Perustelut
Yleistä
Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja
saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena
ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä muuttamattomina.
Valiokunta pitää esitettyjä uudistuksia
työvoimapoliittisesti tärkeinä. Työvoimapolitiikan keskeisiä tavoitteita
on estää työttömyyden pitkittyminen.
Jo puolen vuoden työttömyys alentaa merkittävästi
työllistymisen todennäköisyyttä.
Työttömän kannustaminen työpaikan
hakemiseen aktiivisesti heti työttömyyden alettua
on ensiarvoisen tärkeää, ja tästä syystä ehdotetut muutokset,
joilla pyritään toimenpiteiden aientamiseen ja
liikkuvuuden tukemiseen, ovat perusteltuja.
Uudistus korostaa entistä enemmän työnhakusuunnitelmien,
aktivointisuunnitelmien ja työllistymisohjelmien laadun
merkitystä. Työvoimahallinnon palveluiden parantaminen
on kuitenkin myös resurssikysymys. Työttömien velvoitteita
voidaan lisätä vain samaan tahtiin kuin palvelut
lisääntyvät ja niiden laatu paranee. Hallituksen
esitys on osa laajempaa toimenpidekokonaisuutta, joka on yksimielisesti
hyväksytty työministeriön kolmikantaisessa
työryhmässä. Tarkoituksena on lisätä aktiivitoimien
piirissä olevien työttömien määrää parissa
vuodessa 10 000:lla, mikä edellyttää 30
miljoonan euron määrärahalisäystä aktiiviseen
työvoimapolitiikkaan vuosien 2007 ja 2008 aikana. Valiokunta pitää tärkeänä,
että hallitus huolehtii uudistukseen tarvittavien resurssien
turvaamisesta.
Palkkatuki
Esityksen mukaan yritykselle voidaan myöntää palkkatukea
työttömän työnhakijan palkkaamiseksi,
jos tuella palkattavan työttömyysjakso on kestänyt
vähintään kuusi kuukautta. Valiokunta katsoo,
että palkkatuen edellytysten lieventäminen esitetyllä tavalla
on perusteltua, kun otetaan huomioon työllistämistukien
käytön vähentyminen yrityksissä ja
määräaikaisten työpaikkojen suuri
osuus kaikista avoinna olevista työpaikoista.
Uudistuksen tavoitteena on lisätä palkkatuen käyttöä yrityksissä.
Jotta tavoite toteutuisi, on tärkeää,
että uudistuksesta tiedotetaan työnantajille aktiivisesti
yhdessä työmarkkina- ja yrittäjäjärjestöjen
kanssa. Työllistämistukien käyttöä koskeneissa
selvityksissä on voitu todeta, että vain harvat
työnantajat tietävät, millaisissa tilanteissa
työllistämistukia on mahdollista saada.
Matka-avustus
Työmarkkinatukea voidaan maksaa enintään kahden
kuukauden ajalta matka-avustuksena työmatka- ja muuttokustannusten
korvaamiseksi työmarkkinatukeen oikeutetulle henkilölle, joka
ottaa vastaan vähintään kuusi kuukautta kestävän
kokoaikatyön työssäkäyntialueensa ulkopuolella.
Avustusta ei voida myöntää sellaisen
työsuhteen perusteella, jonka palkkakustannuksiin työnantajalle
on myönnetty palkkatukea. Matka-avustusta on maksettu vuosittain noin
700 henkilölle, yhteensä noin 600 000 euroa
vuodessa.
Lakiehdotuksen mukaan avustuksen ehtoja lievennetään
siten, että avustukseen oikeuttavan työ- tai virkasuhteen
vähimmäiskesto lyhenee kuudesta kahteen kuukauteen.
Lisäksi avustusta voidaan myöntää palkkatuella
palkattavalle, jos hän on vaikeasti työllistyvä tai
hänelle on maksettu työmarkkinatukea vähintään
130 päivältä.
Ehdotetuilla muutoksilla pyritään lisäämään alueellista
liikkuvuutta helpottamalla sellaisten henkilöiden työllistymistä,
joiden työllistyminen kotipaikkakunnalla on epätodennäköistä mutta
jotka voisivat saada työtä työssäkäyntialueensa
ulkopuolella. Alueellisen liikkuvuuden merkitys lisääntyy
entisestään lähivuosina, kun suuret ikäluokat
siirtyvät pois työelämästä ja
työvoiman saanti vaikeutuu.
Valiokunta pitää alueellista liikkuvuutta
tärkeänä ja kannattaa sen tukemista lisäämällä matka-avustuksen
käyttöä. Jotta muutos vaikuttaisi toivotulla
tavalla, tarvitaan työhallinnon työtapojen ja
asenteiden muutosta niin, että tukimahdollisuudesta kerrotaan
aktiivisesti kaikille siihen oikeutetuille.
Pohjois- ja Itä-Suomessa työssäkäyntialueet ovat
varsin suuria, ja julkisen liikenteen puuttuessa tai toimiessa
huonosti työttömän on vaikea kulkea työssäkäyntialueen
toisessa päässä olevaan työpaikkaan
varsinkin, jos hänellä ei ole käytettävissään
autoa. Koska matka-avustusta voi saada vain työssäkäyntialueen
ulkopuolella oleviin työpaikkoihin, on tärkeää,
että työssäkäyntialueita ei
määritellä liian suuriksi. Samalla valiokunta
pitää tärkeänä, että hallitus
selvittää, olisiko mahdollista tukea liikkuvuutta
myös työssäkäyntialueen sisällä,
jos matka on pitkä ja kulkuyhteydet huonot.
Valiokunta pitää tärkeänä,
että hallitus selvittää laajemminkin,
mitä rakennemuutospaikkakunnilla asuvien työttömien
liikkuvuuden tukemiseksi voitaisiin tehdä. Suurten saneerauspäätösten
yhteydessä irtisanottujen on vaikeaa lähteä työhön
toiselle paikkakunnalle, jos heille jää rakennemuutospaikkakunnalle
velkainen asunto, jota on hankalaa saada kohtuulliseen hintaan myydyksi.
Valiokunta katsoo, että näiden tilanteiden helpottamiseksi
tulisi selvittää mahdollisuudet käyttää erityisiä asuntopoliittisia,
verotuksellisia tai muita tukitoimia.
Työnhakusuunnitelma ja siihen liittyvä yhteistyövelvollisuus
Esityksen mukaan työttömän työnhakijan
velvollisuus toteuttaa yksilöityä työnhakusuunnitelmaa,
aktivointisuunnitelmaa, kotoutumissuunnitelmaa tai työllistymisohjelmaa
alkaisi heti, kun sellainen on hänen kanssaan laadittu. Ehdotuksella
pyritään tukemaan työnhakijan työnhakua
heti työttömyyden alkuvaiheessa, jolloin työllistymismahdollisuudet
ovat parhaat.
Valiokunta pitää nopean työllistymisen
edistämistä tärkeänä.
Jotta lainmuutos palvelisi tätä tavoitetta, on
välttämätöntä kiinnittää erityistä huomiota
suunnitelmista tiedottamiseen. Työhallinnon edustajien
tulee huolehtia suunnitelmaa tai ohjelmaa tehtäessä,
että työtön työnhakija ymmärtää suunnitelman
velvoittavuuden ja tietää, mitä hänen
tulee sen perusteella tehdä. Erityistä huomiota
tähän tulee kiinnittää tehtäessä kotoutumissuunnitelmia
sellaisten työnhakijoiden kanssa, jotka eivät
ymmärrä suomea ja joiden kotimaassa hallintokulttuuri
on kovin erilainen kuin Suomessa.
Suuri haaste työhallinnolle on suunnitelmien ja ohjelmien
kehittäminen ja niiden toteuttamisen valvominen. Tutkimusten
mukaan työnhakusuunnitelmien konkreettisuudessa, velvoittavuudessa,
ajantasaisuudessa ja seurannassa on yhä merkittäviä puutteita.
Valiokunta pitää suunnitelmien laadun parantamista
välttämättömänä,
jotta ne palvelevat tarkoituksensa mukaisesti työnhakijan
työnhaun tukena ja asiakastyön välineenä ja
jotta niiden noudattamista voidaan perustellusti edellyttää työnhakijalta.
Valiokunta korostaa molemminpuolisen sitoutuneisuuden merkitystä ja
katsoo, että työnhakijan tulee voida luottaa siihen,
että työhallinnon edustajat noudattavat suunnitelmaa
esimerkiksi tehdessään koulutusvalintapäätöksiä.
Muutosturvalainsäädännön
käsittelyn yhteydessä eduskunta hyväksyi
lausuman, jossa edellytettiin työnhakuun liittyvien suunnitelmien yhdistämistä ja
etuusjärjestelmän yksinkertaistamista. Valiokunta
katsoo, että suunnitelmiin liittyvän käsitteistön
yksinkertaistaminen ja etuusjärjestelmän selkiyttäminen
helpottaisivat olennaisesti järjestelmän ymmärrettävyyttä ja hallintaa
niin työhallinnon kuin asiakkaankin kannalta, ja kiirehtii
uudistuksen valmistelua.