Yleisperustelut

Yleistä

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä seuraavin huomautuksin ja muutosehdotuksin.

Valiokunta pitää tärkeänä, että työpaikoille luodaan ja vakiinnutetaan käytännöt, jotka turvaavat henkilötietoja sisältävien asiakirjojen yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain ja henkilötietolain mukaisen huolellisen käsittelyn. Erityistä huomiota tulee kiinnittää luottamuksellisuuden turvaamiseen käsiteltäessä huumausainetestausta ja terveydentilaa sekä henkilöarviointeja ja sähköpostiviestejä koskevia tietoja.

Alkoholi- ja huumausainetestit

Hyväksyessään yksityisyyden suojaa työelämässä koskevan lain vuonna 2001 eduskunta edellytti, että hallitus yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa valmistelee ehdotukset alkoholi- ja huumetestien käyttöä koskevaksi lainsäädännöksi. Nyt käsiteltävänä olevaan lakiehdotukseen on sisällytetty ehdotukset huumetestien käyttämisessä noudatettavista menettelyistä. Alkoholin testauksen osalta vastaavia säännösehdotuksia ei ole esitetty. Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan kiinnittänyt huomiota siihen, että työnantajan oikeudesta suorittaa työntekijälle puhalluskoe tulee säätää riittävän täsmällisesti lailla, joka täyttää perusoikeuksien rajoittamisen yleiset edellytykset.

Valiokunta pitää tärkeänä, että myös alkoholitestausten osalta saadaan mahdollisimman pian selkeät säännökset, jotta kaikilla työpaikoilla tiedetään, miten molempien osapuolten oikeuksia kunnioittaen tulee menetellä. Valiokunta ehdottaa tätä koskevan lausuman hyväksymistä (Valiokunnan lausumaehdotus).

Alkoholin käytön kansanterveydelliset ja työturvallisuutta vaarantavat vaikutukset ovat erittäin suuret ja moninkertaiset verrattuna huumeiden käytön vastaaviin vaikutuksiin. Tästä syystä valiokunta korostaa, että työpaikoille tulisi yhteistyössä työntekijöiden ja työterveyshuollon kanssa laatia kattava päihdeohjelma, jossa sovittaisiin menettelytavoista painottaen erityisesti ennaltaehkäisyä, varhaista puuttumista kaikkiin päihdeongelmiin ja toimivan hoitoonohjauksen järjestämistä. Valiokunta korostaa työterveyshuollon keskeistä asemaa ja kehittämisvastuuta päihdeongelmia työpaikoilla käsiteltäessä ja hoidettaessa. Valiokunta pitää tärkeänä, että työterveyshuollon henkilöstön asiantuntemusta ja osaamista hyödynnetään työpaikkojen päihdeohjelmien laadinnassa ja toteuttamisessa.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan huumausaineiden testaamiseen liittyy monia ongelmia. Käytössä olevat huumeiden seulontamenetelmät eivät yhtäältä kata kaikkia huumeita ja toisaalta jotkut huumeista, kuten kannabis-tuotteet, näkyvät testeissä vielä viikkoja käytön jälkeen. Kaikkia huumaavia aineita, kuten anabolisia steroideja ja liimoja, ei ole sisällytetty huumausainelain huumausaineluetteloon, jolloin testaaminen ei koske niitä, vaikka niillä voi olla työturvallisuuden kannalta hyvinkin vaarallisia vaikutuksia. Testeistä ei voida suoraan todeta, onko henkilö ollut työssä huumausaineiden vaikutuksen alaisena, ja rajan vetäminen lääkinnällisen käytön ja muun käytön välillä on vaikeaa.

Valiokunta painottaa, että lakiehdotusta koskevassa tiedotuksessa tulee kertoa testaamiseen liittyvistä ongelmista. Samalla valiokunta korostaa, että huumausaineiden käyttäjät tulee yhteistyössä terveyden- ja sosiaalihuollon muiden toimijoiden kanssa pyrkiä ohjaamaan tarvittavaan hoitoon ja kuntoutukseen. Toimivan ja tehokkaan hoidon järjestämiseksi tulee myös järkevä tietojen vaihto sosiaali- ja terveydenhuollon eri viranomaisten kesken olla mahdollista.

Huumausainetestauksen tavoitteena on työturvallisuuden parantaminen. Tarkoitus ei ole leimata huumaavia aineita käyttäneitä henkilöitä loppuiäkseen. Erityistä huomiota tuleekin työpaikoilla kiinnittää hoitoonohjaukseen sekä huumausaineiden käyttöä koskevien tietojen luottamukselliseen käsittelyyn ja testaamista koskevien todistusten huolelliseen hävittämiseen heti, kun se käsittelyn tarkoituksen kannalta on mahdollista. Testauksen lisääntymisen seurauksena ei saa olla huumeita käyttäneiden tai kokeilleiden nuorten työntekijöiden syrjäytyminen työelämästä.

Sähköpostiviestit

Valiokunnan saamien asiantuntijalausuntojen mukaan sähköpostijärjestelmän luotettavuus on varsin puutteellinen silloin, kun viesti kulkee Internetin kautta. Internetin kautta kulkenut sähköpostiviesti tai sen liite on voitu lukea tai kopioida taikka sitä on voitu muuttaa ilman, että viestinsaaja voi sitä mitenkään havaita. Viesti voi myös kadota tai viipyä matkalla taikka viestin on voinut lähettää joku muu kuin lähettäjäksi merkitty.

Valiokunta pitää tärkeänä, että lakiehdotuksen tiedottamisen ja kouluttamisen yhteydessä kerrotaan sähköpostijärjestelmän luotettavuudessa olevista ongelmista. Sähköpostin hakemista ja avaamista koskevien säännösten hyväksymisellä ei ole tarkoitus antaa työpaikoille väärää viestiä siitä, että sähköpostin varaan voidaan entistä suuremmassa määrin rakentaa työnantajan toiminnan kannalta keskeisiä toimintoja, kuten tarjouspyyntöjen ja tarjousten lähettämistä ja vastaanottoa. Tiedotuksessa tulee selkeästi ohjata työnantajalle tarkoitettujen viestien lähettämiseen työpaikan virallisiin tai työyksikön yhteisiin sähköpostiosoitteisiin. Näin työnantajan toiminnan kannalta tärkeät viestit ovat aina useamman kuin yhden henkilön luettavissa ja vältytään tarpeelta työntekijän sähköpostiviestien hakemiseen ja avaamiseen hänen ollessaan estynyt.

Henkilö- ja soveltuvuustestit

Lakiehdotuksen 13 §:ään ehdotetaan otettaviksi voimassa olevan lain säännökset henkilö- ja soveltuvuusarviointitesteistä. Hyväksyessään vuonna 2001 lain yksityisyyden suojasta työelämässä eduskunta edellytti, että hallitus tarkoin seuraa soveltuvuustestien käyttöä työelämässä ja selvittää eri testimenetelmien luotettavuutta.

Tutkimusten mukaan lain myötä sekä toimeksiantajat että testien tekijät ovat kiinnittäneet aiempaa enemmän huomiota testien luotettavuuteen ja testattavien oikeuksiin. Henkilöarviointimenetelmistä on karsittu ennustearvoltaan huonoimpia, arviointiprosessin avoimuus on lisääntynyt ja arvioitava on saanut aiempaa useammin kirjallisen palautteen testistä. Henkilöarviointien seurannassa olisi kuitenkin edelleen kehitettävää. Vain harvat arviointien tekijät seuraavat systemaattisesti arviointien onnistumista ja valittujen työmenestystä, joten arviointien todellinen ennustamiskyky on pitkälti arvailujen varassa. Puutteita on edelleen myös arvioitavien informoinnissa. Kaikki arvioitavat eivät tiedä, miksi arviointia tehdään, mitkä ovat sen tavoitteet ja eri menetelmien käytön tarkoitus ja missä ja kuinka kauan heistä kerättyjä tietoja säilytetään.

Tutkimusten mukaan henkilöarviointi ei toimi kovin hyvin sosiaalisten taitojen eikä motivaation ja sitoutumisen arvioinnissa, vaikka toimeksiantajayritykset pitävät juuri näitä henkilöarviointien tärkeimpinä osa-alueina. Tämä ristiriita olisi hyvä tiedostaa arvioitaessa henkilöarvioinnin tuottamien tietojen oikeellisuutta, ja valintapäätöksiä tekevien tulisi osata suhtautua tuloksiin kriittisesti.

Testejä tehdään vuosittain useita kymmeniä tuhansia pääasiassa työnhakijoille ja koulutukseen valittaville, ja varsinkin negatiivinen arvio saa usein ratkaisevan merkityksen valintatilanteessa. Arvioitavien oikeudenmukaisen kohtelun kannalta on tärkeää, että testit ovat luotettavia ja mittaavat oikeita asioita. Olennaista on, että testien tuloksia käyttävät osaavat tulkita niitä oikein. Lakia koskevassa tiedotuksessa ja koulutuksessa tulee valiokunnan käsityksen mukaan painottaa henkilöarviointiraportteja valintatilanteessa käyttävien kouluttamista niiden oikeaan tulkintaan ja hyödyntämiseen sekä korostaa raportin luonnetta arkaluonteisia henkilötietoja sisältävänä asiakirjana, jonka säilyttämisessä, hävittämisessä ja salassapitämisessä tulee tarkoin noudattaa henkilötietolain asianomaisia säännöksiä. Erityistä huomiota valiokunta kiinnittää siihen, että henkilöarviointiraportteja esimerkiksi monijäsenisissä kunnallisissa luottamuselimissä käsiteltäessä raportit olisi syytä kerätä pois heti valintapäätöksen jälkeen.

Lakiteknisiä huomautuksia

Perustuslakivaliokunnan lausunnossa on kiinnitetty huomiota siihen, että lakiehdotuksessa on käytetty henkilötietolaissa määriteltyä laaja-alaista "käsittelyn" käsitettä. Perustuslakivaliokunta on katsonut tämän yleisesti heikentävän sääntelyn selkeyttä ja samalla myös vähentävän sääntelyn täsmällisyyttä, mikä ei ole merkityksetön seikka sääntelyn perusoikeuskytkennän vuoksi. Asianmukaisinta perustuslakivaliokunnan mielestä on pyrkiä sellaisiin säännösmuotoiluihin, joista käy ilmi, millaisesta käsittelystä tai käsittelyn vaiheesta (tietojen keräämisestä, säilyttämisestä, luovuttamisesta, hävittämisestä jne.) kulloinkin on kysymys.

Valiokunta yhtyy perustuslakivaliokunnan näkemykseen ja pitää tärkeänä, että hallitus ottaa perustuslakivaliokunnan huomautuksen huomioon jatkotyössä ja tuo tätä tarkoittavat muutosehdotukset eduskunnan käsiteltäviksi, kun lakia seuraavan kerran ehdotetaan muutettavaksi.

Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan kiinnittänyt huomiota myös lakiehdotuksen 4 §:n 1 momentin säännökseen työntekijän henkilöluottotietojen ja rikosrekisteritietojen hankkimisesta ja todennut, että säännös ei oikeuta kyseisten tietojen hankkimiseen. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta katsoo, että lain jatkovalmistelussa tulee selvittää, olisiko laissa syytä viitata niihin erityislakeihin, joissa henkilöluottotietojen, rikosrekisteritietojen ja luotettavuusselvitysten hankkimisesta säädetään.

Samalla valiokunta kiinnittää huomiota käytännössä ilmenneisiin tilanteisiin, joissa työnhakijan on edellytetty toimittavan työnantajalle vastauksen, jonka työnhakija on saanut käyttäessään lain mukaista tarkastusoikeutta poliisin rekistereihin ja rikosrekisteriin. Valiokunta korostaa, että kyseessä on lain tarkoituksen vastainen menettely. Valiokunta pitää tärkeänä, että hallitus selvittää, tarvitaanko asiasta selventäviä säännöksiä ja tekee tarvittaessa asiaa koskevat säännösehdotukset eduskunnalle.

Valiokunta korostaa työelämää koskevan lainsäädännön helppolukuisuudelle ja selkeydelle asetettavia erityisiä vaatimuksia. Yksityisyyden suojaa työelämässä koskevan lain informatiivisuudelle ja selkeydelle tulee valiokunnan käsityksen mukaan asettaa erityisen korkeat vaatimukset siinä säädeltyjen keskeisten työelämän pelisääntöjen johdosta. Valiokunta pitää tärkeänä, että jokainen voi tarvittaessa selvittää siitä oikeutensa ja velvollisuutensa ilman lainopillista apua.