TYÖ- JA TASA-ARVOASIAINVALIOKUNNAN MIETINTÖ 9/2002 vp

TyVM 9/2002 vp - HE 226/2002 vp

Tarkistettu versio 2.1

Hallituksen esitys vuorotteluvapaalaiksi

JOHDANTO

Vireilletulo

Eduskunta on 23 päivänä lokakuuta 2002 lähettänyt työ- ja tasa-arvoasiainvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen vuorotteluvapaalaiksi (HE 226/2002 vp).

Eduskunta-aloitteet

Valiokunta on käsitellyt esityksen yhteydessä

  • lakialoitteen laiksi vuorotteluvapaakokeilusta annetun lain 2 §:n muuttamisesta (LA 142/2001 vp — Tanja Karpela /kesk ym.), joka on lähetetty valiokuntaan 15 päivänä marraskuuta 2001,

  • lakialoitteen laiksi vuorotteluvapaakokeilusta annetun lain muuttamisesta (LA 77/2002 vp — Jukka Gustafsson /sd ym.), joka on lähetetty valiokuntaan 12 päivänä syyskuuta 2002,

  • lakialoitteen laiksi vuorotteluvapaakokeilusta annetun lain muuttamisesta (LA 88/2002 vp — Päivi Räsänen /kd ym.), joka on lähetetty valiokuntaan 12 päivänä syyskuuta 2002,

  • toimenpidealoitteen vuorotteluvapaajärjestelmän vakinaistamisesta (TPA 156/2000 vp — Esa Lahtela /sd ym.), joka on lähetetty valiokuntaan 31 päivänä toukokuuta 2000 ja

  • toimenpidealoitteen vuorotteluvapaajärjestelmän vakinaistamisesta (TPA 121/2002 vp — Leea Hiltunen /kd), joka on lähetetty valiokuntaan 25 päivänä syyskuuta 2002.

Asiantuntijat

Valiokunnassa ovat olleet kuultavina

hallitusneuvos Raila Kangasperko, työministeriö

lainsäädäntöneuvos Risto Eerola, oikeusministeriö

neuvotteleva virkamies Leena Koskinen, opetusministeriö

hallitussihteeri Marjaana Maisonlahti, sosiaali- ja terveysministeriö

lakimies Merja Hyvärinen, Uudenmaan työsuojelupiiri

toimistonjohtaja Anneli Yrjänäinen, Espoon työvoimatoimisto

lakimies Olli Häkkinen, Kansaneläkelaitos

neuvotteleva virkamies Lasse Kiivanen, Valtion työmarkkinalaitos

sopimusvastaava, lakimies Heli Ahokas, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry

koulutus- ja työvoimapoliittinen sihteeri Heikki Liede, Akava ry

varatuomari Markus Äimälä, Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto

työvoimapoliittinen asiamies Riitta Wärn, Palvelutyönantajat ry

suunnittelupäällikkö Pertti Rauhio, Suomen Yrittäjät

varapuheenjohtaja  Seppo  Leppälä, Työttömien Valtakunnallinen Yhteistoimintajärjestö TVY ry

kassanjohtaja Stina Lundström, Työttömyyskassojen yhteisjärjestö ry

HALLITUKSEN ESITYS JA EDUSKUNTA-ALOITTEET

Hallituksen esitys

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi vuorotteluvapaalaki vuorotteluvapaakokeilusta annetun lain pohjalta. Keskeiset uudistukset koskevat vuorotteluvapaan edellytyksiä ja vuorottelusijaisen valintaa.

Esityksen mukaan vuorotteluvapaan tarkoituksena olisi edistää työntekijän työssä jaksamista ja parantaa samalla työttömänä työnhakijana olevan henkilön työllistymisedellytyksiä määräaikaisen työkokemuksen kautta. Sitä sovellettaisiin työ- ja virkasuhteessa oleviin ja vuorotteluvapaan voisi pitää haluamallaan tavalla. Vuorotteluvapaan edellytyksenä olisi, että työntekijä on ollut oman työnantajansa palveluksessa työssä ennen vuorotteluvapaan alkamista 12 kuukautta ja että lisäksi työntekijällä on työeläkelakien mukaista työhistoriaa vähintään kymmenen vuotta. Toistamiseen vuorotteluvapaalle lähdettäessä työhistoriaa tulisi olla viisi vuotta edellisen vapaan päättymisestä.

Esityksen mukaan vuorotteluvapaasijaiseksi tulisi palkata ensisijaisesti nuori tai äskettäin ammattiin valmistunut työtön henkilö taikka pitkäaikaistyötön. Työtöntä ei tarvitsisi palkata samoihin tehtäviin, joista vuorottelija on lähtenyt. Jos haettuun tehtävään ei löytyisi sopivaa edellä tarkoitettua työtöntä, sijaiseksi olisi palkattava henkilö, jonka työnsaannin tarve on suurin.

Vuorottelukorvaus olisi 70 tai 80 prosenttia kunkin henkilön työttömyysturvasta. Korvaus rahoitettaisiin kuten työttömyysetuudet.

Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2003 ja olemaan voimassa 31 päivään joulukuuta 2007. Lakia sovellettaisiin vuorotteluvapaisiin, joita koskeva vuorottelusopimus tehdään lain voimassa ollessa, jos vuorotteluvapaa pidetään 31 päivään joulukuuta 2008 mennessä. Jos vuorottelusopimus on tehty ennen tämän lain voimaantuloa, sovellettaisiin vuorotteluvapaaseen vuorotteluvapaakokeilusta annetun lain säännöksiä riippumatta siitä, milloin se pidetään vuoden 2003 aikana.

Lakialoitteet

Lakialoitteeseen LA 142/2001 vp sisältyvän lakiehdotuksen mukaan työntekijälle säädettäisiin oikeus saada vuorotteluvapaata joka neljäs vuosi lapsen tai nuoren hoitamista varten. Lakialoitteeseen LA 77/2002 vp sisältyvän lakiehdotuksen mukaan vuorotteluvapaakorvauksen täydeksi määräksi säädettäisiin 80 prosenttia henkilön työttömyyspäivärahasta. Lakialoitteeseen LA 88/2002 vp sisältyvän lakiehdotuksen mukaan vuorotteluvapaan saamisen edellytyksiä muutettaisiin siten, että vuorotteluvapaan voisi saada myös silloin, jos työssäolo ja palvelussuhde samaan työnantajaan on kestänyt vähintään vuoden välittömästi ennen vuorotteluvapaata edeltäneen äitiys-, isyys- ja vanhempainloman tai hoitovapaan alkamista.

Toimenpidealoitteet

Toimenpidealoitteissa TPA 156/2000 vp ja TPA 121/2002 vp ehdotetaan vuorotteluvapaajärjestelmän vakinaistamista.

VALIOKUNNAN KANNANOTOT

Yleisperustelut

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä seuraavin huomautuksin ja muutosehdotuksin.

Vuorotteluvapaan tarkoituksena on edistää työntekijöiden työssä jaksamista ja parantaa samalla työttömänä työnhakijana olevien henkilöiden työllistymisedellytyksiä antamalla heille määräaikaista työkokemusta. Valiokunta pitää molempia tavoitteita tärkeinä ja katsoo, että vuorotteluvapaajärjestelmää on syytä jatkaa hallituksen esityksessä esitetyllä tavalla.

Vuorotteluvapaa tarjoaa hyvän mahdollisuuden työelämässä mukana oleville kehittää itseään ja osaamistaan. Hallituksen esityksen perusteluissa on kuvattu laajasti vuorottelukorvausta saavan henkilön mahdollisuuksia saada tukea vuorotteluvapaan aikana suorittamiinsa opintoihin. Perusteluissa on todettu, että30—60-vuotias henkilö voi tietyin edellytyksin saada osittaista ammattikoulutusrahaa omaehtoiseen ammatilliseen koulutukseen vuorottelukorvauksen ohella 185 euroa kuukaudessa. Osittaista ammattikoulutusrahaa myönnettiin perustelujen mukaan noin 10 prosentille vuoden 2001 aikana vuorotteluvapaan aloittaneista.

Valiokunta katsoo, että vuorotteluvapaalla olevia on perusteltua kannustaa käyttämään vapaata opiskelemiseen. Perusteluissa kuvattu osittainen ammattikoulutusraha on ollut tässä suhteessa tarpeellinen kannustin. Tästä syystä valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että perusteluista ei mitenkään ilmene, miksi osittaista ammattikoulutusrahaa koskeva järjestelmä on päätetty lakkauttaa, eikä valiokunnan tiedossa ole, että sen tilalle olisi tulossa mitään korvaavaa järjestelmää.

Yksityiskohtaiset perustelut

2 §. Soveltamisala.

Saamansa selvityksen perusteella valiokunta ehdottaa pykälän 3 momenttiin lisättäväksi säännöksen, jonka mukaan lakia ei kuitenkaan sovelleta sellaiseen henkilöön, jota pidetään työttömyysturvalain ( /2002) 1 luvun 6 §:ssä tarkoitettuna yrittäjänä ja jolla yrityksessä työskentelemisen vaikutuksesta ei ole oikeutta työttömyysetuuteen.

5 §. Työssäoloedellytys.

Pykälän 2 momentiksi ehdotetaan lisättäväksi vuorotteluvapaalain soveltamiskäytännön mukainen säännös, jonka mukaan saman työnantajan palveluksessaoloaikaan lasketaan mukaan myös työssäoloaika liikkeenluovuttajan palveluksessa ja vastaavissa julkisen sektorin uudelleen järjestelyissä, joissa työntekijä siirtyy niin sanottuna vanhana työntekijänä uuden yrityksen tai toisen organisaation palvelukseen.

7 §. Vuorotteluvapaan jaksottaminen ja sovitun vuorotteluvapaan pidentäminen.

Pykälän 2 momenttia ehdotetaan täsmennettäväksi lisäämällä säännökseen pykälän perusteluissa mainitut erityisenä syynä pidettävät vuorottelijan omaan tai hänen perheensä oloihin liittyvät muutokset.

8 §. Vuorottelusopimus.

Pykälään ehdotetaan lisättäväksi säännös, jonka mukaan työvoimatoimistolle on toimitettava selvitys sijaisen työsuhteen jatkamisesta tai uuden sijaisen palkkaamisesta jaksotettaessa tai pidennettäessä vuorotteluvapaata 7 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla.

9 §. Sijainen.

Pykälän 1 momenttia ehdotetaan täsmennettäväksi siten, että siinä viitataan julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa oleviin nuoren ja pitkäaikaistyöttömän määritelmiin. Saamansa selvityksen perusteella valiokunta ehdottaa momenttiin lisäystä, jonka mukaan sijaiseksi tulee valita henkilö, jonka työnsaannin tarve on suurin ja jonka työllistymisedellytyksien voidaan arvioida parantuvan määräaikaisen työn avulla.

Pykälän 2 momentin osalta valiokunta toteaa, että säännöksellä tarkoitetaan, että työntekijöiden työajan lisäyksen tulee olla vähintään vuorottelijan säännöllisen työajan pituinen.

10 §. Vuorotteluvapaan keskeyttäminen.

Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi erityis-äitiysraha.

12 §. Vuorottelijan oikeus palata aikaisempaan työhönsä.

Pykälän otsikkoa ehdotetaan sanonnallisesti täsmennettäväksi.

13 §. Oikeus vuorottelukorvaukseen.

Perustuslain 80 §:n mukaisesti yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien perusteista on säädettävä lailla. Lakiehdotuksesta ei kuitenkaan ilmene, mitä vuorottelijan vuorottelukorvaukselle tapahtuu, jos työnantaja menettelee 11 §:n säännösten vastaisesti. Valiokunta katsoo, että vuorottelijan vuorottelukorvausta ei ole kohtuullista eikä yleisten sopimusoikeudellisten normien mukaista kytkeä työnantajan toimintaan uuden sijaisen palkkaamisessa, koska vuorottelijalla ei yleensä ole mitään mahdollisuuksia vaikuttaa palkkaamispäätökseen. Tästä syystä pykälää ehdotetaan muutettavaksi siten, että siitä poistetaan viittaukset 11 §:n mukaiseen työnantajan menettelyyn uuden sijaisen palkkaamisessa.

Lain noudattamista 24 §:n mukaan valvovien työvoima- ja työsuojeluviranomaisten tulee valvoa, että työnantaja noudattaa lakia ja vuorottelusopimusta ja palkkaa sijaisen vuorottelijan vuorotteluvapaan ajaksi. Valiokunta pitää tärkeänä, että hallitus seuraa tarkoin, miten lain tarkoitus tältä osin toteutuu, ja ryhtyy tarvittaessa toimiin epäkohtien korjaamiseksi.

14 §. Korvausoikeuden rajoitukset.

Uudessa työttömyysturvalaissa satunnainen työ ja sillä perusteella tapahtuva työttömyysetuuden sovittelu rajataan kahteen viikkoon niin, että soviteltuun työttömyysetuuteen ei ole oikeutta satunnaisen työn ajalta, jos henkilö on vastaanottanut yli kaksi viikkoa kestävän kokoaikatyön. Työttömyysturvalain säännöksiä vastaavasti valiokunta ehdottaa 4 kohdan kuukauden määräajan muutettavaksi kahdeksi viikoksi.

15 §. Vuorottelukorvauksen suuruus.

Saamansa selvityksen perusteella valiokunta ehdottaa pykälän 2 momenttiin lisättäväksi säännöksen, jonka mukaan vuorottelukorvauksen suuruuteen eivät kuitenkaan vaikuta ennen vuorotteluvapaata ansaitut ja vapaan aikana maksettavat sellaiset muut korvaukset tai vastikkeet, joita vastaan vuorottelija ei saa vastaavaa vapaa-aikaa, eivätkä sellaiset luontaisedut, joita ei lueta palkkatuloihin ja joiden saaminen vuorottelusopimuksen mukaan jatkuu vuorotteluvapaan aikana.

17 §. Työvoimapoliittinen lausunto.

Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan otettavaksi viittaus työttömyysturvalain mukaiseen työvoimapoliittiseen lausuntoon.

19 §. Vuorottelukorvauksen takaisinperintä.

Pykälän 2 momenttia ehdotetaan sanonnallisesti täsmennettäväksi.

21 §. Työttömyysturva- ja työttömyyskassalain soveltaminen.

Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan tehtäväksi selventävä viittaus työttömyysturvalain säännöksiin etuuspäivien määrästä viikossa. Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan tehtäväksi kielellinen korjaus.

26 §. Siirtymäsäännökset.

Pykälän 1 momenttia ehdotetaan täsmennettäväksi viittaamalla vuorotteluvapaakokeilusta annettuun lakiin. Valiokunta toteaa viitaten yleisperusteluissa osittaisen ammattikoulutusrahan lakkauttamisesta lausuttuun, että sitä koskeva 7 §:n 4 momentin säännös ei enää vuonna 2003 tule sovellettavaksi.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaisesti pykälän 2 momenttiin ehdotetaan otettavaksi säännös, jonka mukaan viiden vuoden määräaikaa sovelletaan sellaisiin vuorotteluvapaisiin, jotka päättyvät tämän lain voimassa ollessa.

Päätösehdotus

Edellä esitetyn perusteella työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunta kunnioittavasti ehdottaa,

että lakiehdotus hyväksytään muutettuna (Valiokunnan muutosehdotukset),

että lakialoitteet LA 142/2001 vp, LA 77/2002 vp ja LA 88/2002 vp hylätään, ja

että toimenpidealoitteet TPA 156/2000 vp ja TPA 121/2002 vp hylätään.

Valiokunnan muutosehdotukset

Vuorotteluvapaalaki

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §

(Kuten HE)

2 §

Soveltamisala

(1 ja 2 mom. kuten HE)

Tätä lakia ei kuitenkaan sovelleta sellaiseen henkilöön, jota pidetään työttömyysturvalain ( /2002) 1 luvun 6 §:ssä tarkoitettuna yrittäjänä ja jolla yrityksessä työskentelemisen vaikutuksesta ei ole oikeutta työttömyysetuuteen. (Uusi)

3 §

Määritelmät

(Kuten HE)

4 §

(Kuten HE)

5 §

Työssäoloedellytys

Vuorotteluvapaan edellytyksenä on, että vuorottelijan 2 §:ssä tarkoitettu työssäolo ja palvelussuhde samaan työnantajaan on yhdenjaksoisesti kestänyt vähintään vuoden välittömästi ennen vuorotteluvapaan alkamista. Edellä mainittuun vuoden ajanjaksoon voi sisältyä yhteensä enintään 30 kalenteripäivän palkaton poissaolo edellyttäen, että vuorottelija kolmentoista viimeisen kuukauden aikana on ollut työssä saman työnantajan palveluksessa vähintään kaksitoista kuukautta. Sairaudesta tai tapaturmasta johtuva poissaolo rinnastetaan tätä säännöstä sovellettaessa työssäoloon.

Edellä 1 momentissa tarkoitettua työssäoloaikaa laskettaessa luetaan hyväksi myös aika, jonka vuorottelija on ollut työsopimuslain (55/2001) 1 luvun 10 §:ssä tarkoitetun liikkeenluovuttajan tai liikkeen luovutukseen verrattavan uudelleen järjestelyn kohteena olevan julkisoikeudellisen yhteisön palveluksessa. (Uusi)

6 §

(Kuten HE)

7 §

Vuorotteluvapaan jaksottaminen ja sovitun vuorotteluvapaan pidentäminen

(1 mom. kuten HE)

Vuorottelijan omissa tai hänen perheensä olosuhteissa tapahtuneesta muutoksesta johtuvasta tai muusta vastaavasta erityisestä syystä jo sovitun vuorotteluvapaan jaksottamisesta tai sen pidentämisestä voidaan sopia myöhemmin, kuitenkin ennen vuorotteluvapaan päättymistä ja viimeistään kaksi kuukautta ennen uuden jakson alkamista. Jaksojen yhteenlaskettu kesto ei saa ylittää vuorotteluvapaan enimmäiskestoa.

8 §

Vuorottelusopimus

Työnantajan tulee tehdä vuorottelijan kanssa kirjallinen vuorottelusopimus, jossa työnantaja sitoutuu palkkaamaan sijaisen. Tämä sopimus sekä työsopimus tai muu luotettava selvitys siitä, että sijainen on palkattu vuorotteluvapaan ajaksi, on toimitettava ennen vuorotteluvapaan alkamista työvoimatoimistolle. Vastaava selvitys on toimitettava työvoimatoimistolle jakso-tettaessa tai pidennettäessä vuorotteluvapaata 7 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla.

9 §

Sijainen

Sijaista palkattaessa on etusija annettava sellaisille työvoimatoimistossa työttöminä työnhakijoina oleville julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain ( /2002) 1 luvun 7 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetuille nuorille tai 1 luvun 7 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitetuille pitkäaikaistyöttömille taikka korkeakoulu- tai ammattitutkinnon äskettäin suorittaneille henkilöille (poist.), joiden ammattitaito arvioidaan riittäväksi haettuun tehtävään. Työvoimaviranomaisen ja työnantajan on suoritettava arviointi yhteistyössä. Jos haettuun tehtävään ei ole sopivaa edellä tarkoitettua työtöntä työnhakijaa, vuorotteluvapaasijaiseksi on mahdollisuuksien mukaan palkattava sijainen, jonka työnsaannin tarve on suurin ja jonka työllistymisedellytyksien voidaan arvioida parantuvan määräaikaisen työn avulla.

(2 mom. kuten HE)

10 §

Vuorotteluvapaan keskeyttäminen

Vuorotteluvapaan päättymisestä ennenaikaisesti on sovittava työnantajan ja vuorottelijan välillä.

Vuorotteluvapaa katsotaan päättyneeksi, jos vuorottelijalla on oikeus saada sairausvakuutuslain mukaista äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa taikka hänelle on myönnetty lomaa raskauden ja synnytyksen tai lapsen hoidon vuoksi taikka hän saa erityishoitorahaa. Jos kuitenkin edellä tarkoitettu oikeus tai myönnetty vapaa kestää enintään 12 arkipäivää, katsotaan vuorotteluvapaan olevan sanottuna aikana keskeytyneenä.

11 §

(Kuten HE)

12 §

Vuorottelijan oikeus palata aikaisempaan työhön

(Kuten HE)

13 §

Oikeus vuorottelukorvaukseen

(1 mom. kuten HE)

Oikeus vuorottelukorvaukseen jatkuu (poist.) sopimuksen mukaisesti silloinkin, kun vuorotteluvapaan ajaksi palkatun sijaisen palvelussuhde päättyy ennen vuorotteluvapaan päättymistä.

14 §

Korvausoikeuden rajoitukset

Vuorottelukorvaukseen ei ole oikeutta siltä ajalta, jona vuorottelija:

(1—3 kohta kuten HE)

4) on yli kaksi viikkoa kestävässä kokoaikatyössä muun kuin 2 §:ssä tarkoitetun työnantajansa palveluksessa;

(5 ja 6 kohta kuten HE)

(2 mom. kuten HE)

15 §

Vuorottelukorvauksen suuruus

(1 mom. kuten HE)

Edellä 1 momentissa tarkoitettua työttömyyspäivärahaa määrättäessä vuorottelijan vuorotteluvapaan aikana saamaan lakisääteiseen etuuteen, palkkaan ja muuhun työtuloon sovelletaan, mitä työttömyyspäivärahasta työttömyysturvalain 4 luvun 1—5 sekä 7 ja 8 §:ssä säädetään. Vuorottelukorvauksen suuruuteen eivät kuitenkaan vaikuta ennen vuorotteluvapaata ansaitut ja vapaan aikana maksettavat sellaiset muut korvaukset tai vastikkeet, joita vastaan vuorottelija ei saa vastaavaa vapaa-aikaa, eivätkä sellaiset luontaisedut, joita ei lueta palkkatuloihin ja joiden saaminen vuorottelusopimuksen mukaan jatkuu vuorotteluvapaan aikana.

Sen estämättä, mitä työttömyysturvalain 6 luvun 4 §:ssä ja sen nojalla ansiopäivärahan perusteena olevan palkan määrittämisestä säädetään, vakiintuneena pidettävää palkkatuloa määrättäessä otetaan huomioon vuorotteluvapaata edeltäneen 52 viikon ajalta saadut palkkatulot eikä palkkatuloihin lueta niitä luontaisetuja, joiden saaminen vuorottelusopimuksen mukaan jatkuu vuorotteluvapaan aikana.

16 §

(Kuten HE)

17 §

Työvoimapoliittinen lausunto

(1 mom. kuten HE)

Työvoimapoliittiseen lausuntoon sovelletaan, mitä työttömyysturvalaissa ja sen nojalla säädetään, jollei tästä laista muuta johdu. (Uusi)

18 §

(Kuten HE)

19 §

Vuorottelukorvauksen takaisinperintä

(1—3 mom. kuten HE)

Jos vuorottelija on saanut vuorottelukorvausta samalta ajalta, jolta hänelle myönnetään takautuvasti sairausvakuutuslain mukaista päivärahaa, tapaturmavakuutuslain (608/1948) mukaista päivärahaa tai tapaturmaeläkettä tai työttömyysturvalain 11 luvun 14 §:n 1 momentissa tarkoitettua etuutta, Kansaneläkelaitos tai työttömyyskassa saa periä tältä ajalta takaisin perusteettomasti maksetun määrän takautuvasti suoritettavasta etuudesta. Takaisinperimisestä on lisäksi soveltuvin osin voimassa, mitä työttömyysturvalain 11 luvun 14 §:n 2 momentissa säädetään.

20 §

(Kuten HE)

21 §

Työttömyysturva- ja työttömyyskassalain soveltaminen

Vuorottelukorvauksen hakemisesta, epäämisestä myöhästyneen hakemuksen johdosta, maksamistavasta, maksamisen väliaikaisesta keskeyttämisestä tai vähentämisestä, etuuspäivien määrästä viikossa, vuorottelukorvausta koskevasta päätöksestä, päätöksen poistamisesta ja itseoikaisusta, velvollisuudesta tietojen antamiseen, oikeudesta saada tietoja ja ulosottomiehen tiedonsaantioikeudesta, tietojen saamisesta ja luovuttamisesta sekä työttömyysturvalautakunnasta on voimassa, mitä työttömyysturvalaissa ja työttömyyskassalaissa (603/1984) säädetään, jollei tässä laissa toisin säädetä.

Työttömyysturvalain mukaisen peruspäivärahan perusteella myönnetyn vuorottelukorvauksen ulosmittauksesta on voimassa mitä työttömyysturvalaissa säädetään peruspäivärahan ulosmittauksesta.

22—25 §

(Kuten HE)

26 §

Siirtymäsäännökset

Jos vuorottelusopimus on tehty ennen tämän lain voimaantuloa, sovelletaan vuorotteluva-paakokeilusta annetun lain (1663/1995) säännöksiä.

Tämän lain 4 §:n mukaista työhistoriaedellytystä ja 5 §:ssä tarkoitettua työssäoloedellytystä laskettaessa otetaan huomioon myös aika ennen tämän lain voimaantuloa. Tämän lain 4 §:ssä tarkoitettua viiden vuoden työhistoriaedellytystä vuorotteluvapaata uudelleen käytettäessä sovelletaan myös vuorotteluvapaisiin, jotka päättyvät tämän lain voimassa ollessa.

(3 mom. kuten HE)

_______________

Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 2002

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

  • pj. Jouko Skinnari /sd 
  • vpj. Raija Vahasalo /kok
  • jäs. Pertti Hemmilä /kok
  • Leea Hiltunen /kd
  • Anne Holmlund /kok
  • Anne Huotari /vas
  • Kyösti Karjula /kesk
  • Esa Lahtela /sd
  • Pertti Mäki-Hakola /kok
  • Pirkko Peltomo /sd
  • Tero Rönni /sd
  • Osmo Soininvaara /vihr
  • Jaana Ylä-Mononen /kesk
  • vjäs. Matti Kangas /vas

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos  Ritva  Bäckström