Perustelut
Kertomus sisältää yhteenvedon Pohjoismaiden neuvoston
toiminnasta kertomusvuonna.
Kertomuksesta selviää, että neuvoston
toiminta on laajentunut entisestään, mutta samalla on
jatkettu myös perinteistä pohjoismaista yhteistyötä.
Vuonna 2000 keskusteltiin tulevan pohjoismaisen yhteistyön
strategiasta ja neuvoston roolista ja tehtävistä uudella
vuosituhannella sekä neuvoston kansainvälisen
toiminnan ja kansainvälisten yhteyksien kehittämisestä etenkin
suhteessa Pohjolan lähialueisiin. Uudet haasteet edellyttävät
uudistuksia myös toimintamenetelmiin. Valiokunta pitää kehitystä oikeana
ja hyvänä. Vuonna 2002 vietetään
Pohjoismaiden neuvoston 50-vuotispäivää,
ja lähestyvä juhlavuosi tuo oman lisänsä toimintaan.
Neuvoston 52. istunto pidettiin Reykjavikissa 6.—8.
marraskuuta 2000. Pääministeri Paavo Lipponen
esitteli Suomen pohjoismaisen puheenjohtajuusohjelman vuodeksi 2001.
"Pohjolan kansalainen" -ohjelma tarkastelee pohjoismaista yhteistyötä tavallisen
kansalaisen näkökulmasta. Ohjelman muita painopistealueita ovat
elinikäinen oppiminen ja varsinkin ikääntyvien
koulutus sekä tietotekniikka- ja lähialueyhteistyö.
"Viisasten paneeli", jonka tehtävänä oli analysoida
pohjoismaisen yhteistyön tulevaisuutta ja sen uudella vuosituhannella
kohtaamia haasteita, sai raporttinsa valmiiksi vuonna 2000. Paneelin
raportti "Pohjola 2000 — Avoinna maailman tuulille" esiteltiin
neuvoston 52. istunnossa Reykjavikissa. Kertomuksen mukaan neuvoston
jäsenten keskuudessa vallitsee suuri yksimielisyys siitä,
että neuvoston rakennetta tulisi muuttaa kansallisten parlamenttien
ja ministerineuvoston kanssa tehtävän yhteistyön
parantamiseksi. Muutos edellyttää, että yhteistyön
nykyinen maantieteellinen jako kolmeen pilariin korvattaisiin poliittisten
asiakysymysten mukaan jaetuilla valiokunnilla. Puheenjohtajisto asetti
istunnon jälkeen pohjoismaisen yhteistyön strategiaa
pohtivan työryhmän, joka on keskustellut yhdessä yhteistyöministereiden
kanssa viisasten raportin ehdotuksista ja laatinut niiden pohjalta
ehdotuksen neuvoston rakenneuudistukseksi ja strategiaksi. Valiokunnan
mielestä rakennemuutos on tarpeellinen ja se tulisi toimeenpanna
mahdollisimman nopeasti.
Neuvosto päätti puheenjohtajiston esityksen mukaisesti
tiivistää yhteistyötä Venäjän
ja Baltian maiden kanssa. Valiokunta tukee yhteistyön
tiivistämistä Venäjän ja Baltian
maiden kanssa käytännön tasolla ja nykyisten
yhteistyösopimusten pohjalta.
Kertomuksessa todetaan, että ulko- ja turvallisuuspolitiikan
alueella merkittäviä kysymyksiä olivat
52. istunnon ulko- ja turvallisuuspoliittinen keskustelu, lähialueyhteistyön
uusi strategiaehdotus, puheenjohtajiston kaksi Venäjän-vierailua,
joiden aikana kehitettiin suhteita etenkin Venäjän
valtionduumaan, sekä konfliktien ehkäisyä ja
siviilikriisinhallintaa käsittelevän työryhmän
asettaminen ja EU:n pohjoisen ulottuvuuden kehittäminen.
Valiokunta korostaa, että pohjoisen ulottuvuuden yleinen
kehittäminen on tärkeää huolimatta
tietyissä hankkeissa mahdollisesti olevista näkemyseroista.
Neuvosto kehotti ministerineuvostoa priorisoimaan varoja seuraavilla
aloilla: lapset ja nuoret, kilpailukykyinen Pohjola, aluepoliittiset
toimet, muukalaisvihan vastaiset toimet, kulttuurisektori, nuorisovaihtojärjestelmät
sekä lähialueyhteistyö. Valiokunta pitää näitä alueita
tärkeinä ja yhtyy neuvoston suosituksiin.