Perustelut

Yleistä

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä muuttamattomina.

Valiokunta pitää esitettyjä uudistuksia työvoimapoliittisesti tärkeinä. Työvoimapolitiikan keskeisiä tavoitteita on estää työttömyyden pitkittyminen. Jo puolen vuoden työttömyys alentaa merkittävästi työllistymisen todennäköisyyttä. Työttömän kannustaminen työpaikan hakemiseen aktiivisesti heti työttömyyden alettua on ensiarvoisen tärkeää, ja tästä syystä ehdotetut muutokset, joilla pyritään toimenpiteiden aientamiseen ja liikkuvuuden tukemiseen, ovat perusteltuja.

Uudistus korostaa entistä enemmän työnhakusuunnitelmien, aktivointisuunnitelmien ja työllistymisohjelmien laadun merkitystä. Työvoimahallinnon palveluiden parantaminen on kuitenkin myös resurssikysymys. Työttömien velvoitteita voidaan lisätä vain samaan tahtiin kuin palvelut lisääntyvät ja niiden laatu paranee. Hallituksen esitys on osa laajempaa toimenpidekokonaisuutta, joka on yksimielisesti hyväksytty työministeriön kolmikantaisessa työryhmässä. Tarkoituksena on lisätä aktiivitoimien piirissä olevien työttömien määrää parissa vuodessa 10 000:lla, mikä edellyttää 30 miljoonan euron määrärahalisäystä aktiiviseen työvoimapolitiikkaan vuosien 2007 ja 2008 aikana. Valiokunta pitää tärkeänä, että hallitus huolehtii uudistukseen tarvittavien resurssien turvaamisesta.

Palkkatuki

Esityksen mukaan yritykselle voidaan myöntää palkkatukea työttömän työnhakijan palkkaamiseksi, jos tuella palkattavan työttömyysjakso on kestänyt vähintään kuusi kuukautta. Valiokunta katsoo, että palkkatuen edellytysten lieventäminen esitetyllä tavalla on perusteltua, kun otetaan huomioon työllistämistukien käytön vähentyminen yrityksissä ja määräaikaisten työpaikkojen suuri osuus kaikista avoinna olevista työpaikoista.

Uudistuksen tavoitteena on lisätä palkkatuen käyttöä yrityksissä. Jotta tavoite toteutuisi, on tärkeää, että uudistuksesta tiedotetaan työnantajille aktiivisesti yhdessä työmarkkina- ja yrittäjäjärjestöjen kanssa. Työllistämistukien käyttöä koskeneissa selvityksissä on voitu todeta, että vain harvat työnantajat tietävät, millaisissa tilanteissa työllistämistukia on mahdollista saada.

Matka-avustus

Työmarkkinatukea voidaan maksaa enintään kahden kuukauden ajalta matka-avustuksena työmatka- ja muuttokustannusten korvaamiseksi työmarkkinatukeen oikeutetulle henkilölle, joka ottaa vastaan vähintään kuusi kuukautta kestävän kokoaikatyön työssäkäyntialueensa ulkopuolella. Avustusta ei voida myöntää sellaisen työsuhteen perusteella, jonka palkkakustannuksiin työnantajalle on myönnetty palkkatukea. Matka-avustusta on maksettu vuosittain noin 700 henkilölle, yhteensä noin 600 000 euroa vuodessa.

Lakiehdotuksen mukaan avustuksen ehtoja lievennetään siten, että avustukseen oikeuttavan työ- tai virkasuhteen vähimmäiskesto lyhenee kuudesta kahteen kuukauteen. Lisäksi avustusta voidaan myöntää palkkatuella palkattavalle, jos hän on vaikeasti työllistyvä tai hänelle on maksettu työmarkkinatukea vähintään 130 päivältä.

Ehdotetuilla muutoksilla pyritään lisäämään alueellista liikkuvuutta helpottamalla sellaisten henkilöiden työllistymistä, joiden työllistyminen kotipaikkakunnalla on epätodennäköistä mutta jotka voisivat saada työtä työssäkäyntialueensa ulkopuolella. Alueellisen liikkuvuuden merkitys lisääntyy entisestään lähivuosina, kun suuret ikäluokat siirtyvät pois työelämästä ja työvoiman saanti vaikeutuu.

Valiokunta pitää alueellista liikkuvuutta tärkeänä ja kannattaa sen tukemista lisäämällä matka-avustuksen käyttöä. Jotta muutos vaikuttaisi toivotulla tavalla, tarvitaan työhallinnon työtapojen ja asenteiden muutosta niin, että tukimahdollisuudesta kerrotaan aktiivisesti kaikille siihen oikeutetuille.

Pohjois- ja Itä-Suomessa työssäkäyntialueet ovat varsin suuria, ja julkisen liikenteen puuttuessa tai toimiessa huonosti työttömän on vaikea kulkea työssäkäyntialueen toisessa päässä olevaan työpaikkaan varsinkin, jos hänellä ei ole käytettävissään autoa. Koska matka-avustusta voi saada vain työssäkäyntialueen ulkopuolella oleviin työpaikkoihin, on tärkeää, että työssäkäyntialueita ei määritellä liian suuriksi. Samalla valiokunta pitää tärkeänä, että hallitus selvittää, olisiko mahdollista tukea liikkuvuutta myös työssäkäyntialueen sisällä, jos matka on pitkä ja kulkuyhteydet huonot.

Valiokunta pitää tärkeänä, että hallitus selvittää laajemminkin, mitä rakennemuutospaikkakunnilla asuvien työttömien liikkuvuuden tukemiseksi voitaisiin tehdä. Suurten saneerauspäätösten yhteydessä irtisanottujen on vaikeaa lähteä työhön toiselle paikkakunnalle, jos heille jää rakennemuutospaikkakunnalle velkainen asunto, jota on hankalaa saada kohtuulliseen hintaan myydyksi. Valiokunta katsoo, että näiden tilanteiden helpottamiseksi tulisi selvittää mahdollisuudet käyttää erityisiä asuntopoliittisia, verotuksellisia tai muita tukitoimia.

Työnhakusuunnitelma ja siihen liittyvä yhteistyövelvollisuus

Esityksen mukaan työttömän työnhakijan velvollisuus toteuttaa yksilöityä työnhakusuunnitelmaa, aktivointisuunnitelmaa, kotoutumissuunnitelmaa tai työllistymisohjelmaa alkaisi heti, kun sellainen on hänen kanssaan laadittu. Ehdotuksella pyritään tukemaan työnhakijan työnhakua heti työttömyyden alkuvaiheessa, jolloin työllistymismahdollisuudet ovat parhaat.

Valiokunta pitää nopean työllistymisen edistämistä tärkeänä. Jotta lainmuutos palvelisi tätä tavoitetta, on välttämätöntä kiinnittää erityistä huomiota suunnitelmista tiedottamiseen. Työhallinnon edustajien tulee huolehtia suunnitelmaa tai ohjelmaa tehtäessä, että työtön työnhakija ymmärtää suunnitelman velvoittavuuden ja tietää, mitä hänen tulee sen perusteella tehdä. Erityistä huomiota tähän tulee kiinnittää tehtäessä kotoutumissuunnitelmia sellaisten työnhakijoiden kanssa, jotka eivät ymmärrä suomea ja joiden kotimaassa hallintokulttuuri on kovin erilainen kuin Suomessa.

Suuri haaste työhallinnolle on suunnitelmien ja ohjelmien kehittäminen ja niiden toteuttamisen valvominen. Tutkimusten mukaan työnhakusuunnitelmien konkreettisuudessa, velvoittavuudessa, ajantasaisuudessa ja seurannassa on yhä merkittäviä puutteita.

Valiokunta pitää suunnitelmien laadun parantamista välttämättömänä, jotta ne palvelevat tarkoituksensa mukaisesti työnhakijan työnhaun tukena ja asiakastyön välineenä ja jotta niiden noudattamista voidaan perustellusti edellyttää työnhakijalta. Valiokunta korostaa molemminpuolisen sitoutuneisuuden merkitystä ja katsoo, että työnhakijan tulee voida luottaa siihen, että työhallinnon edustajat noudattavat suunnitelmaa esimerkiksi tehdessään koulutusvalintapäätöksiä.

Muutosturvalainsäädännön käsittelyn yhteydessä eduskunta hyväksyi lausuman, jossa edellytettiin työnhakuun liittyvien suunnitelmien yhdistämistä ja etuusjärjestelmän yksinkertaistamista. Valiokunta katsoo, että suunnitelmiin liittyvän käsitteistön yksinkertaistaminen ja etuusjärjestelmän selkiyttäminen helpottaisivat olennaisesti järjestelmän ymmärrettävyyttä ja hallintaa niin työhallinnon kuin asiakkaankin kannalta, ja kiirehtii uudistuksen valmistelua.