Yleisperustelut
Yleistä
Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja
saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena
ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä seuraavin
huomautuksin ja muutosehdotuksin.
Valiokunta pitää tärkeänä,
että työpaikoille luodaan ja vakiinnutetaan käytännöt,
jotka turvaavat henkilötietoja sisältävien
asiakirjojen yksityisyyden suojasta työelämässä annetun
lain ja henkilötietolain mukaisen huolellisen käsittelyn.
Erityistä huomiota tulee kiinnittää luottamuksellisuuden
turvaamiseen käsiteltäessä huumausainetestausta
ja terveydentilaa sekä henkilöarviointeja ja sähköpostiviestejä koskevia
tietoja.
Alkoholi- ja huumausainetestit
Hyväksyessään yksityisyyden suojaa
työelämässä koskevan lain vuonna
2001 eduskunta edellytti, että hallitus yhdessä työmarkkinajärjestöjen
kanssa valmistelee ehdotukset alkoholi- ja huumetestien käyttöä koskevaksi
lainsäädännöksi. Nyt käsiteltävänä olevaan
lakiehdotukseen on sisällytetty ehdotukset huumetestien käyttämisessä noudatettavista
menettelyistä. Alkoholin testauksen osalta vastaavia
säännösehdotuksia ei ole esitetty. Perustuslakivaliokunta
on lausunnossaan kiinnittänyt huomiota siihen, että työnantajan
oikeudesta suorittaa työntekijälle puhalluskoe
tulee säätää riittävän täsmällisesti
lailla, joka täyttää perusoikeuksien rajoittamisen
yleiset edellytykset.
Valiokunta pitää tärkeänä,
että myös alkoholitestausten osalta saadaan mahdollisimman
pian selkeät säännökset, jotta
kaikilla työpaikoilla tiedetään, miten
molempien osapuolten oikeuksia kunnioittaen tulee menetellä.
Valiokunta ehdottaa tätä koskevan lausuman hyväksymistä (Valiokunnan
lausumaehdotus).
Alkoholin käytön kansanterveydelliset ja työturvallisuutta
vaarantavat vaikutukset ovat erittäin suuret ja moninkertaiset
verrattuna huumeiden käytön vastaaviin vaikutuksiin.
Tästä syystä valiokunta korostaa, että työpaikoille
tulisi yhteistyössä työntekijöiden
ja työterveyshuollon kanssa laatia kattava päihdeohjelma,
jossa sovittaisiin menettelytavoista painottaen erityisesti ennaltaehkäisyä,
varhaista puuttumista kaikkiin päihdeongelmiin ja toimivan
hoitoonohjauksen järjestämistä. Valiokunta
korostaa työterveyshuollon keskeistä asemaa ja
kehittämisvastuuta päihdeongelmia työpaikoilla
käsiteltäessä ja hoidettaessa. Valiokunta
pitää tärkeänä, että työterveyshuollon
henkilöstön asiantuntemusta ja osaamista hyödynnetään
työpaikkojen päihdeohjelmien laadinnassa ja toteuttamisessa.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan huumausaineiden testaamiseen
liittyy monia ongelmia. Käytössä olevat
huumeiden seulontamenetelmät eivät yhtäältä kata
kaikkia huumeita ja toisaalta jotkut huumeista, kuten kannabis-tuotteet,
näkyvät testeissä vielä viikkoja
käytön jälkeen. Kaikkia huumaavia aineita,
kuten anabolisia steroideja ja liimoja, ei ole sisällytetty huumausainelain
huumausaineluetteloon, jolloin testaaminen ei koske niitä,
vaikka niillä voi olla työturvallisuuden kannalta
hyvinkin vaarallisia vaikutuksia. Testeistä ei voida suoraan todeta,
onko henkilö ollut työssä huumausaineiden
vaikutuksen alaisena, ja rajan vetäminen lääkinnällisen
käytön ja muun käytön välillä on vaikeaa.
Valiokunta painottaa, että lakiehdotusta koskevassa
tiedotuksessa tulee kertoa testaamiseen liittyvistä ongelmista.
Samalla valiokunta korostaa, että huumausaineiden käyttäjät
tulee yhteistyössä terveyden- ja sosiaalihuollon
muiden toimijoiden kanssa pyrkiä ohjaamaan tarvittavaan hoitoon
ja kuntoutukseen. Toimivan ja tehokkaan hoidon järjestämiseksi
tulee myös järkevä tietojen vaihto sosiaali-
ja terveydenhuollon eri viranomaisten kesken olla mahdollista.
Huumausainetestauksen tavoitteena on työturvallisuuden
parantaminen. Tarkoitus ei ole leimata huumaavia aineita käyttäneitä henkilöitä loppuiäkseen.
Erityistä huomiota tuleekin työpaikoilla kiinnittää hoitoonohjaukseen
sekä huumausaineiden käyttöä koskevien
tietojen luottamukselliseen käsittelyyn ja testaamista
koskevien todistusten huolelliseen hävittämiseen
heti, kun se käsittelyn tarkoituksen kannalta on mahdollista.
Testauksen lisääntymisen seurauksena ei saa olla
huumeita käyttäneiden tai kokeilleiden nuorten
työntekijöiden syrjäytyminen työelämästä.
Sähköpostiviestit
Valiokunnan saamien asiantuntijalausuntojen mukaan sähköpostijärjestelmän
luotettavuus on varsin puutteellinen silloin, kun viesti kulkee Internetin
kautta. Internetin kautta kulkenut sähköpostiviesti
tai sen liite on voitu lukea tai kopioida taikka sitä on
voitu muuttaa ilman, että viestinsaaja voi sitä mitenkään
havaita. Viesti voi myös kadota tai viipyä matkalla
taikka viestin on voinut lähettää joku
muu kuin lähettäjäksi merkitty.
Valiokunta pitää tärkeänä,
että lakiehdotuksen tiedottamisen ja kouluttamisen yhteydessä kerrotaan
sähköpostijärjestelmän luotettavuudessa
olevista ongelmista. Sähköpostin hakemista ja
avaamista koskevien säännösten hyväksymisellä ei
ole tarkoitus antaa työpaikoille väärää viestiä siitä,
että sähköpostin varaan voidaan entistä suuremmassa
määrin rakentaa työnantajan toiminnan
kannalta keskeisiä toimintoja, kuten tarjouspyyntöjen
ja tarjousten lähettämistä ja vastaanottoa.
Tiedotuksessa tulee selkeästi ohjata työnantajalle
tarkoitettujen viestien lähettämiseen työpaikan
virallisiin tai työyksikön yhteisiin sähköpostiosoitteisiin.
Näin työnantajan toiminnan kannalta tärkeät
viestit ovat aina useamman kuin yhden henkilön luettavissa
ja vältytään tarpeelta työntekijän
sähköpostiviestien hakemiseen ja avaamiseen
hänen ollessaan estynyt.
Henkilö- ja soveltuvuustestit
Lakiehdotuksen 13 §:ään ehdotetaan
otettaviksi voimassa olevan lain säännökset
henkilö- ja soveltuvuusarviointitesteistä. Hyväksyessään vuonna
2001 lain yksityisyyden suojasta työelämässä eduskunta
edellytti, että hallitus tarkoin seuraa soveltuvuustestien
käyttöä työelämässä ja
selvittää eri testimenetelmien luotettavuutta.
Tutkimusten mukaan lain myötä sekä toimeksiantajat
että testien tekijät ovat kiinnittäneet aiempaa
enemmän huomiota testien luotettavuuteen ja testattavien
oikeuksiin. Henkilöarviointimenetelmistä on karsittu
ennustearvoltaan huonoimpia, arviointiprosessin avoimuus on lisääntynyt
ja arvioitava on saanut aiempaa useammin kirjallisen palautteen
testistä. Henkilöarviointien seurannassa olisi
kuitenkin edelleen kehitettävää. Vain
harvat arviointien tekijät seuraavat systemaattisesti arviointien
onnistumista ja valittujen työmenestystä, joten
arviointien todellinen ennustamiskyky on pitkälti arvailujen
varassa. Puutteita on edelleen myös arvioitavien informoinnissa.
Kaikki arvioitavat eivät tiedä, miksi arviointia
tehdään, mitkä ovat sen tavoitteet ja
eri menetelmien käytön tarkoitus ja missä ja
kuinka kauan heistä kerättyjä tietoja
säilytetään.
Tutkimusten mukaan henkilöarviointi ei toimi kovin
hyvin sosiaalisten taitojen eikä motivaation ja sitoutumisen
arvioinnissa, vaikka toimeksiantajayritykset pitävät
juuri näitä henkilöarviointien tärkeimpinä osa-alueina.
Tämä ristiriita olisi hyvä tiedostaa
arvioitaessa henkilöarvioinnin tuottamien tietojen oikeellisuutta,
ja valintapäätöksiä tekevien
tulisi osata suhtautua tuloksiin kriittisesti.
Testejä tehdään vuosittain useita
kymmeniä tuhansia pääasiassa työnhakijoille
ja koulutukseen valittaville, ja varsinkin negatiivinen arvio saa
usein ratkaisevan merkityksen valintatilanteessa. Arvioitavien oikeudenmukaisen
kohtelun kannalta on tärkeää, että testit
ovat luotettavia ja mittaavat oikeita asioita. Olennaista on, että testien
tuloksia käyttävät osaavat tulkita niitä oikein.
Lakia koskevassa tiedotuksessa ja koulutuksessa tulee valiokunnan
käsityksen mukaan painottaa henkilöarviointiraportteja
valintatilanteessa käyttävien kouluttamista niiden
oikeaan tulkintaan ja hyödyntämiseen sekä korostaa
raportin luonnetta arkaluonteisia henkilötietoja sisältävänä asiakirjana,
jonka säilyttämisessä, hävittämisessä ja
salassapitämisessä tulee tarkoin noudattaa henkilötietolain
asianomaisia säännöksiä. Erityistä huomiota
valiokunta kiinnittää siihen, että henkilöarviointiraportteja
esimerkiksi monijäsenisissä kunnallisissa luottamuselimissä käsiteltäessä raportit
olisi syytä kerätä pois heti
valintapäätöksen jälkeen.
Lakiteknisiä huomautuksia
Perustuslakivaliokunnan lausunnossa on kiinnitetty huomiota
siihen, että lakiehdotuksessa on käytetty henkilötietolaissa
määriteltyä laaja-alaista "käsittelyn"
käsitettä. Perustuslakivaliokunta on katsonut
tämän yleisesti heikentävän sääntelyn
selkeyttä ja samalla myös vähentävän sääntelyn
täsmällisyyttä, mikä ei ole
merkityksetön seikka sääntelyn perusoikeuskytkennän vuoksi.
Asianmukaisinta perustuslakivaliokunnan mielestä on pyrkiä sellaisiin
säännösmuotoiluihin, joista käy
ilmi, millaisesta käsittelystä tai käsittelyn
vaiheesta (tietojen keräämisestä, säilyttämisestä,
luovuttamisesta, hävittämisestä jne.)
kulloinkin on kysymys.
Valiokunta yhtyy perustuslakivaliokunnan näkemykseen
ja pitää tärkeänä,
että hallitus ottaa perustuslakivaliokunnan huomautuksen huomioon
jatkotyössä ja tuo tätä tarkoittavat muutosehdotukset
eduskunnan käsiteltäviksi, kun lakia seuraavan
kerran ehdotetaan muutettavaksi.
Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan kiinnittänyt
huomiota myös lakiehdotuksen 4 §:n 1
momentin säännökseen työntekijän
henkilöluottotietojen ja rikosrekisteritietojen hankkimisesta
ja todennut, että säännös ei
oikeuta kyseisten tietojen hankkimiseen. Työelämä-
ja tasa-arvovaliokunta katsoo, että lain jatkovalmistelussa
tulee selvittää, olisiko laissa syytä viitata
niihin erityislakeihin, joissa henkilöluottotietojen, rikosrekisteritietojen
ja luotettavuusselvitysten hankkimisesta säädetään.
Samalla valiokunta kiinnittää huomiota käytännössä ilmenneisiin
tilanteisiin, joissa työnhakijan on edellytetty toimittavan
työnantajalle vastauksen, jonka työnhakija
on saanut käyttäessään lain
mukaista tarkastusoikeutta poliisin rekistereihin ja rikosrekisteriin.
Valiokunta korostaa, että kyseessä on lain tarkoituksen vastainen
menettely. Valiokunta pitää tärkeänä, että hallitus
selvittää, tarvitaanko asiasta selventäviä säännöksiä ja
tekee tarvittaessa asiaa koskevat säännösehdotukset
eduskunnalle.
Valiokunta korostaa työelämää koskevan lainsäädännön
helppolukuisuudelle ja selkeydelle asetettavia erityisiä vaatimuksia.
Yksityisyyden suojaa työelämässä koskevan
lain informatiivisuudelle ja selkeydelle tulee valiokunnan käsityksen
mukaan asettaa erityisen korkeat vaatimukset siinä säädeltyjen
keskeisten työelämän pelisääntöjen
johdosta. Valiokunta pitää tärkeänä,
että jokainen voi tarvittaessa selvittää siitä oikeutensa
ja velvollisuutensa ilman lainopillista apua.
Yksityiskohtaiset perustelut
Laki yksityisyyden suojasta työelämässä
2 §. Soveltamisala.
Perustuslakivaliokunnan lausuntoon viitaten valiokunta ehdottaa
pykälän 2 momenttia muutettavaksi siten, että lain
säännökset koskisivat soveltuvin osin
työnhakijaa. Valiokunnan käsityksen mukaan olisi
lain käyttäjien kannalta selvempää,
jos kuhunkin pykälään kirjoitettaisiin,
sovelletaanko ja miltä osin sen säännöksiä myös
työnhakijaan. Tällainen lainkirjoitustapa vastaisi
paremmin myös perustuslakivaliokunnan lausunnossa esitettyjä näkemyksiä.
Käytettävissään olleen ajan
ja resurssien puitteissa valiokunta ei ole voinut tällaisia muutoksia
tehdä, mutta pitää tärkeänä,
että valmisteltaessa jatkossa tähän lakiin
tehtäviä muutoksia esitykseen sisällytetään
myös nämä muutokset. Samalla valiokunta
kiinnittää huomiota siihen, että laki
koskee työ- ja virkasuhteessa olevia, mutta siitä tai
sen perusteluista ei ilmene, miten vastaavissa tilanteissa työpaikoilla menetellään
työsuhteen ulkopuolelle jäävien, kuten
harjoittelijoiden ja erilaisissa työvoimapoliittisissa
toimenpiteissä olevien, osalta. Valiokunta pitää tärkeänä,
että myös tältä osin asia selvitetään.
3 §. Tarpeellisuusvaatimus.
Tarpeellisuusvaatimuksen ehdottomuuden korostamiseksi valiokunta
ehdottaa, että sitä tarkoittava virke erotetaan
omaksi momentiksi.
6 §. Huumausainetestiä koskeva todistus.
Pykälän 2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi
siten, että selvityksestä tulee ilmetä,
onko työntekijän työ- tai toimintakyky
heikentynyt huumausaineiden käytön johdosta. Jotkut
huumausaineet tai lääkkeet voivat näkyä testeissä vielä viikkoja käytön
jälkeen, jolloin on tärkeää pyrkiä arvioimaan,
onko testitulos merkityksellinen työntekijän työ-
tai toimintakyvyn kannalta. Pykälään ehdotetaan
lisättäväksi uusi 3 momentti, jossa viitataan
työterveyshuoltolain 19 §:ssä oleviin säännöksiin.
7 §. Huumausainetestiä koskevan todistuksen toimittaminen
työhön otettaessa.
Pykälän 3 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi
viittaus työterveyshuoltolain 11 §:ään,
jossa säädetään päihdeohjelman
laatimisvelvoitteesta.
8 §. Huumausainetestiä koskevan todistuksen toimittaminen
työsuhteen aikana. Perustuslakivaliokunta
on lausunnossaan pitänyt ongelmallisena
sitä, että lakiehdotuksen 8 §:n 1 momentti kohdistuu
erotuksetta missä tahansa tehtävässä olevaan
työntekijään eikä työnantajalta
edellytetä minkäänlaista riskiarviota.
Perustuslakivaliokunta on pitänyt edellytyksenä lakiehdotuksen
käsittelemiselle tavallisen lain säätämisjärjestyksessä,
että velvoittamismahdollisuus sidotaan esityksen perusteluissa
tarkoitettuihin riskeihin esimerkiksi niin, että testaaminen
on työntekijän työtehtävistä johtuvien
erityisten vaatimusten vuoksi välttämätöntä hänen
työ- tai toimintakykynsä selvittämiseksi.
Viitaten perustuslakivaliokunnan lausuntoon ja ottaen huomioon,
että selvän eron tekeminen 1 ja 2 momentin tilanteiden
välillä olisi käytännössä vaikeaa,
valiokunta ehdottaa 1 ja 2 momentin säännösten
yhdistämistä. Valiokunta toteaa, että säännöksessä luonnehdittujen
työtehtävien luettelo on varsin laaja ja kattaa
tavalla tai toisella useimmat työtehtävät.
Perustuslakivaliokunnan lausuntoon viitaten säännökseen ehdotetaan
vielä lisättäväksi, että testaamisen tulee
olla välttämätöntä työntekijän
työ- tai toimintakyvyn selvittämiseksi.
Perustuslakivaliokunnan lausuntoon viitaten pykälän
2 momenttiin ehdotetaan otettavaksi säännös,
jonka mukaan työnantaja voi asettaa työntekijälle
määräajan, jonka kuluessa todistus on
esitettävä. Lisäksi 2 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi
viittaus työterveyshuoltolain 11 §:ään,
jossa säädetään päihdeohjelman
laatimisvelvoitteesta.
14 §. Terveydenhuollon palvelujen käyttäminen.
Perustuslakivaliokunnan lausuntoon ja edellä yleisperusteluissa
esitettyyn viitaten valiokunta ehdottaa, että 2 momentista
poistetaan puhalluskokeen suorittamista koskeva säännös.
6 luvun otsikko.
Perustuslakivaliokunnan lausuntoon viitaten valiokunta ehdottaa
luvun otsikkoa tarkennettavaksi.
18 §. Työnantajan huolehtimisvelvollisuus. Perustuslakivaliokunnan
lausuntoon viitaten valiokunta ehdottaa 1 momentin sanontaa
tarkennettavaksi.
Liikenne- ja viestintävaliokunnan lausunnossa on kiinnitetty
huomiota siihen, että pykälän 1 momentin
mukaisen työnantajan huolehtimisvelvollisuuden piiriin
kuuluvat työnantajan velvollisuudet vaikuttavat liian ehdottomasti
sidotuilta vain pykälässä lueteltuihin
mahdollisuuksiin. Työpaikoilla tulisi voida ottaa käyttöön myös
muita työntekijän yksityisyyden suojan kannalta
toimivia ja turvallisia ratkaisuja työtehtävien
hoitoon työntekijän ollessa estyneenä. Työelämä-
ja tasa-arvovaliokunta yhtyy liikenne- ja viestintävaliokunnan
näkemykseen siitä, että säännös
rajaa käytettävissä olevat vaihtoehdot
kovin tiukasti tällä hetkellä tarjolla
oleviin teknisiin ratkaisuihin. Käytettävissään
olleen ajan ja resurssien puitteissa valiokunta ei ole kuitenkaan
löytänyt tapaa, jolla huolehtimisvelvollisuus
olisi voitu säädellä joustavammin ja samalla
riittävän täsmällisesti ja tarkkarajaisesti.
Valiokunta pitää kuitenkin tärkeänä,
että hallitus tarkoin seuraa säännöksen
toimivuutta ja tekniikan kehitystä ja valmistelee tarvittaessa ehdotuksen
säännöksen muuttamiseksi.
20 §. Työnantajalle kuuluvien sähköisten
viestien avaaminen.
Perustuslakivaliokunnan lausuntoon viitaten valiokunta ehdottaa
1 momenttiin lisättäväksi säännöksen,
jonka mukaan avaamisen edellytyksenä on, että viestin
lähettäjään ei 19 §:ssä tarkoitettujen
tietojen perusteella saada yhteyttä viestin sisällön
selvittämiseksi tai sen lähettämiseksi
työnantajan osoittamaan toiseen osoitteeseen.
21 §. Yhteistoiminta teknisin menetelmin toteutetun
valvonnan ja tietoverkon käytön järjestämisessä.
Perustuslakivaliokunnan lausuntoon viitaten valiokunta ehdottaa
1 momentin sanontaa tarkennettavaksi. Samalla valiokunta ehdottaa
myös pykälän otsikon muuttamista kuvaamaan
paremmin pykälän sisältöä.
Laki työterveyshuoltolain muuttamisesta
11 §. Työterveyshuollon toimintasuunnitelma
ja päihdeohjelma.
Viitaten edellä yleisperusteluissa esittämäänsä valiokunta
korostaa, että työpaikoille tulee laatia päihdeohjelma,
joka kattaa huumausaineiden käytön ehkäisemisen
ohella myös menettelytavat alkoholin käytöstä aiheutuvien
haittojen ennaltaehkäisyyn ja vähentämiseen
sekä hoitoonohjaamisen järjestämiseen. Valiokunta
ehdottaa tätä tarkoittavia muutoksia pykälän
säännöksiin ja otsikkoon. Viitaten perustuslakivaliokunnan
lausunnossa esitettyyn valiokunta katsoo, että päihdeohjelma
tulee olla työpaikalla aina, kun työntekijä velvoitetaan huumausainetestiin.
Tästä syystä pykälän
5 momentti ehdotetaan poistettavaksi.
Laki yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain 6 §:n
muuttamisesta
6 §. Yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvat asiat.
Viitaten 1. lakiehdotuksen 21 §:ään
ehdotettuun muutokseen valiokunta ehdottaa vastaavan muutoksen tekemistä pykälän
8 a kohtaan. Pykälän 8 b kohtaan ehdotetaan tehtäväksi
muutos, joka vastaa 2. lakiehdotuksen 11 §:ään
ehdotettua muutosta.
Laki yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa annetun
lain 7 §:n muuttamisesta
7 §. Yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvat asiat.
Viitaten 1. lakiehdotuksen 21 §:ään
ehdotettuun muutokseen valiokunta ehdottaa vastaavan muutoksen tekemistä pykälän
11 a kohtaan. Pykälän 11 b kohtaan ehdotetaan
tehtäväksi muutos, joka vastaa 2. lakiehdotuksen
11 §:ään ehdotettua muutosta.
Laki kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 7 ja 19 § : n
muuttamisesta
7 §. Terveydentilaa koskeva selvitys. Perustuslakivaliokunnan
lausuntoon viitaten valiokunta ehdottaa 1 momenttia täsmennettäväksi.