Perustelut

Kansainvälisen yhteistyön syventyessä valtioiden sekä kansainvälisten toimielinten keskinäinen tietojenvaihto laajentaa myös arkaluontoisen tiedon vaihtoa. Käsiteltävänä olevan turvallisuusluokitellun tiedon vaihtamisesta ja vastavuoroisesta suojaamisesta tehdyn sopimuksen tarkoituksena on varmistaa salassa pidettävän ja turvallisuusluokitellun tiedon liikkuvuus ja suojaaminen Suomen ja Ranskan välillä.

Tarve yhtenäistää tietoturvallisuutta koskevia menettelyjä on lisääntynyt, koska tiedon suojaaminen asiattomalta käytöltä on edellytys kansainvälisen yhteistyön syvenemiselle. Laaja-alaisesta tietoturvallisuusjärjestelystä ei ole kyetty sopimaan, joten kahdenvälisten sopimusten tarve on ilmeinen myös vastaisuudessa. Käsiteltävänä oleva sopimus vastaa sisällöllisesti 16.7.2004 voimaan tullutta Suomen ja Saksan välistä turvaluokitussopimusta, jota valiokunta käsitteli lausunnossaan 3.6.2004 (UaVL 2/2004 vp).

Sopimusta sovelletaan ulkopolitiikkaa, maanpuolustusta, turvallisuutta taikka poliisiasioita tai teollisia asioita koskevissa asioissa sopimuspuolten välillä välitettävään salassa pidettävään ja turvallisuusluokiteltuun tietoon tai materiaaliin.

Turvallisuussopimuksella on saadun selvityksen mukaan merkitystä laajasti maiden välisen yhteistyön tiivistämisessä eri sektoreilla, esimerkiksi korkean teknologian kehittämisessä bio- ja ydinteknologian alueilla. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan sopimus edesauttaa puolustushallinnon yhteysupseereiden tietojensaantia ja puolustusmateriaalihankkeita ja se on tärkeä myös ydinvoimayhteistyölle ja avaruusteollisuudelle, mukaan lukien eurooppalainen satelliittipaikannushanke Galileo. Valiokunta korostaa, että Suomen kannalta on tärkeää, että Suomea pidetään luotettavana yhteistyökumppanina ja että suomalaisten yritysten ja elinkeinoelämän toiminta- ja kilpailuedellytykset varmistetaan ja pitää siksi turvallisuussopimuksen voimaansaattamista tärkeänä.

Sopimus kieltää luovuttamasta turvallisuusluokiteltuja tietoja ja materiaalia kolmannelle valtiolle, kansainväliselle järjestölle taikka kolmannen valtion kansalaiselle tai oikeushenkilölle ilman lähettävän osapuolen turvallisuusviranomaisen etukäteen antamaa suostumusta tai käyttämästä tietoa muuhun kuin laatijan määrittelemiin tarkoituksiin. Tarkoituksena on, että ulkoasiainministeriö huolehtii sopimuksessa tarkoitetun kansallisen turvallisuusviranomaisen (National Security Authority) tehtävistä eli lähinnä tietoturvallisuusvelvoitteisiin liittyvistä hallinnollisista menettelyistä. Määrättyjen turvallisuusviranomaisten tehtäviä hoitavat puolustusministeriö, pääesikunta ja suojelupoliisi.

Euroopan avaruusjärjestön (ESA) tietoturvallisuussopimuksen (SopS 94/2004) ja turvallisuusluokitellun tiedon vastavuoroisesta suojaamisesta Suomen ja Saksan välillä tehdyn sopimuksen voimaansaattamiseksi säädetty laki kansainvälisistä tietoturvallisuusvelvoitteista (588/2004) tuli voimaan heinäkuussa 2004. Mainitun lain johdosta Suomen ja Ranskan välinen turvallisuusluokitellun tiedon vaihtamista ja molemminpuolista suojaamista koskeva sopimus voidaan saattaa voimaan ns. blankettilailla ilman, että aineellista lainsäädäntöä on tarpeen muuttaa.