Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Tarkistettu versio 2.0
Eduskunta on 4 päivänä helmikuuta 2005 lähettäessään hallituksen esityksen Suomen ja Ranskan välillä turvallisuusluokitellun tiedon vaihtamisesta ja vastavuoroisesta suojaamisesta tehdyn yleisen turvallisuussopimuksen hyväksymisestä sekä laiksi mainitun sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta (HE 270/2004 vp) valmistelevasti käsiteltäväksi hallintovaliokuntaan samalla määrännyt, että ulkoasiainvaliokunnan on annettava asiasta lausunto hallintovaliokunnalle.
Valiokunnassa ovat olleet kuultavina
alivaltiosihteeri Hannu Himanen ja ylitarkastaja Anja Vilo, ulkoasiainministeriö
lainsäädäntöneuvos Anna-Riitta Wallin, oikeusministeriö
teollisuusneuvos Antti Joensuu, kauppa- ja teollisuusministeriö
Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi Suomen ja Ranskan välisen yleisen turvallisuussopimuksen turvallisuusluokitellun tiedon vaihtamisesta ja vastavuoroisesta suojaamisesta sekä lain sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta.
Sopimuksen tarkoituksena on varmistaa salassa pidettävän tiedon liikkuvuus ja suojaaminen Suomen ja Ranskan välillä muun muassa puolustusasioissa ja teknologisessa yhteistyössä. Kysymys on arkaluonteisista tietoaineistoista, jotka lähettävässä sopimusvaltiossa on erikseen luokiteltu korkean tietoturvallisuuden tason toteuttamista edellyttäviksi.
Sopimus tulee voimaan toiseksi seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä sen jälkeen, kun jälkimmäinen ilmoitus siitä, että sopimuksen voimaansaattamiseksi tarvittavat kansalliset toimenpiteet on saatettu loppuun, on otettu vastaan. Sopimuksen voimaansaattamislaki on tarkoitettu tulemaan voimaan tasavallan presidentin asetuksella säädettävänä ajankohtana samaan aikaan kuin sopimus tulee Suomen osalta voimaan.
Kansainvälisen yhteistyön syventyessä valtioiden sekä kansainvälisten toimielinten keskinäinen tietojenvaihto laajentaa myös arkaluontoisen tiedon vaihtoa. Käsiteltävänä olevan turvallisuusluokitellun tiedon vaihtamisesta ja vastavuoroisesta suojaamisesta tehdyn sopimuksen tarkoituksena on varmistaa salassa pidettävän ja turvallisuusluokitellun tiedon liikkuvuus ja suojaaminen Suomen ja Ranskan välillä.
Tarve yhtenäistää tietoturvallisuutta koskevia menettelyjä on lisääntynyt, koska tiedon suojaaminen asiattomalta käytöltä on edellytys kansainvälisen yhteistyön syvenemiselle. Laaja-alaisesta tietoturvallisuusjärjestelystä ei ole kyetty sopimaan, joten kahdenvälisten sopimusten tarve on ilmeinen myös vastaisuudessa. Käsiteltävänä oleva sopimus vastaa sisällöllisesti 16.7.2004 voimaan tullutta Suomen ja Saksan välistä turvaluokitussopimusta, jota valiokunta käsitteli lausunnossaan 3.6.2004 (UaVL 2/2004 vp).
Sopimusta sovelletaan ulkopolitiikkaa, maanpuolustusta, turvallisuutta taikka poliisiasioita tai teollisia asioita koskevissa asioissa sopimuspuolten välillä välitettävään salassa pidettävään ja turvallisuusluokiteltuun tietoon tai materiaaliin.
Turvallisuussopimuksella on saadun selvityksen mukaan merkitystä laajasti maiden välisen yhteistyön tiivistämisessä eri sektoreilla, esimerkiksi korkean teknologian kehittämisessä bio- ja ydinteknologian alueilla. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan sopimus edesauttaa puolustushallinnon yhteysupseereiden tietojensaantia ja puolustusmateriaalihankkeita ja se on tärkeä myös ydinvoimayhteistyölle ja avaruusteollisuudelle, mukaan lukien eurooppalainen satelliittipaikannushanke Galileo. Valiokunta korostaa, että Suomen kannalta on tärkeää, että Suomea pidetään luotettavana yhteistyökumppanina ja että suomalaisten yritysten ja elinkeinoelämän toiminta- ja kilpailuedellytykset varmistetaan ja pitää siksi turvallisuussopimuksen voimaansaattamista tärkeänä.
Sopimus kieltää luovuttamasta turvallisuusluokiteltuja tietoja ja materiaalia kolmannelle valtiolle, kansainväliselle järjestölle taikka kolmannen valtion kansalaiselle tai oikeushenkilölle ilman lähettävän osapuolen turvallisuusviranomaisen etukäteen antamaa suostumusta tai käyttämästä tietoa muuhun kuin laatijan määrittelemiin tarkoituksiin. Tarkoituksena on, että ulkoasiainministeriö huolehtii sopimuksessa tarkoitetun kansallisen turvallisuusviranomaisen (National Security Authority) tehtävistä eli lähinnä tietoturvallisuusvelvoitteisiin liittyvistä hallinnollisista menettelyistä. Määrättyjen turvallisuusviranomaisten tehtäviä hoitavat puolustusministeriö, pääesikunta ja suojelupoliisi.
Euroopan avaruusjärjestön (ESA) tietoturvallisuussopimuksen (SopS 94/2004) ja turvallisuusluokitellun tiedon vastavuoroisesta suojaamisesta Suomen ja Saksan välillä tehdyn sopimuksen voimaansaattamiseksi säädetty laki kansainvälisistä tietoturvallisuusvelvoitteista (588/2004) tuli voimaan heinäkuussa 2004. Mainitun lain johdosta Suomen ja Ranskan välinen turvallisuusluokitellun tiedon vaihtamista ja molemminpuolista suojaamista koskeva sopimus voidaan saattaa voimaan ns. blankettilailla ilman, että aineellista lainsäädäntöä on tarpeen muuttaa.
Lausuntonaan ulkoasiainvaliokunta esittää,
että hallintovaliokunta ottaa huomioon, mitä edellä on esitetty.
Helsingissä 11 päivänä maaliskuuta 2005
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
Valiokunnan sihteerinä on toiminut
valiokuntaneuvos Raili Lahnalampi