Perustelut

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa hallituksen esityksen hyväksymistä muuttamattomana.

Suomi pyrkii kahdenvälisellä sijoituksia edistävällä ja suojaavalla sopimuksella turvaamaan yritysten ja teollisuuden yleiset toimintaedellytykset. Investointisuojasopimus pyrkii suojaamaan sijoituksia poliittisilta riskeiltä ja lisäämään sijoitusympäristön ennakoitavuutta ja alentamaan siten yritysten sijoituskynnystä. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan käsiteltävänä oleva sopimus ei asiallisesti poikkea Suomen käyttämästä investointeja koskevasta mallisopimuksesta.

Valiokunta pitää tärkeänä, että taloudellisen yhteistyön avulla edistetään myös poliittista dialogia Egyptin kanssa ihmisoikeuksien edistämiseksi. Valiokunta pitää siksi hyvänä, että sopimuksen johdanto-osaan on sisällytetty viittaukset työelämään liittyviin oikeuksiin. Valiokunta pitää tärkeänä, että sopimukseen sisältyy myös ympäristöä koskeva lauseke ottaen huomioon Egyptin ympäristöongelmien vakavuuden.

Egyptin taloudelliseen kehitykseen vaikuttaa edelleen keskusjohtoisuus, mutta talouden rakennesopeutusohjelma, yksityistäminen ja yksityisen sektorin kehittäminen ovat vaikuttaneet talouden kehitykseen myönteisesti. Egyptin integroituminen maailmantalouteen edellyttää tuotannon kehittämistä kilpailukykyisemmäksi. Ulkomaisten investointien lisäämisen kannalta erityisesti pankki- ja finanssisektorin uudistaminen on keskeistä.

Euroopan unioni on Egyptin suurin kauppakumppani, ja Egypti on EU:n suorien investointien suurimpia vastaanottajia Välimeren alueella. EU:n kokonaisinvestointien määrä Egyptiin laski 278 miljoonaan euroon vuonna 2001, kun kokonaisinvestointien määrä vielä vuonna 2000 oli 1,3 miljardia euroa.

Suomen ja Egyptin välinen kauppa on esityksen mukaan ylijäämäistä Suomelle — Suomen viennin ollessa arvoltaan jopa 20-kertaista tuontiin verrattuna. EU:n ja Egyptin välisen assosiaatiosopimuksen vuodelta 2001 (UaVM 26/2002 vp) toivotaan antavan Egyptille paremmat mahdollisuudet lisätä vientiään myös Suomeen. Suomi pyrkii edelleen kehittämään vientiään Egyptiin tullisuojan vähetessä. Suomen viennin päätuotteet ovat sahatavara, paperi ja paperijalosteet, televiestintälaitteet sekä muut teollisuuslaitteet ja koneet. Egyptin tuonnista Suomeen suurin osa on koostunut alumiinituotteista sekä tekstiili- ja maataloustuotteista. Suomen viennin arvo Egyptiin kasvoi tasaisesti 1990-luvulla nousten noin 200 miljoonaan euroon vuonna 2000. Vuosina 2001—2003 Suomen vienti Egyptiin kuitenkin laski johtuen puutavaraviennin vähentymisestä. Tuonti Egyptistä Suomeen on kääntynyt nousuun vuoden 2000 jälkeen. Myös matkailu Suomesta Egyptiin on kasvanut. Egyptissä toimii kymmenisen suomalaista yritystä ja yli 40 suomalaisen yrityksen agenttia. Käytännön ongelmia on esiintynyt lähinnä yrityksen perustamisessa, verotuksessa sekä henkilöstön rekrytoinnissa ja työlupien hankinnassa. Egypti on ollut Suomen kehitysyhteistyön kohdemaa vuodesta 1977. Osana kehitysyhteistyön peruslinjausta Suomi on lopettamassa kahdenvälisen lahjarahoitteisen projektiyhteistyön vuoteen 2007 mennessä. Yhteistyö on tarkoitus perustaa jatkossa markkinaehtoisen taloudellisen yhteistyön varaan. Investointisuojasopimuksella pyritään laajentamaan kehityksen edellytyksiä myös investointien kautta. Nyt käsiteltävänä oleva sopimus korvaa vuonna 1980 tehdyn jo vanhentuneen investointisuojasopimuksen.