Yksityiskohtaiset perustelut

Laki työhallinnon asiakaspalvelun tietojärjestelmästä

Lain nimike.

Valiokunta ehdottaa lain nimikettä muutettavaksi siten, että työvoimahallinnon sijasta käytetään jo vakiintunutta työhallinto-termiä. Lain nimikkeen muutoksen johdosta ehdotetaan myös lakiehdotuksen 1, 2 ja 6 §:ää sekä 3. lakiehdotusta muutettaviksi.

1 §. Lain tarkoitus.

Pykälään ehdotetaan tehtäväksi terminologinen muutos, jonka tarkoituksena on yhtenäistää laissa käytetty käsitteistö sen käsitteistön kanssa, jota eduskunnan käsiteltävänä olevassa hallituksen esityksessä laiksi julkisesta työvoimapalvelusta (HE 225/2002 vp) käytetään. Terminologian yhtenäistämisen johdosta ehdotetaan muutoksia myös lakiehdotuksen 2, 3 ja 4 §:ään.

2 §. Julkisen työvoimapalvelun rekisterit.

Pykälän otsikkoon ja 1 momenttiin ehdotetaan tehtäväksi muutokset, jotka noudattavat julkista työvoimapalvelua koskevan lakiehdotuksen käsitteistöä.

4 §. Rekisterikohtaiset tiedot.

Perustuslain mukaan henkilötietojen suojasta säädetään tarkemmin lailla ja eduskunta on edellyttänyt, että laissa tulee riittävällä tarkkuudella säätää muun muassa rekisteröitävien henkilötietojen sisällöstä. Tämän johdosta valiokunta ehdottaa, että henkilöasiakasrekisterin tietosisältöä kuvaava luettelo pykälän 1 momentissa kirjoitetaan kuvaavampaan muotoon ja sitä täsmennetään. Momentin 1 kohdan perustiedoista ehdotetaan erotettavaksi omaksi kohdakseen henkilöasiakkaan tunnistetiedot, joita ovat nimi, henkilötunnus, osoite ja muut yhteystiedot.

Perustietoja koskevaa kohtaa ehdotetaan täsmennettäväksi siten, että kyseessä ovat työvoimatoimiston asiakkuuteen liittyvät perustiedot, joita rekisteriselosteen mukaan ovat muun muassa henkilön ammatti-, työkokemus- ja koulutustiedot, työnhakutiedot, yhteydenottoja koskevat tiedot, yhteistyötahojen yhteydenottoja koskevat tiedot ja maahanmuuttajatiedot. Työvoimatoimiston asiakkuuteen liittyviä perustietoja ovat myös työttömyyden alkamiseen liittyvät tiedot, kuten tiedot lomautuksesta tai irtisanomisesta.

Valmiustietoja koskevaa kohtaa ehdotetaan täsmennettäväksi siten, että kyseessä ovat asiakkaan työmarkkinavalmiuksiin liittyvät tiedot, joita rekisteriselosteen mukaan ovat muun muassa työhistoriaa, koulutusta, osaamista, ammattitaitoa, työnhakualuetta, koulutustarvetta ja tavoiteammattia koskevat tiedot sekä työnhaku- tai kotoutumissuunnitelmaa ja ammatinvalinnanohjausta koskevat tiedot. Työnhakija-asiakkaan palvelutarvetiedot liittyvät työnhakusuunnitelmaan ja kuuluvat siten asiakkaan työmarkkinavalmiustietoihin.

Henkilöasiakasrekisteriin voidaan tallettaa henkilöasiakkaan terveydentilaa koskevia tietoja ammatillisen kuntoutuksen ja ammatinvalinnanohjauksen yhteydessä. Valiokunta ehdottaa ammatillista kuntoutusta ja ammatinvalinnanohjausta koskevia kohtia tarkennettaviksi siten, että niistä ilmenee, että tietoihin voi sisältyä toiminnan vaatimia terveydentilatietoja. Tällaisia ovat esimerkiksi tiedot henkilön ammatillisia suunnitelmia ja mahdollisuuksia kaventavista tai normaalia työhönsijoittumista vaikeuttavista terveydellisistä rajoitteista.

Jos työvoimapoliittisten toimenpiteiden seuranta- ja maksatustiedot talletetaan henkilöasiakasrekisteriin työnhakijoittain tai muuten siinä muodossa, että niiden perusteella on tunnistettavissa myös se yksittäinen työnhakija, josta tukea maksetaan, nämä tiedot täyttävät henkilötietolain 3 §:n 1 kohdassa määritellyn henkilötiedon tunnusmerkit. Tästä syystä valiokunta ehdottaa saamansa selvityksen perusteella 1 momenttiin lisättäväksi työvoimapoliittisten toimenpiteiden määrärahojen seuranta- ja maksatustietoja koskevan kohdan.

Henkilötietoja koskevan lainsäädännön tarkkarajaisuusvaatimuksen johdosta pykälän 4 momenttia ehdotetaan tarkennettavaksi siten, että rekistereihin voidaan tallettaa käsittelyn tarkoituksen kannalta tarpeellisia tietoja. Tämän momentin säännöksen nojalla ei voida tallettaa henkilötietoja.

5 §. Tietojen tallettaminen, poistaminen ja arkistointi.

Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan kielellistä tarkennusta.

Pykälän 2 momenttia ehdotetaan tarkennettavaksi siten, että henkilöasiakasta koskevat luettelossa mainitut tiedot poistetaan kahden vuoden kuluttua. Lisäksi momenttia muutettaisiin siten, että tietoa ei poisteta, jos kyseinen tieto on tarpeen lakiin tai esimerkiksi EU-säännöksiin perustuvan tehtävän hoitamiseksi taikka vireillä olevan asian johdosta. Säännöksessä tarkoitetaan esimerkiksi tilanteita, joissa tietoa tarvitaan vireillä olevan valituksen taikka mahdollisen tilintarkastuksen takia. Tällöin voi olla tarpeen, että tietoa säilytetään vielä senkin jälkeen, kun viisi vuotta on kulunut asiakkuuden päättymisestä. Tällainen tilanne voi tulla, jos asiakas on ollut ESR-rahoituksen piiriin kuuluneessa toimenpiteessä, jolloin EU-säännökset edellyttävät 10 vuoden säilytysaikaa ohjelmakauden alusta. Lisäksi momenttiin ehdotetaan eräitä kielellisiä täsmennyksiä.

6 §. Käyttöoikeuden myöntäminen ja salassapidettävien henkilötietojen luovuttaminen.

Pykälän otsikkoa ehdotetaan täsmennettäväksi vastaamaan paremmin pykälän sisältöä ja henkilötietolain terminologiaa. Pykälän 1 momenttia ehdotetaan saadun selvityksen perusteella täsmennettäväksi siten, että siitä ilmenee, että käyttöoikeuden voi myöntää työministeriö taikka työvoimatoimisto saatuaan siihen työministe- riön luvan.

Pykälän 2 momenttia ehdotetaan täsmennettäväksi siten, että siihen lisätään viittaus viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 28 §:ään, jossa säädetään luvan antamisen yleisistä edellytyksistä.

7 §. Suostumus tietojen luovuttamiseen työnantaja-asiakkaalle.

Pykälän otsikkoon ehdotetaan kielellistä muutosta. Pykälän 1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että työnhakija-asiakkaalta tulee edelleen pyytää kirjallinen suostumus hänen henkilötietojensa luovuttamiseen työnantaja-asiakkaalle. Henkilötietolain mukaisesti suostumuksella tarkoitetaan vapaaehtoista, yksilöityä ja tietoista tahdonilmaisua, jolla rekisteröity hyväksyy henkilötietojensa luovuttamisen. Suostumuksen ottaminen kirjallisena korostaa työnhakijan tahdonilmaisun merkitystä. Valiokunta pitää tärkeänä, että työnhakijalle selvitetään suostumusta pyydettäessä, mitä tietoja on tarkoitus luovuttaa, kenelle ja mihin tarkoitukseen. Hänelle tulee myös selvittää, että suostumus on täysin vapaaehtoinen eikä sen epäämisestä aiheudu karenssi- tai muita etujen menettämisseuraamuksia ja että suostumuksen voi halutessaan myös peruuttaa. Koska rekisterinpitäjällä on todistustaakka suostumuksen olemassaolosta, jos siitä syntyy kiistaa, on valiokunnan käsityksen mukaan myös työvoimatoimiston virkailijoiden oikeusturvan kannalta parempi, että suostumus otetaan kirjallisena.

Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan tehtäväksi kielellisiä tarkennuksia.

Pykälään ehdotetaan otettavaksi oma momentti terveystietojen luovuttamisesta. Säännöksessä edellytetään, että työnhakija-asiakkaan terveystietoja luovutetaan työnantajalle vain henkilön nimenomaisella kirjallisella suostumuksella. Tarkoitus on, että asiakkaalta aina nimenomaisesti kysytään, mitä terveystietoja hänestä saadaan luovuttaa.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan terveydentilatietoja voidaan tarvita esimerkiksi silloin, kun työ edellyttää värinäköä tai tiettyä näkötarkkuutta, kuten esimerkiksi liikenteessä. Työ voi myös edellyttää jatkuvaa istumista, tavaroiden nostelua tai työskentelyä vaihtelevissa lämpötiloissa, ja työnhakija on voinut ilmoittaa selkävamman estävän jatkuvan istumatyön ja raskaiden taakkojen nostelun tai astmaoireiden vaikeutuvan nopeissa lämpötilavaihteluissa. Jos työnhakija on kuitenkin katsonut, etteivät terveydelliset rajoitukset ole niin rajoittavia, että hän haluaisi sulkea jotkut työtehtävät täysin kiinnostuksensa ulkopuolelle, ja on lisäksi antanut luvan välttämättömien terveydentilatietojensa luovuttamiseen työnantajalle työnvälitystarkoituksessa, työvoimatoimisto voi esitellessään työnhakijaa työnantajalle kertoa myös terveydentilaan liittyvistä rajoituksista työnhakijan kanssa sovitussa laajuudessa. Useimmiten nämä terveydentilaan liittyvät tiedot ovat sellaisia, että niistä on maininta myös työnhakijan ja työvoimatoimiston yhdessä laatimassa työnhakusuunnitelmassa. Tiedot eivät sisällä diagnoositietoja eivätkä lääkärinlausuntoja, lähinnä työnhakijan oman kuvauksen terveydentilaan liittyvästä rajoitteesta ja arvion rajoitteen merkittävyydestä. Terveydentilatiedon luovuttamisen tarkoituksena on tarjota työtä hakevalle henkilölle mahdollisimman laaja valikoima työtehtäviä, joissa hän voi toimia, mikäli hän itse arvioi niiden sopivan ja rekrytoiva työnantaja arvioi hänen osaamisensa soveltuvan ja muiden edellytysten täyttyvän. Rekrytoivalle työnantajalle puolestaan syntyy työnhakutietojen pohjalta realistinen käsitys työnhakijan edellytyksistä tarjolla olevaan työtehtävään.

Edellä esitetyn perusteella valiokunta ehdottaa, että terveydentilatietoja voidaan luovuttaa työnantaja-asiakkaalle, jos ne ovat välttämättömiä avoimen työpaikan tai kyseisen ammattialan erityisten terveydentilavaatimusten täyttämiseksi.

Vajaakuntoisella tarkoitetaan henkilöasiakasta, jonka mahdollisuudet saada sopivaa työtä, säilyttää työ tai edetä työssä ovat huomattavasti vähentyneet asianmukaisesti todetun vamman, sairauden tai vajavuuden takia. Vajaakuntoisuusmerkintä henkilöasiakasrekisteriin tehdään lääkärinlausunnon perusteella. Valiokunnan säännösehdotuksen mukaan työnantaja-asiakkaalle voidaan antaa vajaakuntoista henkilöasiakasta koskevia terveydentilatietoja, jos se on välttämätöntä vajaakuntoisen henkilöasiakkaan työllistämiseksi. Tietoja voidaan tarvita esimerkiksi sopivaan tukityöhön sijoittumisen edistämiseksi.

Valiokunta korostaa, että henkilöasiakkaiden terveystiedot ovat arkaluonteisia tietoja. Niiden luovuttaminen on poikkeuksellista ja edellyttää tarkkaa harkintaa. Pääperiaatteena tulee olla, että työvoimaviranomainen saattaa työnantajan ja työnhakijan yhteyteen keskenään, jolloin työnantaja voi selvittää suoraan työnhakijalta itseltään työpaikan edellyttämien terveydellisten vaatimusten täyttymisen. Terveystietoja saavan työnantajan tulee noudattaa niiden käsittelemisessä henkilötietolakia ja yksityisyyden suojasta työelämässä annettua lakia (477/2001).

8 §. Itsepalvelutiedostot, yleisesitteet ja luettelot.

Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan otettavaksi 2 momentissa tarkoitettuja itsepalvelutiedostoja koskeva säännös, jonka mukaan työvoimaviranomainen tarjoaa työnhakija-asiakkaille mahdollisuuden julkistaa työnhakuesittelyjään työhallinnon asiakaspalvelun tietojärjestelmään liittyvissä julkisissa verkkopalveluissa.

Viitaten edellä 7 §:n perusteluissa kirjallisen suostumuksen tarpeellisuudesta esitettyyn valiokunta ehdottaa pykälän 2 momenttia muutettavaksi siten, että laadittaessa työnhakija-asiakkaan henkilötietoja sisältäviä esitteitä ja luetteloita edellytetään asiakkaan nimenomaista kirjallista pyyntöä.

9 §. Tarkemmat säännökset.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan työministeriössä ei ole valmisteilla lain täytäntöönpanoon liittyvää asetusta. Valiokunnalle ei ole myöskään toimitettu selvitystä siitä, minkä sisältöisiä säännöksiä asetuksella on tarkoitus antaa. Tästä syystä valiokunta ehdottaa säännöstä muutettavaksi siten, että asetus voidaan antaa tarvittaessa. Samalla valiokunta toteaa perustuslakivaliokunnan käytäntöön viitaten, että kyseinen valtuussäännös on niin yleisellä tasolla, ettei se sisällä valtuutta kovin pitkälle menevien säännösten antamiseen. Perustuslakivaliokunta on todennut lausunnossaan (PeVL 40/2002 vp), että täytäntöönpanosäännösten antamiseen oikeuttavaa valtuutusta on perustuslain 80 §:ään perustuvasta valtuussääntelyn täsmällisyys- ja tarkkarajaisuusvaatimuksesta johtuen tulkittava supistavasti ja että tällaisen valtuuden nojalla voidaan antaa esimerkiksi lain voimaantullessa välttämättömiä viranomaistoimintaa ohjaavia säännöksiä.

10 §. Voimaantulo.

Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan tehtäväksi lakitekninen lisäys.

Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 24 §:n muuttamisesta

Lain nimike.

Lain nimikkeessä oleva kirjoitusvirhe ehdotetaan korjattavaksi.

24 §. Salassa pidettävät viranomaisen asiakirjat.

Säännökseen ehdotetaan tehtäväksi 1. lakiehdotuksessa käytetyn käsitteistön mukaiset korjaukset.