Yleisperustelut

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä seuraavin huomautuksin ja muutosehdotuksin.

Työoloilla on suuri merkitys kansalaisten hyvinvoinnille. Puutteellisista työoloista työpanosmenetyksinä ja sairaanhoitokuluina kansantaloudelle aiheutuvien kustannusten on arvioitu olevan jopa 3 % bruttokansantuotteesta.

Vuonna 1999 Suomessa kuoli työpaikkatapaturmissa 43 ihmistä ja työmatkatapaturmissa 33 ihmistä. Eniten vakavia työtapaturmia sattuu rakentamisessa, puutavaran ja puutuotteiden valmistuksessa, konepajateollisuudessa sekä kuljetus- ja varastotöissä. Miehille sattuu yli kaksi kertaa enemmän työtapaturmia kuin naisille.

Tapaturmariskit ovat viimeisten 30 vuoden aikana vähentyneet noin 60—70 % työaikaan ja työntekijämääriin suhteutettuna. Ennusteiden mukaan vähintään viidennes työvoimasta altistuu kuitenkin jatkossakin perinteisille työympäristön vaaroille, joita ovat ammattitauti- ja tapaturmavaara sekä fysikaaliset, kemialliset ja biologiset haittatekijät. Työelämään on kuitenkin tullut ja tulossa uusia riski-ilmiöitä, joihin tulee vastata, samaan aikaan kun perinteisiä työympäristöriskejä joudutaan yhä käytännössä torjumaan ja ehkäisemään. Tällaisia uusia riskejä liittyy muun muassa henkisen kuormituksen kasvuun, kiireen lisääntymiseen, tietotyön ongelmiin, ikääntyvien työntekijöiden jaksamiseen nopeasti muuttuvassa, entistä vaativammassa ja haasteellisemmassa työssä, yksintyöskentelyn lisääntymiseen sekä työssä kohdattuun väkivaltaan ja väkivallan uhkaan.

Uudella työturvallisuuslailla pyritään parantamaan työympäristöä ja työolosuhteita, ennaltaehkäisemään ja torjumaan työtapaturmia, ammattitauteja ja muita työstä ja työympäristöstä johtuvia työntekijöiden fyysisen ja henkisen terveyden haittoja. Laki korostaa työpaikan oma-aloitteista turvallisuuden hallintaa, johon sisältyvät työpaikan haitta- ja vaaratekijöiden tunnistaminen ja kartoittaminen, niiden merkityksen arvioiminen työntekijöiden terveydelle ja asianmukaisiin toimenpiteisiin ryhtyminen epäkohtien korjaamiseksi.

Valiokunta pitää tärkeänä, että ehdotuksessa korostetaan ennakoivan työsuojelun näkökulmaa ja pyritään hyvään turvallisuusjohtamiseen. Tärkeää on, että lakiin on sisällytetty myös työelämän uusien riskien hallinta ja henkinen työsuojelu. Valiokunta kiinnittää erityistä huomiota väkivallan uhkaan ja yksintyöskentelyyn ja kiirehtii niitä koskevien asetusten laatimista, jotta työpaikoille saataisiin tarkemmat ohjeet esimerkiksi siitä, miten yksin työskentelevän yhteydenpito ja avunsaantimahdollisuudet tulee järjestää.

Niin sanotut yhteiset työpaikat, joilla toimii samanaikaisesti tai peräkkäin useiden eri työnantajien työntekijöitä ja itsenäisiä työnsuorittajia, ovat lisääntyneet voimakkaasti viime vuosina. Tästä syystä on tärkeää, että ehdotuksessa selkiytetään eri toimijoiden vastuuta ja velvollisuuksia työturvallisuuden parantamiseksi tällaisilla työpaikoilla.

Valiokunta korostaa työnantajan ja työntekijöiden välisen yhteistoiminnan merkitystä työpaikan turvallisuuden ja terveellisyyden parantamisessa. Yhteistoiminta on paitsi tärkeää kartoitettaessa vaaratilanteita ja luotaessa ohjeita ja käytäntöjä vaarojen torjumiseksi myös merkittävä henkinen voimavara pyrittäessä ratkomaan ihmissuhteisiin liittyviä ongelmia työpaikoilla.

Tasa-arvonäkökohtien huomioon ottaminen

Esityksen perusteluissa on todettu, että työmarkkinoiden voimakkaan jakautumisen johdosta naisten ja miesten työt ja työolot poikkeavat toisistaan. Kaikkia työpaikkoja koskevan lainsäädännön sisällön muutokset vaikuttavat siten väistämättä eri tavalla miehiin ja naisiin. Miesten osuus on viime vuosikymmenen loppupuolella ollut noin 70 % tapaturmista ja 2/3 korvatuista ammattitaudeista. Naisvaltaisilla aloilla esiintyvät tuki- ja liikuntaelinten vaivat eivät aina ole täyttäneet korvattavuuden kriteereitä eivätkä siten näy ammattitautitilastoissa. Valiokunta pitääkin tärkeänä, että naisten alojen ja ammattien erityisongelmat otetaan nykyistä paremmin huomioon myös korvauskäytäntöjä kehitettäessä.

Valiokunta pitää tärkeänä, että työturvallisuuslakiehdotuksessa on otettu huomioon ammattirakenteessa tapahtunut muutos, joka on ilmennyt toimihenkilöistymisen ja palvelutyön lisääntymisenä, ja kiinnitetty erityistä huomiota työn kuormitustekijöiden vähentämiseen. Tällaisia kuormitustekijöitä liittyy esimerkiksi ergonomiaan, näyttöpäätetyöhön, väkivallan uhkaan, häirintään ja yksintyöskentelyyn, ja ne korostuvat erityisesti naisten aloilla ja ammateissa.

Myös työsuhteet poikkeavat naisilla ja miehillä. Erityisesti nuoret hyvin koulutetut naiset ovat useammin määräaikaisissa töissä kuin miehet. On tärkeää selvittää, miten määräaikaiset työsuhteet vaikuttavat työyhteisöön kiinnittymiseen, työsuojelutietoisuuteen ja mahdollisuuksiin vaikuttaa työpaikan työolosuhteiden kehittämiseen. Määräaikaisissa työsuhteissa olevilla on vakituisia työntekijöitä suurempi vaara syrjäytyä ja passivoitua työyhteisön sisällä. Koska työyhteisöön tulevien sijaisten ja muiden lyhytaikaisten tai uusien työntekijöiden tapaturmariski on huomattavasti suurempi kuin työyksikön vakituisten työntekijöiden, työsuojelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota heidän riittävään perehdyttämiseensä työtehtäviin ja työpaikkaan liittyviin vaaratilanteisiin.

Häirintä

Työturvallisuuslakiesityksen häirintää ja epä-asiallista kohtelua koskevat määräykset kattavat sukupuolisen häirinnän lisäksi muutkin epäasiallisen kohtelun tilanteet. Esimerkiksi esimiehen ja työntekijän väliset tai työntekijöiden väliset konfliktitilanteet voivat tulla lain sääntelyn piiriin. Valiokunta pitää tärkeänä, että työpaikan häirintä- ja kiusaamistilanteisiin puututaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tällöin ongelmat ovat yleensä helpommin ratkaistavissa eikä työntekijälle ehdi aiheutua pitkäaikaisia tai pysyviä terveydellisiä vaikutuksia. Varhainen puuttuminen palvelee valiokunnan käsityksen mukaan työturvallisuuslakiesityksessä yleisesti omaksuttua ennalta ehkäisevää tarkoitusta.

Tasa-arvolakia — joka erityislakina sääntelee sukupuolesta johtuvia häirintätilanteita — sovellettaessa työnantajan on katsottu olevan velvollinen puuttumaan jo vähäiseenkin häirintään. Vaikka työturvallisuuslain ja tasa-arvolain kirjoitustapa ja soveltamisala poikkeavat toisistaan, valiokunta katsoo, että lait täydentävät toisiaan. Työturvallisuuslain noudattamista valvova työsuojeluhallinto voi selvittää ja puuttua yksittäisiin häirintätilanteisiin tehokkaammin kuin tasa-arvovaltuutetun toimisto, jolla ei ole piiriorganisaatiota eikä muutenkaan samanlaisia resursseja kuin työsuojeluhallinnolla.

Työsuojelun valvonta

Ehdotuksessa on kiinnitetty huomiota myös työturvallisuuslain uudistuksen vaatimaan koulutukseen lain noudattamisen valvontaa suorittaville organisaatioille, erityisesti työsuojelupiireille. Keskeisessä asemassa ovat työsuojelutarkastajat, joiden tulee saada koulutusta ja ohjeistusta myös menettelytavoista, joilla he voivat puuttua työpaikkojen erilaisiin psykososiaalisiin ongelmiin.

Työvoimapoliittisessa toimenpiteessä olevien työterveyshuolto

Valiokunta on kiinnittänyt huomiota siihen, että työterveyshuoltolain 2 §:n muutosehdotus muuttaisi voimassa olevaa lainsäädäntöä siten, että jatkossa työterveyshuoltolakia ei sovellettaisi työvoimapoliittisessa toimenpiteessä eli työharjoittelussa, työelämävalmennuksessa tai työkokeilussa oleviin henkilöihin, koska he eivät ole työ- tai virkasuhteessa. Muutosehdotusta ei ole millään tavoin perusteltu hallituksen esityksessä.

Valiokunta totesi työterveyshuoltolain uudistamisesta antamassaan lausunnossa (TyVL 9/2001 vp — HE 114/2001 vp), että pitkäaikaistyöttömien työ- ja työllistymiskyvyn ylläpitäminen edellyttää samantyyppisiä työkykyä ylläpitäviä, ehkäisevästi painottuneita palveluja kuin työterveyshuolto tarjoaa työsuhteessa oleville. Tällaisia palveluja ovat esimerkiksi terveystarkastukset, ohjaus hoitoon ja kuntoutukseen sekä terveyttä ja kuntoa ylläpitävä toiminta. Valiokunta katsoi lausunnossaan, että työttömille tulisi järjestää työterveyspalvelut koko maassa.

Valiokunta toistaa lausunnossa esittämänsä näkemyksen ja pitää tärkeänä, että työterveyspalvelut kattavat myös työvoimapoliittisessa toimenpiteessä olevat henkilöt. Saamansa selvityksen mukaisesti valiokunta ehdottaa 15. lakiehdotuksen 2 §:ään tehtäväksi muutoksen, jolla työterveyshuoltolain soveltamisala säilytetään nykyisenä. Mahdolliset lain soveltamisalaan liittyvät ongelmat tulee selvittää erikseen.