TYÖELÄMÄ- JA TASA-ARVOVALIOKUNNAN MIETINTÖ 7/2009 vp

TyVM 7/2009 vp - HE 49/2009 vp

Tarkistettu versio 2.0

Hallituksen esitys laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta

JOHDANTO

Vireilletulo

Eduskunta on 14 päivänä huhtikuuta 2009 lähettänyt työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta (HE 49/2009 vp).

Lausunto

Eduskunnan päätöksen mukaisesti sosiaali- ja terveysvaliokunta on antanut asiasta lausunnon (StVL 9/2009 vp), joka on otettu tämän mietinnön liitteeksi.

Asiantuntijat

Valiokunnassa ovat olleet kuultavina

hallitusneuvos Esko Salo, sosiaali- ja terveysministeriö

ylitarkastaja Timo Meling, työ- ja elinkeinoministeriö

etuuspäällikkö Suvi Onninen, Kansaneläkelaitos

toimistonjohtaja Riku Immonen, Etelä-Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimisto

toimistonjohtaja Kari Kettunen, Salon työ- ja elinkeinotoimisto

työvoimaohjaaja, palvelulinjan esimies Marja Leena Koistinen, Vantaan työ- ja elinkeinotoimisto

ekonomisti Joonas Rahkola, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry

lakimies Heli Puura, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry

asiantuntija, OTK Johan Åström, Elinkeinoelämän keskusliitto ry

hallituksen jäsen Jaana Löppönen, Työttömien Valtakunnallinen Yhteistoimintajärjestö TVY ry

kassanjohtaja Marjatta Väisänen, Toimihenkilöiden työttömyyskassa

kassanjohtaja Hannu Saimanen, Puu- ja erityisalojen työttömyyskassa

Lisäksi kirjallisen lausunnon ovat antaneet

  • Akava ry
  • Suomen Yrittäjät ry
  • Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry.

HALLITUKSEN ESITYS

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia. Ehdotetut muutokset liittyvät muutosturvan laajentamiseen koskemaan lomautettuja sekä nykyistä laajemmin määräaikaisia työntekijöitä. Samalla selkiytettäisiin työllistymisohjelmalisää ja sen uusimista koskevia säännöksiä.

Omaehtoisen ammatillisen koulutuksen ajalta maksettavan koulutuspäivärahan saamisen edellytyksenä on, että hakija on saanut koulutusta edeltävän 12 kuukauden aikana työttömyyspäivärahaa tai työmarkkinatukea vähintään 65 päivältä. Esityksessä ehdotetaan, että koulutuspäivärahaa voitaisiin maksaa heti omavastuuajan jälkeen ilman 65 päivän odotusaikaa. Samalla ehdotetaan, että koulutuspäivärahaa saisi vain sellaisen koulutuksen ajalta, josta on sovittu työnhakijan työnhakusuunnitelmassa.

Ehdotetut muutokset ovat osa hallituksen elvytystoimenpiteitä. Niillä pyritään edistämään taantuman johdosta työttömäksi jäävien työllistymistä ja parantamaan heidän mahdollisuuksiaan osallistua koulutukseen.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2009.

VALIOKUNNAN KANNANOTOT

Perustelut

Yleistä

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana voimaantulosäännöstä koskevaa muutosehdotusta lukuun ottamatta.

Työttömyysturvalakia ja sen toimeenpanoa ehdotetaan yksinkertaistettavaksi siten, että työllistymisohjelman edellytyksistä säädettäisiin vain julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa. Työllistymisohjelman laatimisen edellytysten selvittäminen on jatkossa vain TE-toimiston vastuulla. Etuuden maksajan ei enää tarvitse tutkia työllistymisohjelmalisän edellytyksiä, vaan maksaminen tapahtuu TE-toimiston lausunnon perusteella.

Valiokunta pitää muutosta perusteltuna ja katsoo sen yksinkertaistavan ja selkiyttävän lainsäädäntöä. Muutos lisää käytännössä työ- ja elinkeinotoimistojen työtä, koska ne joutuvat nyt tutkimaan edellytykset nykyistä tarkemmin. On kuitenkin järkevää, että edellytykset tutkitaan vain yhdessä paikassa. Se säästää etuuden maksajien työtä ja yhtenäistää toimeenpanoa poistamalla mahdollisuuden siihen, että TE-toimisto ja etuuden maksaja päätyvät erilaisiin ratkaisuihin edellytysten täyttymisestä.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan lausunnon mukaan on syytä kiinnittää erityistä huomiota työ- ja elinkeinotoimistojen kykyyn suoriutua uudesta tehtävästään. TE-toimistojen resursseja on pikaisesti lisättävä, jos niiden voimavarat osoittautuvat alimitoitetuiksi. Lisäksi TE-toimistojen mahdollisuuksia tehdä yhteistyötä ammattikorkeakoulujen, yliopistojen ja muiden koulutuslaitosten kanssa on parannettava. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta yhtyy sosiaali- ja terveysvaliokunnan lausunnossa esitettyihin näkemyksiin.

Työllistymisohjelmalisän enimmäisajan uudelleen alkamista koskevaa säännöstä ehdotetaan yksinkertaistettavaksi. Työllistymisohjelmalisän 185 päivän enimmäisaika alkaisi aina alusta, kun työnhakija täyttää uudelleen työssäoloehdon, jolloin alkaa myös työttömyyspäivärahan 500 päivän enimmäisajan laskeminen alusta. Valiokunta pitää ehdotusta perusteltuna ja katsoo muutoksen lisäävän järjestelmän läpinäkyvyyttä ja ymmärrettävyyttä.

Lakiehdotukseen sisältyy myös ehdotus kausiluonteisen työn vuositulomäärittelyn soveltamisalan supistamisesta. Valiokunta pitää muutosta tärkeänä ja katsoo sen edistävän työntekijöiden yhdenvertaista kohtelua määräaikaisissa töissä.

Omaehtoisen koulutuksen tukeminen

Muutosturvaa koskevan lainsäädännön säätämisen yhteydessä vuonna 2005 eduskunta hyväksyi työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan ehdotuksesta lausuman, jossa edellytettiin hallituksen selvittävän mahdollisuudet ottaa omaehtoinen koulutus työllistymisohjelmalisään oikeuttavien toimenpiteiden joukkoon ja poistaa koulutuspäivärahan saamiseen liittyvä 86 päivän työttömyysedellytys.

Työttömyysedellytys lyhennettiin 65 päivään vuonna 2006 tehdyllä työttömyysturvalain muutoksella. Muutoksesta antamassaan lausunnossa (TyVL 13/2005 vp) valiokunta piti tärkeänä, että hallitus jatkaa ponnisteluja työttömyysedellytyksen lyhentämiseksi tai poistamiseksi kokonaan. Valiokunta katsoi, että omaehtoisen koulutuksen tulisi olla työttömälle taloudellisesti samanarvoinen vaihtoehto kuin työvoimapoliittinen aikuiskoulutus niin, että koulutukseen hakeutuminen voisi tapahtua koulutuksen sisältöä eikä muotoa koskevien kriteerien pohjalta. Valiokunta piti tärkeänä, että omaehtoinen koulutus sisällytetään työllistymisohjelmalisään oikeuttavien toimenpiteiden piiriin.

Nyt käsiteltävänä olevan lakiehdotuksen mukaan koulutuspäivärahaa voitaisiin maksaa heti omavastuuajan jälkeen ilman 65 päivän odotusaikaa. Valiokunta pitää ilahduttavana, että työttömyysedellytys nyt poistetaan ja työtön voi hakeutua omaehtoiseen koulutukseen heti työttömyyden alkaessa. Samalla valiokunta toistaa aiemmat näkemyksensä omaehtoisen koulutuksen merkityksestä ja kiirehtii toimia omaehtoisen koulutuksen ottamiseksi työllistymisohjelmalisän piiriin.

Lakiehdotuksen mukaan koulutuspäivärahaa saa vain sellaisen koulutuksen ajalta, josta on sovittu työnhakijan työllistymisohjelmassa tai työnhakusuunnitelmassa. Esitys liittyy SATA-komitean tekemään linjaukseen työvoimapoliittisen aikuiskoulutustuen ja koulutuspäivärahan yhdistämisestä yhdeksi etuudeksi. Yhdistämisen yhteydessä on tarkoitus poistaa koulutuspäivärahan saamisen ehtona oleva kymmenen vuoden työhistoriavaatimus. Tämän vastapainona tukea myönnettäisiin vain sellaiseen opiskeluun, jonka TE-toimisto katsoo parantavan työnhakijan ammatillista osaamista ja edistävän hänen työllistymistään. Hallituksen esityksessä lakia ehdotetaan jo nyt muutettavaksi tulevan muutoksen mukaisesti siten, että omaehtoisen koulutuksen tulee sisältyä suunnitelmaan tai ohjelmaan.

Valiokunta pitää tärkeänä, että koulutuspäivärahalla tuettu opiskelu parantaa ammatillista osaamista ja edistää työllistymistä. Suunnitelman ja ohjelman luonteeseen kuuluu, että niiden sisältöä tarkistetaan tarvittaessa. Koska työnhakijalla ei välttämättä ole työttömyyden alkuvaiheessa tiedossa, millaista koulutusta on tarjolla ja millaiseen koulutukseen hän haluaisi hakeutua, on tärkeää, että suunnitelmaa tai ohjelmaa voidaan helposti ja nopeasti täydentää. Valiokunta toteaa, että ohjelmien ja suunnitelmien päivittäminen lisää TE-toimistojen työpainetta, mikä tulee ottaa huomioon TE-toimistojen resursoinnissa.

Koulutuspäivärahalla tuettujen opintojen osalta kyse on nimenomaan työnhakijan omaehtoisista opinnoista, joten työnhakija hankkii itse opiskelupaikan tarvittaessa TE-toimiston koulutustietopalveluita apunaan käyttäen. Koska koulutuspäivärahalla suoritettavien opintojen olisi edelleen täytettävä muun muassa oppilaitosta, opintojen laajuutta ja tutkintotavoitteisuutta koskevat vaatimukset, suunnitelmassa tai ohjelmassa on mainittava kyseinen koulutus melko tarkasti, esimerkiksi yksilöimällä oppilaitos ja suoritettava tutkinto. Sen sijaan säännökset eivät edellytä, että koulutuksesta olisi sovittu suunnitelmassa tai ohjelmassa ennen koulutuksen alkamista, eli koulutus voidaan merkitä suunnitelmaan tai ohjelmaan myöhemminkin. Mutta työnhakija kantaa tällöin riskin siitä, ettei koulutus täytäkään laissa säädettyjä edellytyksiä, jolloin hänet voidaan katsoa päätoimiseksi opiskelijaksi eikä hänellä ole oikeutta työttömyysetuuteen.

Valiokunta pitää tärkeänä, että työnhakijoille tiedotetaan hyvin ohjelman tai suunnitelman merkityksestä ja kerrotaan myös riskeistä, jotka liittyvät niihin sisältymättömään omaehtoiseen koulutukseen hakeutumiseen.

Työttömyysturvan saannin nopeuttaminen

Meneillään oleva talouskriisi on johtanut joukkoirtisanomisiin ja -lomautuksiin, jotka ovat aiheuttaneet hakemusruuhkan työttömyyskassoihin. Monilla työttömillä ja lomautetuilla työttömyysturvan saanti on ruuhkan johdosta viivästynyt jopa kuukausia, mistä on aiheutunut merkittäviä toimeentulo-ongelmia.

Työttömyyskassat ovat pyrkineet purkamaan ruuhkia muun muassa palkkaamalla lisähenkilökuntaa, hyödyntämällä tekniikkaa, organisoimalla hakemusten käsittelyä uudelleen sekä lisäämällä tiedotusta ja koulutusta. Perimmiltään ruuhkautumisen syyt ovat kuitenkin pitkälti työttömyysturvalainsäädännön pikkutarkkuudessa ja monimutkaisuudessa.

Asiantuntijakuulemisessa työttömyyskassat ovat tuoneet esiin, että työttömyysturvahakemusten käsittelyä voitaisiin helpottaa ja nopeuttaa esimerkiksi yhtenäistämällä eri etuuksien edellytyksenä olevia työssäoloehtoja, luopumalla lomakorvausten jaksotuksesta, yksinkertaistamalla takaisinperintäsäännöksiä, muuttamalla soviteltua päivärahaa koskevia säännöksiä yksinkertaisemmiksi ja selkeämmiksi sekä luopumalla ryhmälomautusmenettelystä niin, että kaikkien pitäisi henkilökohtaisesti ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi.

Valiokunta pitää tärkeänä, että hallitus yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa tutkii mahdollisuudet nopeuttaa työttömyysturvahakemusten käsittelyä työttömyysturvalainsäädäntöä yksinkertaistamalla ja selkiyttämällä. Valiokunta katsoo, että työttömien ja lomautettujen toimeentulon turvaamiseksi tulisi selvittää, mitä voidaan tehdä välittömästi, vaikka määräajaksi, taantuman aiheuttamien pahimpien ruuhkien purkamiseksi.

Voimaantulo

Lakiehdotus liittyy olennaisena osana muutosturvan laajentamista koskevaan julkisen työvoimapalvelulain muutosehdotukseen (HE 38/2009 vp), joka ehdotetaan tulevaksi voimaan 1.7.2009. Tästä syystä valiokunta ehdottaa, että myös työttömyysturvalain muutosehdotuksen voimaantulon ajankohdaksi säädetään 1.7.2009.

Päätösehdotus

Edellä esitetyn perusteella työelämä- ja tasa-arvovaliokunta ehdottaa,

että lakiehdotus hyväksytään muutoin hallituksen esityksen mukaisena paitsi voimaantulosäännöksen 1 momentti muutettuna seuraavasti:

Tämä laki tulee voimaan 1  päivänä heinäkuuta 2009.

_______________

Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 2009

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

  • pj. Arto Satonen /kok
  • vpj. Jukka Gustafsson /sd
  • jäs. Susanna Haapoja /kesk
  • Hannakaisa Heikkinen /kesk
  • Anna-Maja Henriksson /r
  • Arja Karhuvaara /kok
  • Johanna Karimäki /vihr
  • Merja Kuusisto /sd
  • Esa Lahtela /sd
  • Jari Larikka /kok
  • Markus Mustajärvi /vas
  • Sanna Perkiö /kok
  • Katja Taimela /sd
  • Tarja Tallqvist /kd
  • Jyrki Yrttiaho /vas
  • vjäs. Elsi Katainen /kesk

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos Ritva  Bäckström

VASTALAUSE

Perustelut

Hallituksen esityksessä samoin kuin valiokunnan mietinnössä työttömien ja lomautettujen muutosturvan parantamiseksi on paljon hyvää. Muutosturvan täydentämistä on kuitenkin valmisteltu kilvan kiihtyvän rakennemuutoksen kanssa, ja se näkyy valmistelutyössä. Sinällään oikeansuuntaiseen avaukseen on jäänyt epäkohtia, joita on vaikea perustella.

Työsuhteen päättyessä työnantajan konkurssiin ei työntekijällä ole oikeutta palkalliseen vapaaseen työnhakua varten irtisanomisaikana toisin kuin työsuhteen päättyessä työsopimuslain 7 luvun 3, 4 tai 7 §:ssä tarkoitetuin perustein. Konkurssitapausten rajaaminen muutosturvan ulkopuolelle ei ole johdonmukaista työntekijän kannalta, sillä hänen tilanteensa ei poikkea uudelleen työllistymisen suhteen millään lailla.

Muutosturvan mukaista työllistymisohjelmalisää ei edelleenkään esitetä maksettavaksi omaehtoisessa ja päätoimisessa ammatillisia valmiuksia edistävässä koulutuksessa, jonka aikana työtön saa koulutuspäivärahaa. Löysät lupaukset asian pohtimisesta ja mahdollisesta korjaamisesta tulevassa kolmikantaisessa valmistelussa eivät riitä. Työllistymisen kannalta olennaista on työttömän oma aktiivisuus, ei se, minkä muotoisessa koulutuksessa hän valmiuksiaan parantaa. Myös peruspäivärahalla ja työmarkkinatuella sinnittelevät tarvitsevat positiivisia kannustimia ja etuuksien nostamista, sillä heidän työttömyyden aikaiseen toimeentuloonsa ei tämän eikä edellisen hallituksen aikana ole tehty sentinkään tasokorotusta.

Vaatimus kymmenen vuoden työhistoriasta koulutuspäivärahan ehtona voitaisiin laskea aivan hyvin kahdeksaan vuoteen, sillä tärkeintä on aktivoida mahdollisimman suuri työttömien joukko, koska työmarkkinat ja niiden vaatimukset muuttuvat hyvin nopeasti.

Työttömyyspäivärahan enimmäisaikaan (500 pv) luettavat koulutuspäivärahapäivät lyhentävät käytännössä työttömyysturvan kestoa. Koulutuspäivärahan ja työttömyysturvan yhteensovittaminen, erimuotoiset koulutushalut ja -tarpeet sekä joustava reagointi työelämän vaatimuksiin edellyttävät, että ihmiset voivat tehdä valintoja ilman pelkoa perusturvan katkeamisesta. Siksi maksetun koulutuspäivärahan aikaa ei tule sisällyttää 500 päivän enimmäisajan sisälle.

Työllistymisohjelman mukaisista ja yhteisesti työhallinnon kanssa sovituista aktiivitoimista tulisi olla työttömäksi jäävällä riittävä varmuus, jotta hän voisi suunnitella tulevaisuuttaan vakaalta pohjalta. Työllistymisohjelmassa samoin kuin muissakin työhallinnon kanssa sovittavissa työllistymistä edistävissä suunnitelmissa velvoite syntyy vain työttömälle, ei viranomaiselle. Jotta sopimus olisi aito, myös työllistymisohjelman velvoittavuuden täytyisi syntyä kumpaankin suuntaan.

Työ- ja elinkeinotoimistoilla tulee olla riittävät henkilöresurssit, jotta muutosturvaan kuuluvat toimenpiteet voidaan toteuttaa asianmukaisesti. Työhallinnon kenttätason asiantuntijat viestittivät asiantuntijakuulemisen aikana, että muutosturvaa ei voida taata esitetyillä henkilöresursseilla. Työpaine työvoimatoimistoissa on kova, ja siksi lisätehtävien hoitaminen vaatii ehdottomasti asianmukaisen resursoinnin. Nyt syntyy tilanne, jossa muut työttömät joutuvat kilpailemaan muutosturvaan oikeutettujen kanssa paitsi määrärahoista myös työ- ja elinkeinotoimistojen henkilökunnan ajasta.

Jos työntekijä riitauttaa työsuhteensa päättymisperusteen vaikka syystäkin, saa hän työllistymisohjelmalisänsä vasta sitten, kun irtisanomisen laillisuus on lopullisesti ratkaistu. Säännös voi aikaansaada sen, että työntekijä ei riitauta asiaansa, koska hänen saamansa etuudet heikkenevät eikä pitkän viiveen jälkeen maksettava työllistymisohjelmalisä vastaa enää tarkoitustaan. Tähän on viitannut myös sosiaali- ja terveysvaliokunta omassa lausunnossaan.

Ehdotus

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että lakiehdotus hyväksytään muutoin valiokunnan mietinnön mukaisena paitsi johtolause, 6 luvun 3 a § sekä 10 luvun 3 ja 6 § muutettuina (Vastalauseen muutosehdotukset) ja

että hyväksytään yksi lausuma (Vastalauseen lausumaehdotus).

Vastalauseen muutosehdotukset

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

kumotaan 30 päivänä joulukuuta 2002 annetun työttömyysturvalain (1290/2002) 10 luvun 3 §:n 3 momentti ja 6 §:n 2 momentti, sellaisena kuin ne ovat, 3 §:n 3 momentti laissa 1252/2006 ja 6 §:n 2 momentti laissa 1180/2005,

muutetaan 5 luvun 13 §:n 1 momentti, 6 luvun 3 a § ja 4 §:n 1 momentti, 10 luvun 2 §, 3 §:n 2 momentti, 5 §:n 1 momentti (poist.) ja 10 § sekä 11 luvun 4 §:n 1 momentti,

sellaisina kuin niistä ovat 5 luvun 13 §:n 1 momentti ja 10 luvun 5 §:n 1 momentti (poist.) mainitussa laissa 1180/2005, 6 luvun 3 a § laissa 459/2005 ja mainitussa laissa 1252/2006, 10 luvun 2 § laissa 1364/2003, 3 §:n 2 momentti mainitussa laissa 1252/2006 sekä 10 § ja 11 luvun 4 §:n 1 momentti laissa 1053/2008, sekä

lisätään 6 lukuun uusi 3 b § seuraavasti:

6 luku

Työttömyyspäivärahan määrä ja kesto

3 a §

Työllistymisohjelmalisän maksamisen edellytykset

(1 mom. kuten TyVM)

Työllistymisohjelmalisää maksetaan työllistymisohjelmaan merkityn työsuhteen päättymisen jälkeisen omatoimisen työpaikkojen haun, työnhakuun liittyvän valmennuksen, julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 6 luvun mukaisen työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen, työnhakusuunnitelmaan tai työllistymisohjelmaan sisältyvän omaehtoisen koulutuksen ja julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 8 luvun mukaisen työkokeilun ajalta. Työllistymisohjelmalisää maksetaan myös työllistymisohjelmaan merkittyjen työnhakuun liittyvän valmennuksen, työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen ja työkokeilun väliseltä ajalta, jos näiden toimenpiteiden välinen aika on enintään seitsemän kalenteripäivää.

(3 mom. poist.)

(3 mom. kuten TyVM:n 4 mom.)

10 luku

Koulutuspäivärahaa koskevat säännökset

3 §

Koulutuspäivärahan saamisen erityisedellytykset

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Koulutuspäivärahan saamisen edellytyksenä on, että hakijalla on koulutuksen aloittaessaan 6 luvun 11 §:ssä tarkoitettua työssäoloaikaa vähintään 8 vuotta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

_______________

Vastalauseen lausumaehdotus

Eduskunta edellyttää, että työttömien ja lomautettujen toimeentulon turvaamiseksi hallitus pikaisesti selvittää, mitä voidaan tehdä välittömästi työttömyysturvahakemusten käsittelyn nopeuttamiseksi.

Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 2009

  • Markus Mustajärvi /vas
  • Jyrki Yrttiaho /vas
  • Jukka Gustafsson /sd
  • Esa Lahtela /sd
  • Tarja Tallqvist /kd
  • Katja Taimela /sd
  • Merja Kuusisto /sd