Yksityiskohtaiset perustelut
Laki työhallinnon asiakaspalvelun tietojärjestelmästä
Lain nimike.
Valiokunta ehdottaa lain nimikettä muutettavaksi siten,
että työvoimahallinnon sijasta käytetään
jo vakiintunutta työhallinto-termiä. Lain nimikkeen
muutoksen johdosta ehdotetaan myös lakiehdotuksen 1, 2
ja 6 §:ää sekä 3. lakiehdotusta
muutettaviksi.
1 §. Lain tarkoitus.
Pykälään ehdotetaan tehtäväksi
terminologinen muutos, jonka tarkoituksena on yhtenäistää laissa
käytetty käsitteistö sen käsitteistön
kanssa, jota eduskunnan käsiteltävänä olevassa
hallituksen esityksessä laiksi julkisesta työvoimapalvelusta
(HE 225/2002 vp) käytetään.
Terminologian yhtenäistämisen johdosta ehdotetaan
muutoksia myös lakiehdotuksen 2, 3 ja 4 §:ään.
2 §. Julkisen työvoimapalvelun rekisterit.
Pykälän otsikkoon ja 1 momenttiin ehdotetaan
tehtäväksi muutokset, jotka noudattavat julkista työvoimapalvelua
koskevan lakiehdotuksen käsitteistöä.
4 §. Rekisterikohtaiset tiedot.
Perustuslain mukaan henkilötietojen suojasta säädetään
tarkemmin lailla ja eduskunta on edellyttänyt, että laissa tulee
riittävällä tarkkuudella säätää muun muassa
rekisteröitävien henkilötietojen sisällöstä.
Tämän johdosta valiokunta ehdottaa, että henkilöasiakasrekisterin
tietosisältöä kuvaava luettelo pykälän
1 momentissa kirjoitetaan kuvaavampaan muotoon ja sitä täsmennetään.
Momentin 1 kohdan perustiedoista ehdotetaan erotettavaksi omaksi
kohdakseen henkilöasiakkaan tunnistetiedot, joita ovat
nimi, henkilötunnus, osoite ja muut yhteystiedot.
Perustietoja koskevaa kohtaa ehdotetaan täsmennettäväksi
siten, että kyseessä ovat työvoimatoimiston
asiakkuuteen liittyvät perustiedot, joita rekisteriselosteen
mukaan ovat muun muassa henkilön ammatti-, työkokemus-
ja koulutustiedot, työnhakutiedot, yhteydenottoja koskevat tiedot,
yhteistyötahojen yhteydenottoja koskevat tiedot ja maahanmuuttajatiedot.
Työvoimatoimiston asiakkuuteen liittyviä perustietoja ovat
myös työttömyyden alkamiseen liittyvät tiedot,
kuten tiedot lomautuksesta tai irtisanomisesta.
Valmiustietoja koskevaa kohtaa ehdotetaan täsmennettäväksi
siten, että kyseessä ovat asiakkaan työmarkkinavalmiuksiin
liittyvät tiedot, joita rekisteriselosteen mukaan ovat
muun muassa työhistoriaa, koulutusta, osaamista, ammattitaitoa,
työnhakualuetta, koulutustarvetta ja tavoiteammattia koskevat
tiedot sekä työnhaku- tai kotoutumissuunnitelmaa
ja ammatinvalinnanohjausta koskevat tiedot. Työnhakija-asiakkaan
palvelutarvetiedot liittyvät työnhakusuunnitelmaan
ja kuuluvat siten asiakkaan työmarkkinavalmiustietoihin.
Henkilöasiakasrekisteriin voidaan tallettaa henkilöasiakkaan
terveydentilaa koskevia tietoja ammatillisen kuntoutuksen ja ammatinvalinnanohjauksen
yhteydessä. Valiokunta ehdottaa ammatillista kuntoutusta
ja ammatinvalinnanohjausta koskevia kohtia tarkennettaviksi siten, että niistä ilmenee,
että tietoihin voi sisältyä toiminnan
vaatimia terveydentilatietoja. Tällaisia ovat esimerkiksi
tiedot henkilön ammatillisia suunnitelmia ja mahdollisuuksia
kaventavista tai normaalia työhönsijoittumista
vaikeuttavista terveydellisistä rajoitteista.
Jos työvoimapoliittisten toimenpiteiden seuranta- ja
maksatustiedot talletetaan henkilöasiakasrekisteriin työnhakijoittain
tai muuten siinä muodossa, että niiden perusteella
on tunnistettavissa myös se yksittäinen työnhakija,
josta tukea maksetaan, nämä tiedot täyttävät
henkilötietolain 3 §:n 1 kohdassa määritellyn
henkilötiedon tunnusmerkit. Tästä syystä valiokunta
ehdottaa saamansa selvityksen perusteella 1 momenttiin lisättäväksi
työvoimapoliittisten toimenpiteiden määrärahojen
seuranta- ja maksatustietoja koskevan kohdan.
Henkilötietoja koskevan lainsäädännön
tarkkarajaisuusvaatimuksen johdosta pykälän 4
momenttia ehdotetaan tarkennettavaksi siten, että rekistereihin
voidaan tallettaa käsittelyn tarkoituksen kannalta tarpeellisia
tietoja. Tämän momentin säännöksen
nojalla ei voida tallettaa henkilötietoja.
5 §. Tietojen tallettaminen, poistaminen ja arkistointi.
Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan kielellistä tarkennusta.
Pykälän 2 momenttia ehdotetaan tarkennettavaksi
siten, että henkilöasiakasta koskevat luettelossa
mainitut tiedot poistetaan kahden vuoden kuluttua. Lisäksi
momenttia muutettaisiin siten, että tietoa ei poisteta,
jos kyseinen tieto on tarpeen lakiin tai esimerkiksi EU-säännöksiin perustuvan
tehtävän hoitamiseksi taikka vireillä olevan
asian johdosta. Säännöksessä tarkoitetaan
esimerkiksi tilanteita, joissa tietoa tarvitaan vireillä olevan
valituksen taikka mahdollisen tilintarkastuksen takia. Tällöin
voi olla tarpeen, että tietoa säilytetään
vielä senkin jälkeen, kun viisi vuotta on kulunut
asiakkuuden päättymisestä. Tällainen
tilanne voi tulla, jos asiakas on ollut ESR-rahoituksen piiriin
kuuluneessa toimenpiteessä, jolloin EU-säännökset
edellyttävät 10 vuoden säilytysaikaa
ohjelmakauden alusta. Lisäksi momenttiin ehdotetaan eräitä kielellisiä täsmennyksiä.
6 §. Käyttöoikeuden myöntäminen
ja salassapidettävien henkilötietojen luovuttaminen.
Pykälän otsikkoa ehdotetaan täsmennettäväksi
vastaamaan paremmin pykälän sisältöä ja
henkilötietolain terminologiaa. Pykälän
1 momenttia ehdotetaan saadun selvityksen perusteella täsmennettäväksi
siten, että siitä ilmenee, että käyttöoikeuden
voi myöntää työministeriö taikka työvoimatoimisto saatuaan siihen
työministe- riön luvan.
Pykälän 2 momenttia ehdotetaan täsmennettäväksi
siten, että siihen lisätään
viittaus viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 28 §:ään,
jossa säädetään luvan antamisen
yleisistä edellytyksistä.
7 §. Suostumus tietojen luovuttamiseen työnantaja-asiakkaalle.
Pykälän otsikkoon ehdotetaan kielellistä muutosta.
Pykälän 1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että työnhakija-asiakkaalta
tulee edelleen pyytää kirjallinen suostumus hänen
henkilötietojensa luovuttamiseen työnantaja-asiakkaalle.
Henkilötietolain mukaisesti suostumuksella tarkoitetaan
vapaaehtoista, yksilöityä ja tietoista tahdonilmaisua, jolla
rekisteröity hyväksyy henkilötietojensa luovuttamisen.
Suostumuksen ottaminen kirjallisena korostaa työnhakijan
tahdonilmaisun merkitystä. Valiokunta pitää tärkeänä,
että työnhakijalle selvitetään
suostumusta pyydettäessä, mitä tietoja
on tarkoitus luovuttaa, kenelle ja mihin tarkoitukseen. Hänelle
tulee myös selvittää, että suostumus
on täysin vapaaehtoinen eikä sen epäämisestä aiheudu
karenssi- tai muita etujen menettämisseuraamuksia ja että suostumuksen voi
halutessaan myös peruuttaa. Koska rekisterinpitäjällä on
todistustaakka suostumuksen olemassaolosta, jos siitä syntyy
kiistaa, on valiokunnan käsityksen mukaan myös
työvoimatoimiston virkailijoiden oikeusturvan kannalta
parempi, että suostumus otetaan kirjallisena.
Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan tehtäväksi kielellisiä tarkennuksia.
Pykälään ehdotetaan otettavaksi oma
momentti terveystietojen luovuttamisesta. Säännöksessä edellytetään,
että työnhakija-asiakkaan terveystietoja luovutetaan
työnantajalle vain henkilön nimenomaisella kirjallisella
suostumuksella. Tarkoitus on, että asiakkaalta aina nimenomaisesti
kysytään, mitä terveystietoja hänestä saadaan
luovuttaa.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan terveydentilatietoja voidaan
tarvita esimerkiksi silloin, kun työ edellyttää värinäköä tai
tiettyä näkötarkkuutta, kuten esimerkiksi
liikenteessä. Työ voi myös edellyttää jatkuvaa
istumista, tavaroiden nostelua tai työskentelyä vaihtelevissa lämpötiloissa,
ja työnhakija on voinut ilmoittaa selkävamman
estävän jatkuvan istumatyön ja raskaiden
taakkojen nostelun tai astmaoireiden vaikeutuvan nopeissa lämpötilavaihteluissa.
Jos työnhakija on kuitenkin katsonut, etteivät
terveydelliset rajoitukset ole niin rajoittavia, että hän
haluaisi sulkea jotkut työtehtävät täysin kiinnostuksensa
ulkopuolelle, ja on lisäksi antanut luvan välttämättömien
terveydentilatietojensa luovuttamiseen työnantajalle työnvälitystarkoituksessa,
työvoimatoimisto voi esitellessään työnhakijaa
työnantajalle kertoa myös terveydentilaan liittyvistä rajoituksista
työnhakijan kanssa sovitussa laajuudessa. Useimmiten nämä terveydentilaan
liittyvät tiedot ovat sellaisia, että niistä on
maininta myös työnhakijan ja työvoimatoimiston
yhdessä laatimassa työnhakusuunnitelmassa. Tiedot
eivät sisällä diagnoositietoja eivätkä lääkärinlausuntoja,
lähinnä työnhakijan oman kuvauksen terveydentilaan
liittyvästä rajoitteesta ja arvion rajoitteen
merkittävyydestä. Terveydentilatiedon luovuttamisen tarkoituksena
on tarjota työtä hakevalle henkilölle
mahdollisimman laaja valikoima työtehtäviä,
joissa hän voi toimia, mikäli hän itse
arvioi niiden sopivan ja rekrytoiva työnantaja arvioi hänen
osaamisensa soveltuvan ja muiden edellytysten täyttyvän.
Rekrytoivalle työnantajalle puolestaan syntyy työnhakutietojen
pohjalta realistinen käsitys työnhakijan edellytyksistä tarjolla
olevaan työtehtävään.
Edellä esitetyn perusteella valiokunta ehdottaa, että terveydentilatietoja
voidaan luovuttaa työnantaja-asiakkaalle, jos ne ovat välttämättömiä avoimen
työpaikan tai kyseisen ammattialan erityisten terveydentilavaatimusten
täyttämiseksi.
Vajaakuntoisella tarkoitetaan henkilöasiakasta, jonka
mahdollisuudet saada sopivaa työtä, säilyttää työ tai
edetä työssä ovat huomattavasti vähentyneet
asianmukaisesti todetun vamman, sairauden tai vajavuuden takia.
Vajaakuntoisuusmerkintä henkilöasiakasrekisteriin
tehdään lääkärinlausunnon
perusteella. Valiokunnan säännösehdotuksen
mukaan työnantaja-asiakkaalle voidaan antaa vajaakuntoista
henkilöasiakasta koskevia terveydentilatietoja, jos se
on välttämätöntä vajaakuntoisen
henkilöasiakkaan työllistämiseksi. Tietoja
voidaan tarvita esimerkiksi sopivaan tukityöhön
sijoittumisen edistämiseksi.
Valiokunta korostaa, että henkilöasiakkaiden terveystiedot
ovat arkaluonteisia tietoja. Niiden luovuttaminen on poikkeuksellista
ja edellyttää tarkkaa harkintaa. Pääperiaatteena
tulee olla, että työvoimaviranomainen saattaa
työnantajan ja työnhakijan yhteyteen keskenään,
jolloin työnantaja voi selvittää suoraan
työnhakijalta itseltään työpaikan
edellyttämien terveydellisten vaatimusten täyttymisen.
Terveystietoja saavan työnantajan tulee noudattaa niiden
käsittelemisessä henkilötietolakia ja
yksityisyyden suojasta työelämässä annettua
lakia (477/2001).
8 §. Itsepalvelutiedostot, yleisesitteet ja luettelot.
Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan otettavaksi
2 momentissa tarkoitettuja itsepalvelutiedostoja koskeva säännös,
jonka mukaan työvoimaviranomainen tarjoaa työnhakija-asiakkaille mahdollisuuden
julkistaa työnhakuesittelyjään työhallinnon
asiakaspalvelun tietojärjestelmään liittyvissä julkisissa
verkkopalveluissa.
Viitaten edellä 7 §:n perusteluissa kirjallisen suostumuksen
tarpeellisuudesta esitettyyn valiokunta ehdottaa pykälän
2 momenttia muutettavaksi siten, että laadittaessa työnhakija-asiakkaan
henkilötietoja sisältäviä esitteitä ja
luetteloita edellytetään asiakkaan nimenomaista
kirjallista pyyntöä.
9 §. Tarkemmat säännökset.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan työministeriössä ei
ole valmisteilla lain täytäntöönpanoon
liittyvää asetusta. Valiokunnalle ei ole myöskään
toimitettu selvitystä siitä, minkä sisältöisiä säännöksiä asetuksella
on tarkoitus antaa. Tästä syystä valiokunta
ehdottaa säännöstä muutettavaksi
siten, että asetus voidaan antaa tarvittaessa. Samalla valiokunta
toteaa perustuslakivaliokunnan käytäntöön
viitaten, että kyseinen valtuussäännös on
niin yleisellä tasolla, ettei se sisällä valtuutta kovin
pitkälle menevien säännösten
antamiseen. Perustuslakivaliokunta on todennut lausunnossaan (PeVL
40/2002 vp), että täytäntöönpanosäännösten
antamiseen oikeuttavaa valtuutusta on perustuslain 80 §:ään
perustuvasta valtuussääntelyn täsmällisyys-
ja tarkkarajaisuusvaatimuksesta johtuen tulkittava supistavasti
ja että tällaisen valtuuden nojalla voidaan antaa
esimerkiksi lain voimaantullessa välttämättömiä viranomaistoimintaa
ohjaavia säännöksiä.
10 §. Voimaantulo.
Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan tehtäväksi
lakitekninen lisäys.
Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 24 §:n
muuttamisesta
Lain nimike.
Lain nimikkeessä oleva kirjoitusvirhe ehdotetaan korjattavaksi.
24 §. Salassa pidettävät viranomaisen
asiakirjat.
Säännökseen ehdotetaan tehtäväksi
1. lakiehdotuksessa käytetyn käsitteistön
mukaiset korjaukset.