Perustelut

Siviilipalveluskeskuksen valtiollistaminen

Esityksessä ehdotetaan siviilipalvelustoiminnan järjestämisen valtiollistamista ja siviilipalveluskeskuksen sijoittamista Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen yksiköksi 1.1.2014 lukien. Siviilipalveluskeskuksen henkilöstö, 23 henkilöä, siirtyy liikkeen luovutuksen seurauksena valtion palvelukseen. Lapinjärven koulutuskeskuksen teknisissä tukipalveluissa, kuten kiinteistö- ja ruokahuoltotehtävissä, toimivat yhdeksän henkilöä jäävät Lapinjärven kunnan palvelukseen. Siviilipalveluskeskus jatkaa toimintaansa Lapinjärven koulutuskeskuksessa Lapinjärven kunnan kanssa tehtävän vuokrasopimuksen pohjalta.

Valiokunta pitää siviilipalvelustoiminnan järjestämisen valtiollistamista perusteltuna siviilipalveluskeskukselle kuuluvat viranomaistehtävät huomioon ottaen ja katsoo, että siviilipalveluskeskuksen sijoittaminen Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen erillisyksiköksi on tarkoituksenmukainen ratkaisu. Valiokunta ehdottaa lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana.

Siviilipalvelusrekisterin ylläpito ja hallinnointi

Siviilipalvelustoiminnan hallinnointia hoidetaan web-pohjaisella sähköisellä siviilipalvelusrekisterillä, joka on otettu käyttöön vuonna 2006. Kaikki palveluspaikat ovat saaneet käyttöoikeudet rekisteriin syksystä 2009 lähtien.

Siviilipalveluskeskuksessa täytetään siviilipalvelusvelvollista koskevat perustiedot rekisteriin.Työpalvelupaikassa kirjataan rekisteriin tiedot siviilipalvelusvelvollisen työpalvelun aikaisista tapahtumista, kuten henkilökohtaisista lomista ja sairauspäivistä. Sähköisellä siviilipalvelusrekisterillä on yli 1 000 käyttäjäorganisaatiota.

Esityksen mukaan siviilipalvelusrekisterin hallinnointi ja omistajuus siirtyy työ- ja elinkeinoministeriöltä siviilipalveluskeskukselle. Siviilipalveluskeskuksella tai Kaakkois-Suomen ELY-keskuksella ei kuitenkaan valiokunnan saaman selvityksen mukaan ole tarvittavaa osaamista näin laajan IT-sovelluksen edelleen kehittämiseen. Valiokunta pitää tärkeänä, että työ- ja elinkeinoministeriö huolehtii myös jatkossa siviilipalvelusrekisterin vaatimasta ohjelmiston kehittämistyöstä antamalla ministeriön omaa it-asiantuntemusta rekisterin kehittämistyöhön ja turvaamalla rahoituksen tarvittavien ulkopuolisten palveluntuottajien käyttämiseen.

Siviilipalveluspaikat

Siviilipalveluspaikkojen riittävyys

Siviilipalveluslain mukaan siviilipalvelukseen kuuluu peruskoulutusjakson lisäksi yhteiskunnalle hyödyllinen työpalvelu, joka suoritetaan lähinnä sosiaali- ja terveydenhuollon, opetus- ja kulttuuritoimen, pelastustoimen, väestönsuojelun tai ympäristönsuojelun tehtävissä. Siviilipalveluspaikkana voi toimia esimerkiksi valtion tai kunnan viranomainen, uskonnollinen yhdyskunta taikka yleishyödyllinen yhdistys tai säätiö. Palveluspaikat hyväksyy siviilipalveluskeskus. Tällä hetkellä palveluspaikkaoikeus on voimassa noin 2 000 siviilipalveluspaikalla.

Valiokunta pitää ongelmallisena, että työpalvelupaikan hankkimisen vaikeus viivästyttää monen siviilipalvelusvelvollisen opintoihin tai työhön pääsyä ja sadat siviilipalvelusvelvolliset joudutaan vuosittain sijoittamaan siviilipalveluskeskukseen työpalvelupaikan puuttumisen vuoksi. Asiaan on kiinnitetty huomiota jo pitkään, ja ongelmaa on pyritty ratkaisemaan antamalla palveluspaikalle mahdollisuus saada tukea siviilipalvelusvelvollisen asumiskuluihin. Merkittävää muutosta palveluspaikkatilanteeseen ei ole kuitenkaan tullut.

Valiokunta katsoo, että siviilipalveluksen toimeenpanon tehostaminen ja palveluspaikkojen löytymisen helpottaminen tukevat osaltaan hallituksen tavoitetta työurien jatkamiseksi, vähentävät välivuosien määrää ja ehkäisevät syrjäytymistä.Valiokunta pitää tärkeänä, että siviilipalveluspaikkojen lisäämiseen kiinnitetään entistä enemmän huomiota ja huolehditaan siitä, että järkeviä ja hyödyllisiä työtehtäviä tarjoavia palveluspaikkoja on riittävästi. Valiokunta korostaa, että palveluspaikkoja tulee olla eri puolilla Suomea niin, että siviilipalvelusvelvollisen on mahdollista löytää palveluspaikka läheltä kotiaan.

Siviilipalvelusvelvollisten auttaminen palveluspaikan saamisessa

Siviilipalveluskeskus on huolehtinut ilman palveluspaikkaa jääneistä siviilipalvelusvelvollisista ylläpitämällä ns. legioonaa. Siviilipalveluskeskuksessa on vuosittain suorittanut työpalveluaan noin 270 siviilipalvelusvelvollista, joista noin 40 on suorittanut koko työpalveluaikansa Lapinjärvellä. Valtaosa on löytänyt vuoden aikana palveluspaikan ja suorittanut siellä loppuun työpalvelunsa.

Käytännössä työpalvelu Lapinjärvellä on sisältänyt siviilipalveluksen toimeenpanoon liittyvien tehtävien lisäksi esimerkiksi kiinteistön hoitoon, keittiö- ja siivoustöihin ja atk-tukeen liittyviä tehtäviä. Valtiollistamisen yhteydessä kiinteistön huolto ja ruokapalvelut jäävät Lapinjärven kunnan tehtäviksi, ja valtio ostaa niihin liittyvät palvelut Lapinjärven kunnan kanssa tehtävien vuokra- ja ruokapalvelusopimusten mukaisesti.

Saadun selvityksen mukaan siviilipalveluksen toimeenpanoon liittyvissä tehtävissä on mahdollista työllistää jatkossa noin 15 siviilipalvelusvelvollista. Siviilipalvelusvelvollisten käyttö Lapinjärven koulutuskeskuksen kiinteistönhoito- ja ruokapalvelutehtäviin edellyttää, että Lapinjärven kunta päättää tarjota kyseisten tehtävien hoitoon liittyviä palveluspaikkoja.

Valiokunta pitää tärkeänä, että siviilipalveluskeskus neuvoo ja auttaa siviilipalvelusvelvollisia palveluspaikan hankkimisessa. Esityksen perusteluissa mainittu tehostettu koulutus ja opastus palveluspaikan löytämiseksi on valiokunnan käsityksen mukaan tarpeellinen ja hyvä keino auttaa ilman palveluspaikkaa jääneitä. Kaikkien kohdalla se ei ehkä kuitenkaan riitä, vaan palveluspaikan saamiseksi voidaan tarvita henkilökohtaista ohjausta tai muita tehokkaita toimenpiteitä. Valiokunta korostaa, että siviilipalveluskeskuksen tulee huolehtia, että kaikille siviilipalvelusvelvollisille löytyy työpalvelujakson suorittamiseen tarvittava palveluspaikka.