Perustelut
Yleistä
Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja
saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena
ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana.
Esitys perustuu työmarkkinoiden keskusjärjestöjen
syksyllä 2011 tekemään raamisopimukseen,
jossa esitettiin työsuojelulainsäädäntöä täsmennettävän
siten, että työaikojen kuormitustekijät
ja niiden vaikutus työntekijän työkykyyn ja
työssä jaksamiseen selvitetään
etukäteen.
Työturvallisuuslain 10 §:n mukaan työnantajan
on selvitettävä työstä, työtilasta
ja muusta työympäristöstä sekä työolosuhteista
työntekijälle mahdollisesti aiheutuvat haitat
ja vaarat sekä arvioitava niiden vaikutusta työntekijöiden turvallisuudelle
ja terveydelle. Esityksessä ehdotetaan, että jatkossa
tässä riskiarvioinnissa otetaan huomioon myös
työajat. Työajat tulee ymmärtää laajasti,
jolloin työ- ja lepoaikoihin liittyvien seikkojen lisäksi
otetaan huomioon työntekijän tosiasiallinen työhön
sidottuna oleva aika.
Valiokunta pitää työaikoihin liittyvien
haittojen ja vaarojen selvittämistä ja arviointia
sekä siihen liittyvää työaikakuormituksen
vähentämistä erittäin tärkeinä ja
tarpeellisina keinoina työterveyden ja -turvallisuuden
parantamisessa. Valiokunta huomauttaa, että huonosta työaikojen
hallinnasta aiheutuvat terveydelliset haitat ja tapaturmat muodostavat
väestötasolla merkittävän kustannusten
lisän ja pahimmassa tapauksessa ennenaikaisia eläköitymisiä.
Ottamalla entistä paremmin huomioon työajoista
johtuva kuormittuminen voidaan vähentää sairauspoissaoloja
ja tapaturmia sekä edistää työntekijän työssä jaksamista
läpi työuran.
Työaikakuormitus
Työn tekemisen tavat ovat muuttuneet merkittävästi
kahden viimeisen vuosikymmenen aikana, ja yhä useammat
työntekijät altistuvat poikkeaville
työajoille. Työtä tehdään
epäsäännöllisinä työaikoina,
ja viikonloppu-, ilta- ja yötöiden määrä on
kasvanut. Erityisesti asiantuntijatehtävissä uusi
teknologia mahdollistaa sen, että työn tekeminen
ei ole sidoksissa yhteen paikkaan, vaan työtä voi
tehdä kotona, työmatkoilla ja mihin vuorokauden
aikaan tahansa. Työnantaja saattaakin edellyttää työntekijältä jatkuvaa
tavoitettavissa oloa. Ns. harmaan ylityön tekeminen on
yleistynyt, kun normaalin työajan ulkopuolella tehtävää työtä ei
kirjata ja työajan seuranta on puutteellista tai sitä ei
ole ollenkaan.
Työelämän muutos on lisännyt
työhön sidoksissa olon kokonaisaikaa. Tämä aiheuttaa
kuormittumista, jonka seuraukset ovat tutkitusti haitallisia. Tapaturmariski
kasvaa, muistihäiriöt ja unihäiriöt
lisääntyvät. Työn tuottavuus
laskee, ja luova ote katoaa. Ääritapauksessa pitkään
jatkuvasta työaikakuormituksesta on seurauksena työkyvyn
menetys ja sitä seuraava ennenaikainen eläköityminen.
Valiokunta pitää erittäin tärkeänä,
että tosiasiallinen työhön sidoksissa
olo huomioidaan työaikojen riskikartoituksessa ja että sen
aiheuttamia kielteisiä vaikutuksia työntekijän
työkykyyn vähennetään tehokkaasti.
Työaikaratkaisut
Myös vuorotyö aiheuttaa terveyshaittoja, kuten väsymystä ja
unihäiriöitä, sekä lisää nykykäsityksen
mukaan riskiä sairastua moniin eri sairauksiin,
kuten syöpään ja sydän- ja verisuonisairauksiin.
Työtapaturmien ja onnettomuuksien riski kasvaa.
Työntekijän vireys ja suoriutuminen heikkenevät
erityisesti aikaisten aamuvuorojen sekä yövuorojen
aikana ja tilanteissa, joissa ei ole ollut mahdollisuutta riittävään
lepoon esimerkiksi sijastamisesta johtuvien tuplavuorojen vuoksi
ennen seuraavaa työvuoroa. Palautumista edistävät
tai sitä haittaavat tekijät ovat kuormittumisen
kannalta siten yhtä merkittäviä kuin
itse työvuoron tai työviikon pituus.
Tutkimusten mukaan hyvillä työaikaratkaisuilla
voidaan merkittävästi parantaa ja turvata työntekijöiden
terveyttä ja työturvallisuutta ja vähentää riskejä.
Työntekijöiden vaikutusmahdollisuudella työaikoihin
on todettu olevan yhteys parempana koettuun terveydentilaan
ja vähäisempiin sairauspoissaoloihin. Stressioireita on
selvästi vähemmän silloin, kun on yksilöllisen
jouston mahdollisuus ja työaikoihin voi itse vaikuttaa.
Työterveyslaitos on kehittänyt työaikaratkaisuja
ja työajoista johtuvien haitta- ja vaaratekijöiden
arviointia varten sekä yrityksille että julkisille
sektorille soveltuvia menetelmiä, jotka ovat työpaikoilla
vapaasti hyödynnettävissä. Onnistuneita
ja hyviksi todettuja henkilökohtaista jaksamista edistäviä työaikaratkaisuja
ovat mm. julkisissa organisaatioissa käytössä olevat vuoroergonomia-
ja työaika-autonomiatoimintamallit, palvelusektorin työaikapankit
ja teollisuuden piirissä kiertävät vuorojärjestelmät.
Valiokunta pitää tärkeänä,
että hyviä työaikaratkaisuja ja malleja
otetaan työpaikoilla laajasti käyttöön.
Yksilölliset ratkaisut
Työaikojen vaikutukset terveyteen ovat hyvin yksilöllisiä ja
vaihtelevat elämäntilanteen mukaan, minkä vuoksi
työajoista aiheutuvia haittoja tulee ehkäistä myös
yksilöllisillä ratkaisuilla. Yksittäisen
työntekijän kohdalla tämä saattaa edellyttää työajan
lyhentämistä, sen sijoittamista sopivampaan ajankohtaan
tai työn keventämistä. Valiokunta pitää tärkeänä,
että yksilöllisten ratkaisujen löytämiseksi
ja toisaalta työntekijöiden tasapuolisen ja yhdenvertaisen
kohtelun turvaamiseksi työpaikalla pyritään
yhdessä sovittaviin pelisääntöihin
niin, että yksittäisen työntekijän
työajoista ja niiden järjestelyistä ei aiheudu
ristiriitoja eikä ylimääräistä kuormitusta.