TYÖELÄMÄ- JA TASA-ARVO-VALIOKUNNAN MIETINTÖ 17/2004 vp

TyVM 17/2004 vp - HE 196/2004 vp

Tarkistettu versio 2.0

Hallituksen esitys 91. Kansainvälisen työkonferenssin hyväksymän merenkulkijoiden henkilöllisyystodistuksia koskevan yleissopimuksen (muutettu) 2003 johdosta

JOHDANTO

Vireilletulo

Eduskunta on 13 päivänä lokakuuta 2004 lähettänyt työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen 91. Kansainvälisen työkonferenssin hyväksymän merenkulkijoiden henkilöllisyystodistuksia koskevan yleissopimuksen (muutettu) 2003 johdosta (HE 196/2004 vp).

Lausunto

Eduskunnan päätöksen mukaisesti hallintovaliokunta on antanut asiasta lausunnon (HaVL 34/2004 vp), joka on otettu tämän mietinnön liitteeksi.

Asiantuntijat

Valiokunnassa ovat olleet kuultavina

hallitussihteeri Liisa Saastamoinen, työministeriö

oikeudellinen asiantuntija Veli-Pekka Rautava, ulkoasiainministeriö

lainsäädäntöneuvos Joni Heliskoski, oikeusministeriö

lupahallintopäällikkö Anne Aaltonen, sisäasiainministeriö

ylitarkastaja Ari Raatikainen, Tietosuojavaltuutetun toimisto

asiamies Reima Angerman, Suomen Konepäällystöliitto ry

toiminnanjohtaja Bo Gyllenberg, Suomen Laivanpäällystöliitto ry

liittosihteeri Pekka Teräväinen, Suomen Merimies-Unioni ry

työmarkkina-asiamies Kimo Kostiainen, Ålands Redarförening rf

Lisäksi kirjallisen lausunnon ovat antaneet

, Rahtialusyhdistys ry

, Suomen Ammattikalastajaliitto SAKL ry

, Suomen Varustamoyhdistys ry

HALLITUKSEN ESITYS

Kansainvälisen työjärjestön (ILO) työkonferenssi hyväksyi vuonna 2003 merenkulkijoiden henkilöllisyystodistuksia koskevan yleissopimuksen, jolla uudistetaan vuodelta 1958 oleva yleissopimus nro 108. Uuden yleissopimuksen tarkoituksena on merenkulun turvallisuuden parantaminen lisäämällä merenkulkijoiden henkilöllisyystodistusten luotettavuutta ja oikeaperäisyyttä sekä heidän maissakäynti- ja kauttakulkuoikeutensa turvaaminen.

Uusi yleissopimus määrittelee merenkulkijoiden henkilöllisyystodistuksen itsenäiseksi merenkulkijastatusta osoittavaksi asiakirjaksi, joka—olematta passi—oikeuttaa haltijansa käymään maissa laivan ollessa satamassa. Mikäli kysymyksessä on valtion kautta tapahtuva kauttakulku (laivalle, laivalta tai muuten), vaaditaan lisäksi kansallinen passi. Henkilöllisyystodistukseen sisältyy uutena piirteenä biometrinen tunniste, joka muodostuu numeroina kaksiulotteiseen viivakoodiin tallennetusta sormenjäljestä ja joka kehitetään yhteistyössä Kansainvälisen standardisoinnin keskusjärjestön (ISO) ja Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön (ICAO) kanssa.

Esityksessä ehdotetaan, ettei yleissopimusta tässä vaiheessa ratifioitaisi. Yleissopimus kuuluu osittain Euroopan yhteisön yksinomaiseen toimivaltaan, minkä vuoksi sen ratifioiminen edellyttää yhteisön antamaa valtuutusta. Komissio on tehnyt esityksen neuvoston päätökseksi, jolla jäsenvaltiot valtuutetaan ratifioimaan yleissopimus.

Suomessa merimiespassi määritellään merimiestoimeen liittyvässä matkustamisessa käytetyksi matkustusasiakirjaksi, jonka antaa poliisi. Suomen lainsäädäntöön ei sisälly säännöksiä yleissopimuksen mukaisesta pelkästään merenkulkijastatusta osoittavasta asiakirjasta.

Lainsäädännöllisten muutosten ohella yleissopimuksen hyväksyminen edellyttäisi myös asiakirjan myöntämismenettelyn suunnittelua ja järjestämistä, tietojärjestelmien rakentamista, ohjeistusta ja henkilöstön kouluttamista, jotka vaativat ainakin 1—2 vuoden siirtymäajan. Hyväksymisen edellyttämien investointien suuruutta on tässä vaiheessa vaikea arvioida.

VALIOKUNNAN KANNANOTOT

Perustelut

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa hallituksen esityksen hyväksymistä seuraavin huomautuksin.

Merenkulkijoiden henkilöllisyystodistuksia koskevan yleissopimuksen tarkoituksena on parantaa merenkulun turvallisuutta ja turvata merenkulkijoiden maissakäynti- ja kauttakulkuoikeus. Valiokunta yhtyy hallintovaliokunnan näkemykseen, jonka mukaan yleissopimuksen tavoitteet ovat erittäin tärkeitä ja kannatettavia.

Globalisaatio on entisestään korostanut yleismaailmallisen yhteistyön ja sopimustoiminnan merkitystä. Valiokunta painottaa erityisesti Kansainvälisen työjärjestön ILOn hyväksymien sopimusten tärkeyttä pyrittäessä luomaan globaalit vähimmäissäännöt, joita työelämässä tulee kaikkialla maailmassa noudattaa.

Valiokunta pitää ILOn sopimusten kattavuuden ja uskottavuuden kannalta tärkeänä, että Suomi ja muut Euroopan unionin maat pyrkivät ratifioimaan kaikki ILOn sopimukset. Merenkulkijoiden henkilöllisyystodistuksia koskeva yleissopimus on syntynyt syyskuun 11 päivän tapahtumien ja terrorismin vastaisten toimien merenkulun vapaudelle ja turvallisuudelle aiheuttamien ongelmien ratkaisemiseksi. Sopimuksessa on pyritty ottamaan huomioon turvallisuuden lisäämistarpeen ohella myös valtioiden rajalliset resurssit ja muotoilemaan vaatimukset siten, että ne pystytään täyttämään mahdollisimman kohtuullisin kustannuksin.

Yleissopimus kuuluu osittain Euroopan yhteisön yksinomaiseen toimivaltaan, minkä vuoksi sen ratifioiminen edellyttää yhteisön antamaa valtuutusta. Komissio on tehnyt esityksen neuvoston päätökseksi, jolla jäsenvaltiot valtuutetaan ratifioimaan yleissopimus. Valiokunta viittaa tältä osin asiasta suurelle valiokunnalle antamaansa lausuntoon (TyVL 24/2004 vp).

Merenkulkijat ovat merenkulkualan yleismaailmallisen luonteen vuoksi erityisen suojelun tarpeessa. Viime vuosina heillä on ollut vaikeuksia päästä maihin ilman viisumia esimerkiksi Yhdysvaltoihin ja Hollantiin. Merenkulkijoiden maissakäynti- ja kauttakulkuoikeuden turvaaminen on välttämätöntä niin inhimillisistä kuin työsuojelullisistakin syistä. Jotta maissakäynti- ja kauttakulkuoikeus voidaan saada turvattua, valiokunta pitää yleissopimuksen ratifioimista tärkeänä.

Hallituksen esityksessä ja hallintovaliokunnan lausunnossa on laajasti kuvattu niitä lainsäädännöllisiä ja käytännöllisiä syitä, joiden vuoksi yleissopimusta ei tässä vaiheessa katsota voitavan ratifioida. Valiokunta pitää tärkeänä, että ongelmiin löydetään mahdollisimman nopeasti ratkaisut, jotta Suomi voi pikaisesti ratifioida tämän yleissopimuksen, joka pyrkii turvaamaan inhimilliset elin- ja työolosuhteet merenkulkijoille ja edistämään merenkulun vapautta ja turvallisuutta.

Päätösehdotus

Edellä esitetyn perusteella työelämä- ja tasa-arvovaliokunta ehdottaa,

että eduskunta ei tässä vaiheessa hyväksy Genevessä pidetyssä Kansainvälisessä työkonferenssissa 19 päivänä kesäkuuta 2003 hyväksyttyä kansainvälisen työjärjestön yleissopimusta nro 185, joka koskee merenkulkijoiden henkilöllisyystodistuksia (muutettu) 2003.

Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2004

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

  • pj. Jukka Gustafsson /sd
  • vpj. Anne Holmlund /kok
  • jäs. Tarja Cronberg /vihr
  • Sari Essayah /kd
  • Susanna Haapoja /kesk
  • Anneli Kiljunen /sd
  • Esa Lahtela /sd
  • Pehr Löv /r (osittain)
  • Riikka Moilanen-Savolainen /kesk
  • Terhi Peltokorpi /kesk
  • Leena Rauhala /kd
  • Paula Risikko /kok
  • Jukka Roos /sd
  • Tero Rönni /sd
  • Kimmo Tiilikainen /kesk (osittain)
  • Jaana Ylä-Mononen /kesk (osittain)
  • vjäs. Tatja Karvonen /kesk
  • Matti Kauppila /vas

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos  Ritva Bäckström