Yleisperustelut

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä seuraavin huomautuksin ja muutosehdotuksin.

Lakiehdotus perustuu Euroopan unioniin 1.5.2004 liittyvien uusien jäsenmaiden liittymissopimuksiin sisältyvään poikkeussäännökseen, jonka mukaan liittymispäivästä kahden vuoden ajan nykyiset jäsenvaltiot voivat soveltaa kansallisia säännöksiään, joilla ne rajoittavat uusista jäsenmaista tulevien työntekijöiden pääsyä työmarkkinoilleen. Siirtymätoimenpiteiden soveltamista voidaan jatkaa kolmella vuodella. Tämän jälkeen niiden soveltamista voidaan jatkaa vielä kahdella vuodella, jos jäsenvaltion työmarkkinoille aiheutuu tai uhkaa aiheutua vakavia häiriöitä työvoiman liikkuvuuden vapauttamisesta. Valtiot, jotka ovat luopuneet siirtymätoimenpiteiden soveltamisesta, voivat määräedellytyksin palata niiden soveltamiseen seitsemän vuoden aikana liittymisajankohdasta. Itävalta ja Saksa saivat liittymissopimuksiin lisäksi poikkeussäännökset, jotka oikeuttavat ne rajoittamaan myös työntekijöiden tilapäistä liikkumista uusiin jäsenvaltioihin sijoittautuneiden yritysten palvelujen tarjoamisen yhteydessä tietyillä aroilla aloilla, kuten rakentamisessa ja teollisuussiivouksessa. Suomessa keskustelua tällaisen poikkeussäännöksen mahdollisuudesta tai tarpeellisuudesta ei liittymisneuvottelujen yhteydessä käyty. Sen hetkisessä poliittis-taloudellisessa tilanteessa ja työmarkkinoilla vallinneissa olosuhteissa sen paremmin työmarkkinaosapuolet kuin poliittiset päättäjätkään eivät nähneet, että poikkeussäännöksiin olisi tältä osin ollut tarvetta.

Viime aikojen nopeat muutokset työmarkkinoilla ja esimerkiksi vuokratyövoiman tarjonnan ja käytön voimakas kasvu ovat kuitenkin muuttaneet tilannetta ja nostaneet kysymyksen uudella tavalla esiin. Monilla aloilla on esitetty perusteltuja epäilyjä siitä, että nyt käsiteltävänä oleva lakiehdotus tulee suuntaamaan työvoiman kysyntää entistä suuremmassa määrin vuokratyövoiman käytön ja palvelujen vapaan tarjonnan suuntaan.

Työvoimaa uusista EU-maista halutessaan suomalaiset yritykset joutuvat hakemaan palkattaville henkilöille työvoimatoimiston päätöksen, mutta uusien jäsenmaiden yritykset voivat vapaasti lähettää Suomeen omia työntekijöitään ns. lähetettyinä työntekijöinä ilman työvoimatoimiston hyväksyntää. Vaikka vuokratyövoiman ja muun palvelujen vapaan tarjonnan puitteissa tänne saapuvan työvoiman työehtojen tulee lähetettyjä työntekijöitä koskevan lainsäädännön mukaisesti määräytyä työntekomaan säännösten mukaisesti, valvonta on näiden osalta huomattavasti vaikeampaa kuin suoraan Suomessa toimiviin yrityksiin palkatun työvoiman osalta. Valvonnan puutteessa kilpailun pelätään ainakin osittain tapahtuvan Suomen säännöksiä olennaisesti huonommin työehdoin. Erityisesti on oltu huolissaan siitä, millaisia vaikutuksia tällä kilpailutilanteen muutoksella tulee olemaan alan työllisyystilanteeseen ja yritysten toimintaedellytyksiin sellaisilla haavoittuvilla elinkeinoaloilla kuin kuljetus-, siivous-, rakennus- sekä hotelli- ja ravintola-ala. Alakohtaisten häiriöiden lisäksi myös alueelliset ongelmat ovat mahdollisia.

Valiokunta pitää välttämättömänä, että hallitus tarkoin seuraa nyt käsiteltävänä olevan lakiehdotuksen vaikutuksia työllisyyteen ja työmarkkinoiden kehitykseen eri aloilla ja alueilla. Mikäli ongelmia ilmenee, hallituksen tulee tuoda nopeasti eduskunnan käsiteltäväksi ehdotus tilanteen korjaamiseksi esimerkiksi lain voimassaoloaikaa lyhentämällä tai rajaamalla lain soveltamisalasta pois sellaisia aloja, joilla alan työllisyyden ja työmarkkinoiden häiriöttömän toiminnan kannalta laista näyttää aiheutuvan enemmän haittaa kuin hyötyä (Valiokunnan lausumaehdotus 1).

Valiokunta korostaa tarvetta tehostaa lähetettyjen työntekijöiden työehtojen valvontaa. Jos työsuhteen ehtojen valvonta ei ole kunnossa, halpatyövoiman käyttö voi syrjäyttää kotimaisen työvoiman monelta alalta ja kokonaiset toimialat voivat siirtyä ulkomaisten toimijoiden hoidettaviksi. Kotimaista työllisyyttä ja kotimaisia yrittäjiä voidaan parhaiten suojata varmistamalla, että kaikki noudattavat työntekomaan työehtoja. Valiokunta korostaa erityisesti tarvetta ohjata työsuojeluviranomaisille tarvittava määrä resursseja, jotta he voivat tehokkaasti valvoa, että ulkomaisilla työntekijöillä on työnteko-oikeus ja että työsuhteen ehdot ovat asianmukaiset.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan hallitus on asettamassa kolmikantaista työryhmää selvittämään lainmukaisten palvelussuhteen ehtojen noudattamisen ja yritysten tasavertaisen kilpailuasetelman edistämistä. Työryhmän yhtenä tehtävänä olisi selvittää mahdollisuudet toteuttaa Suomen työlainsäädännön ja työehtosopimusten vähimmäistyöehdot lähetetyille työntekijöille palvelujen tarjonnan yhteydessä ja tehdä tarvittaessa tätä koskevia toimenpide-ehdotuksia. Työryhmä on tarkoitus asettaa lähiaikoina, ja sen määräajan on suunniteltu päättyvän 31.1.2006. Lähetettyjä työntekijöitä koskevan tehtävän osalta määräaika päättyisi kuitenkin 31.1.2005. Valiokunta kiirehtii lähetettyjä työntekijöitä koskevan valvonnan tehostamista ja ehdottaa eduskunnan hyväksyttäväksi lausumaa, jonka mukaan tätä koskevat esitykset tulee antaa eduskunnalle syysistuntokauden 2004 aikana (Valiokunnan lausumaehdotus 2).