Perustelut

Valko-Venäjä on poliittisesti hyvin ongelmallinen maa. Sen hallinto on räikeässä ristiriidassa eurooppalaisten normien kanssa, ja sen takia Euroopan unioni noudattaa politiikkaa, joka rajoittaa kanssakäymistä Valko-Venäjän johdon kanssa (viisumi- ja finanssipakotteet). Samalla EU haluaa kehittää kanssakäymistä kansalaisyhteiskunnan kanssa maan demokratisoimisen ja ihmisoikeuskehityksen tukemiseksi ja heikentääkseen Valko-Venäjän johdon mahdollisuuksia eristää kansalaisiaan muusta Euroopasta. EU:n politiikan tavoitteena ei ole Valko-Venäjän eristäminen vaan sen johdon painostaminen demokratiaa, ihmisoikeuksia ja oikeusvaltioperiaatetta tukeviin uudistuksiin. Valiokunta toteaa, että Valko-Venäjä on ainoana Euroopan maana Euroopan neuvoston ulkopuolella, ja myös Euroopan neuvosto pitää tärkeänä kanssakäymisen lisäämistä Valko-Venäjän kansalaisyhteiskunnan kanssa ja maan normipohjan merkittävää kohentamista.

Valko-Venäjän talous on valtiojohtoinen, eikä sitä voida pitää markkinataloutena. Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin (EBRD) arvion mukaan yksityinen sektori edustaa vain 25 prosenttia taloudesta, mikä on lukuna Euroopan alhaisin. Pieni yksityinen sektori keskittyy pääasiassa kauppaan ja palveluihin, kun taas teollisuus on valtion omistuksessa. Yksityistämisessä ei ole juuri edetty. Valko-Venäjän talous on kasvanut vahvasti (viime vuosina noin 9 prosentin tasolla), mutta Venäjä on lopettamassa halvan energian myynnin Valko-Venäjälle (hinnankorotukset alkoivat 2007, ja maailmanmarkkinahinta on tarkoitus saavuttaa vuonna 2011). Tämä aiheuttaa Valko-Venäjän taloudelle merkittävän haasteen, koska sen maksut Venäjälle kasvavat ja se ei enää voi hyötyä halvan energian jälleenmyynnistä. Valiokunnan saamien selvitysten mukaan energian hinnan nousu johtaa siihen, että Valko-Venäjällä on aiempaa suurempia paineita avata talouttaan ulkomaisille investoinneille ja yrityksille.

Suomella on voimassa oleva investointisuojasopimus Valko-Venäjän kanssa vuodelta 1992. Saamansa selvityksen perusteella ulkoasiainvaliokunta toteaa, että Valko-Venäjän kanssa allekirjoitettu uusi investointisuojasopimus vastaa täysin Suomen mallisopimusta ja se tarjoaa investoinneille hyvän suojan. Uusi sopimus on neuvoteltu Suomen aloitteesta, ja aiemman sopimuksen ajanmukaistamisen lisäksi pontimena sopimuksen solmimiselle on Euroopan komission näkemys, että vanhanmalliset, ennen EU-jäsenyyttä solmitut investointisuojasopimukset ovat yhteensopimattomia EU-lainsäädännön kanssa (pääomien vapaan liikkuvuuden näkökulmasta).

Suomen kauppa Valko-Venäjän kanssa on vähäistä (vienti vuonna 2006 oli 57 milj. euroa) ja investoinnit Valko-Venäjälle ovat käytännössä olemattomat (suomalaisinvestointien kokonaismäärä Valko-Venäjällä on 400 000 euroa). Valko-Venäjä on maantieteellisesti Suomen lähialuetta, mutta taloudellisen kanssakäymisen vähäisyys johtuu Valko-Venäjän hankalasta liiketoimintaympäristöstä. Ajanmukainen investointisuojasopimus vähentää investointeihin liittyvää poliittista maariskiä ja näin ollen kannustaa investointeihin. Mikäli Valko-Venäjä avautuu ulkomaisille yrityksille, on sopimuksella käytännön merkitystä suomalaisille yrityksille. Tanska on solminut investointisuojasopimuksen Valko-Venäjän kanssa vuonna 2005. Ruotsin sopimus on vuodelta 1995.

Valiokunta toteaa, että uuden investointisuojasopimuksen solmimista Valko-Venäjän kanssa ei pidä nähdä tuen osoituksena Valko-Venäjän hallinnolle. Investointisuojasopimuksia on solmittu myös sellaisten valtioiden kanssa, joiden poliittiset ja ihmisoikeusolosuhteet ovat puutteellisia, koska ulkomaisilla investoinneilla on nähty olevan myönteinen vaikutus maiden yhteiskunnallisille oloille. Lisääntyvät investoinnit Valko-Venäjälle lisäisivät kanssakäymistä Valko-Venäjän kansalaisyhteiskunnan ja yrityselämän kanssa ja samalla toisivat valtiosta riippumattomia elinkeinomahdollisuuksia Valko-Venäjän kansalaisille.

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa hallituksen esityksen hyväksymistä muuttamattomana.