön selvityksen
mukaan vuonna 2007 hieman yli 30 000 henkilöä.
Yli puolet omaishoitajista oli työikäisiä,
mutta vain noin viidennes heistä oli kokopäivätoimisesti
työssä. Omaishoidon tuella hoidettavien
hoitoisuus oli varsin suurta. Lähes puolet hoidettavista
tarvitsi hoitoa ja huolenpitoa jatkuvasti ja melko paljon ja joka
kolmas ympärivuorokautisesti. Omaishoidon merkitys julkisia
palveluja, erityisesti laitoshoitoa, korvaavana ja täydentävänä palveluna
on kiistaton. Omaishoito korvaa myös julkista kotihoitoa ja
on siten merkittävä yhteiskunnan kustannusten
säästäjä. Kuntien arvioiden
mukaan omaishoidon tuella hoidettavista lähes puolet olisi
jonkinasteisen laitoshoidon tarpeessa ilman omaishoitajaa.
Väestön vanhetessa ja laitospaikkojen määrän
vähentyessä omaishoitajien tarve ja heidän tekemänsä työn
merkitys kasvaa entisestään. Työelämässä tämä aiheuttaa
tarpeen kehittää uusia keinoja ja joustoja
työelämän ja perhe-elämän
yhteensovittamiseen. Erityisesti ikääntyvien
työntekijöiden kohdalla omaishoito työn ohella
saattaa johtaa pysyvään ennenaikaiseen siirtymiseen
pois työmarkkinoilta toisaalta työssä uupumisen
ja toisaalta sen vuoksi, että nykyisellään
työntekijällä ei ole oikeutta jäädä määräajaksi
hoitamaan läheistään. Omaishoidon jälkeen
paluu työmarkkinoille on vaikeaa. Samaan aikaan työmarkkinoita
uhkaa työvoimapula, minkä vuoksi olisi tärkeää pitää työntekijät
työmarkkinoilla mahdollisimman pitkään.
Valiokunta pitää erittäin tärkeänä ja
tarpeellisena, että työssä käyvien
omaishoitajien mahdollisuudet läheisensä hoitoon
ja heidän työssä jaksamisensa turvataan
tarvittavilla työajan joustoilla, työntekijän
oikeudella jäädä määräajaksi
työstä pois hoitamaan läheistään
sekä muilla työn ja perhe-elämän
yhteensovittamisen nykyistä paremmin mahdollistavilla järjestelyillä.
Poissaolo läheisen hoitamiseksi
Hallituksen esityksessä todetaan, että voimassa olevan
lainsäädännön tarjoamat mahdollisuudet työntekijälle
jäädä pois työstä määräajaksi
hoitamaan perheenjäsentään ovat riittämättömät. Tästä syystä esityksessä ehdotetaan,
että työsopimuslain 4 lukuun lisätään
uusi 7 a §, jossa säädetään
työstä poissaolosta perheenjäsenen hoitamiseksi.
Säännös merkitsee uuden perhevapaan luomista
sellaisia tilanteita varten, joissa työntekijän
perheenjäsen tarvitsee apua jokapäiväisissä toiminnoissa.
Työntekijällä ei ole ehdotonta oikeutta
jäädä määräajaksi
pois työstä, vaan poissaolon järjestäminen
perustuu työnantajan ja työntekijän keskinäiseen
sopimukseen. Säännöksessä turvataan
työntekijälle oikeus palata entiseen työhönsä poissaolon
jälkeen. Lisäksi säännöksessä turvataan
työntekijälle eräin edellytyksin mahdollisuus
palata työhön kesken sovitun poissaolon.
Ehdotetun pykälän mukaan työntekijällä on mahdollisuus
poissaoloon vain perheenjäsenensä hoitamiseksi.
Hoidettavien piiri määräytyy samoin kuin
työsopimuslain 4 luvun 7 §:ssä,
jossa säädetään poissaolosta
pakottavasta perhesyystä. Perheenjäsenellä tarkoitetaan
samassa taloudessa perheenomaisissa oloissa asuvien ihmisten lisäksi
takenevassa ja etenevässä polvessa olevia työntekijän
tai tämän puolison, avopuolison taikka työntekijän
kanssa rekisteröidyssä parisuhteessa elävän
henkilön lähisukulaisia.
Omaishoidon keskeinen piirre on hoidettavan ja hoitajan sukulais-
tai läheissuhde, luottamus, yhteenkuuluvuus ja vapaaehtoisuus.
Avunanto ja hoiva perustuvat erityiseen henkilökohtaiseen suhteeseen
ihmisten välillä sekä tunteisiin ja kiintymykseen
liittyvään vastuuntuntoon. On hyvin tavallista,
että esimerkiksi sisarusten ja serkusten välit
tai ystävysten välit ovat hyvin läheiset
ja että myös muut kuin saman perheen jäsenet
huolehtivat toisistaan. Perheiden ja sukujen pienentyessä myös
kaukaisemmat sukulaiset ovat entistä tärkeämpiä myös
hoivasuhteissa. Omaishoidon tuesta annetussa laissa läheissuhteiden
merkitys on otettu huomioon siten, että hoidettavien piiriin
katsotaan omaisten lisäksi kuuluvan myös muut
hoitajalle läheiset ihmiset. Läheisellä tarkoitetaan
lain perustelujen mukaan esimerkiksi hoidettavan avopuolisoa tai
ystävää, joka on käytännössä osallistunut
hoitoon ja huolenpitoon.
Valiokunta pitää esitettyä uutta
perhevapaata erittäin hyvänä ja tarpeellisena.
Valiokunta kuitenkin pitää vapaan saamisen rajoittamista
vain perheenjäsenten hoitamiseen liian kaavamaisena ja
katsoo, että työntekijällä tulee
olla mahdollisuus saada vapaata myös muun hänelle
läheisen henkilön kuin perheenjäsenen
hoitamiseen.
Omaishoitajan irtisanomissuoja
Raskaana tai perhevapaalla olevan työntekijän irtisanomissuojasta
säännellään työsopimuslain 7
luvun 9 §:ssä. Työnantaja ei
pykälän 1 momentin mukaan saa irtisanoa työsopimusta
sillä perusteella, että työntekijä on
raskaana tai hän käyttää oikeuttaan
työsopimuslain 4 luvussa säädettyyn perhevapaaseen.
Momenttia ei ehdoteta muutettavaksi, joten irtisanomiskielto koskee myös
uutta omaishoitovapaata käyttävää työntekijää.
Raskaana olevien ja perhevapaita käyttävien työntekijöiden
irtisanomissuoja on pykälän 2 momentin mukaan
ns. tehostettua irtisanomissuojaa. Tällä tarkoitetaan
sitä, että jos työnantaja irtisanoo raskaana
olevan tai perhevapaata käyttävän työntekijän,
katsotaan irtisanomisen johtuvan raskaudesta tai perhevapaan käyttämisestä,
ellei työnantaja voi osoittaa sen johtuneen muusta hyväksyttävästä syystä.
Tehostettu suoja koskee voimassa olevan säännöksen
mukaan kaikkia perhevapaamuotoja eli niin kokoaikaista lapsen hoitamiseksi
myönnettyä vapaata kuin osittaista tai tilapäistä hoitovapaatakin
sekä myös työstä poissaoloa
pakottavan perhesyyn vuoksi.
Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että uusi omaishoitovapaa
jätetään tehostetun suojan ulkopuolelle.
Perustelujen mukaan tehostettua suojaa ei ole perusteltua ulottaa
koskemaan omaishoitovapaata käyttäviä,
koska vapaalle jääminen perustuu työnantajan
ja työntekijän väliseen keskinäiseen
sopimukseen. Erityistä tehostettua irtisanomissuojaa ei
valiokunnan saaman selvityksen mukaan yleensä uloteta tilanteisiin,
joissa on kysymys sopimusperusteisesta työstä poissaolosta.
Tällaista irtisanomissuojaa ei sisälly esimerkiksi
vuorotteluvapaaseen eikä opintovapaaseen.
Tuotannollisista tai taloudellisista syistä työnantaja
saa irtisanoa äitiys-, erityisäitiys-, isyys-,
vanhempain- tai hoitovapaalla olevan työntekijän
vain, jos työnantajan toiminta päättyy
kokonaan. Säännös ei koske poissaoloa
pakottavan perhesyyn vuoksi. Hallituksen esityksessä ehdotetun
mukaan säännöstä ei sovelleta myöskään
työntekijään, joka jää määräajaksi pois
työstä uudelle omaishoitovapaalle.
Valiokunta pitää ehdotettua uutta omaishoitovapaata
tärkeänä askeleena luotaessa työntekijöille
yhdenvertaiset oikeudet hoitaa tarvittaessa määräajan
myös muita läheisiään kuin lapsia. Valiokunta
pitää tärkeänä, että hallitus
seuraa, antavatko esityksessä ehdotetut omaishoitovapaan
irtisanomissuojaa koskevat säännökset
vapaalla olevalle riittävän turvan.
Jatkotoimenpiteet ja seuranta
Valiokunta katsoo, että mahdollisuus saada perheenjäsenen
tai muun läheisen henkilön hoitoon tarkoitettua
vapaata tulee koskea myös virkasuhteisia. Tämän
vuoksi valiokunta edellyttää, että hallitus
antaa pikaisesti eduskunnalle esitykset virkamieslakien muuttamiseksi
siten, että mahdollisuus saada perheenjäsenen
tai muun läheisen henkilön hoitoon tarkoitettua
vapaata koskee myös virkamiehiä (Valiokunnan
lausumaehdotus 1).
Ehdotettu uusi perhevapaa perheenjäsenen tai läheisen
hoitamiseksi ei anna työntekijälle ehdotonta oikeutta
määräaikaiseen poissaoloon, vaan poissaolo
perustuu työnantajan ja työntekijän väliseen
sopimukseen määräaikaisesta vapaasta.
Uutta omaishoitovapaata käyttävän työntekijän
irtisanomissuoja poikkeaa muita perhevapaita käyttävien
irtisanomissuojasta. Näiden seikkojen vuoksi valiokunta
edellyttää, että hallitus seuraa, missä määrin
uudet säännökset parantavat työntekijöiden
ja virkamiesten mahdollisuuksia saada omaishoitovapaata ja turvaavat heidän
mahdollisuutensa palata työhönsä vapaan
jälkeen, sekä antaa asiasta selvityksen työelämä-
ja tasa-arvovaliokunnalle vuoden 2012 loppuun mennessä (Valiokunnan
lausumaehdotus 2).