ULKOASIAINVALIOKUNNAN MIETINTÖ 19/2004 vp

UaVM 19/2004 vp - K 5/2004 vp

Tarkistettu versio 2.0

Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Suomen valtuuskunnan kertomus ETYJ:n parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2003

JOHDANTO

Vireilletulo

Eduskunta on 14 päivänä toukokuuta 2004 lähettänyt ulkoasiainvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Suomen valtuuskunnan kertomuksen ETYJ:n parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2003 (K 5/2004 vp).

Asiantuntijat

Valiokunnassa ovat olleet kuultavina

puheenjohtaja, kansanedustaja Ilkka Kanerva, ETYJ:n parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskunta

sihteeri Gunilla Carlander, ETYJ:n parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskunta

Lisäksi kirjallisen lausunnon on antanut ulkoasiainministeriö.

VALIOKUNNAN KANNANOTOT

Perustelut

Turvallisuuskysymysten käsittely monenvälisessä yhteistyössä on aktiivisen keskustelun kohteena. Myös Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön yleiskokouksen pääteema kertomusvuonna oli järjestön asema ja tehtävät muuttuneessa turvallisuustilanteessa. Järjestön toimintaedellytykset ovat valiokunnan saaman selvityksen perusteella kovan paineen alla ja sen toiminta on osittain asetettu kyseenalaiseksi. Konsensuspäätöksentekoon perustuvan järjestön työn edistyminen on osanottajavaltioiden yhteistyötahdon varassa. Tärkein yksittäinen tekijä on edelleen Yhdysvaltain ja Venäjän välinen yhteistyösuhde. Terrorismin vastainen toiminta on tiivistänyt yhteistyötä, mutta entisen Neuvostoliiton alueen kehityksen seurannan suhteen näkemyseroja on erityisesti Venäjän ja länsimaiden välillä.

Venäjä katsoo ETYJ:n kiinnittävän liiallisesti huomiota entisen Neuvostoliiton maiden kehitykseen. Kertomuksen mukaan ETYJ:n operatiivinen toiminta on tosiasiassa keskittynyt sinne, missä konflikteja tai niiden riski on olemassa. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan Venäjä pyrkii siihen, että järjestön uudistusten myötä ETYJ:ssä ei enää käsiteltäisi inhimillistä turvallisuutta, vaan sen hoitaisi Euroopan neuvosto. Venäjä on esittänyt myös kenttätoimintojen — kuten vaalitarkkailu — vähentämistä. Valiokunta muistuttaa, että juuri Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön toiminnasta lähti liikkeelle monipuolisen ja laaja-alaisen turvallisuuskäsityksen merkitys. Aikanaan ETYKin Helsingin huippukokouksen kolme "koria" olivat tästä konkreettinen ilmaisu; poliittis-sotilaalliset kysymykset, ihmisoikeudet ja demokratia sekä taloudelliset ja ympäristöasiat. Valiokunta katsoo, että laaja-alaisen toiminnan tulee olla keskeistä myös järjestön tulevassa toiminnassa. ETYJ on laajin alueellinen turvallisuusjärjestö, jonka 55 jäsenvaltion joukkoon kuuluvat eurooppalaisten valtioiden lisäksi myös Yhdysvallat, Kanada ja Keski-Aasian valtiot. Jäsenvaltioiden joukossa on — Naton, EU:n ja EN:n laajentumisen jälkeenkin — useita maita, jotka eivät kuulu muihin euroatlanttisiin järjestöihin kuin ETYJ:hin. Valiokunta toteaa, että ETYJ sitouttaa Yhdysvaltoja myös Euroopan turvallisuuskysymyksiin. ETYJ:llä on merkittävä rooli oikeusvaltion kehittämisessä. Valiokunnan saaman selvityksen perusteella demokratiakehitys ETYJ:n itäisillä alueilla on taantumassa, mikä korostaa järjestön tämän toiminnan merkitystä myös jatkossa. Valiokunta pitää ETYJ:n parlamentaarista yleiskokousta tärkeänä kansainvälisenä turvallisuuspoliittisena keskustelufoorumina. Kertomusvuonna yleiskokouksen presidenttinä toimi toista kauttaan Bruce George (Iso-Britannia) ja edustaja Kimmo Kiljunen toimi sen yhtenä varapresidenttinä.

ETYJ:stä on muodostunut keskeinen vaalien tarkkailija, mikä on luontevaa toimintaa myös parlamentaarikoille. Ulkoasiainvaliokunta käsitteli ETYJ:n vuoden 2001 kertomusta koskeneessa mietinnössään (UaVM 19/2002 vp) laajemmin vaalitarkkailuun liittyviä kysymyksiä. Valiokunta korosti, että vaalitarkkailun tulisi olla suunnitelmallista ja järjestelmällistä. Valiokunta painotti myös vaaleja edeltävän etukäteistarkkailun tärkeyttä. Tarkkailutoiminnan tarpeellisuutta ja merkittävyyttä ilmentää myös Ukrainan presidentin vaalien uusiminen joulukuussa 2004. Valiokunta katsoo, että vaalitarkkailun hyväksyttävyyden ja uskottavuuden lisäämiseksi olisi syytä harkita tarkkailun laajentamista kattamaan jossain muodossa kaikki ETYJ-maat. Yhdysvaltojen presidentinvaalien tarkkailu marraskuussa 2004 oli tässä suhteessa tervetullut.

Kertomusvuonna ETYJ lähetti vaalitarkkailijoita parlamenttivaaleihin Armeniassa, Georgiassa, Serbiassa ja Venäjällä sekä presidentinvaaleihin Azerbaidzanissa. Tarkkailutoiminnankin perusteella voidaan todeta, että demokratian tila Kaukasiassa on heikko. Laajin vaalitarkkailuoperaatio oli Venäjän duuman vaalien tarkkailu, johon Suomesta osallistuivat edustajat Neittaanmäki ja Lax. ETYJ:n raportissa todettiin muun muassa, että vaalit eivät noudattaneet vapaiden demokraattisten vaalien standardeja ja kyseenalaistivat Venäjän tahtoa kehittyä kohti eurooppalaista demokratiaa. Ulkoasiainvaliokunta pitää tärkeänä parlamentaarisen yleiskokouksen pitkäjänteistä työtä demokraattisen kehityksen kannalta epävakaissa ETYJ:n jäsenvaltioissa, kuten Valko-Venäjällä ja Moldovassa. Moldovan oikeudellisen aseman määrittäminen on edelleen kesken, eikä kaikkia ETYJ:n vuoden 1999 huippukokouksen päätöksiä Venäjän sotilasosastojen vetämisestä pois Transdniestrian alueelta ole toteutettu. Valiokunta antaa tukensa vuonna 2000 työnsä aloittaneelle kansanedustaja Kimmo Kiljusen johtamalle ETYJ:n Moldova-työryhmälle, joka pyrkii osaltaan löytämään ratkaisua vuosikausia jatkuneeseen jäädytettyyn kriisiin. Valiokunta tukee järjestön toimintaa myös ihmiskaupan torjumisessa ja tasa-arvokysymysten edistämisessä. Tässä suhteessa edustaja Paula Kokkosen katsaus tasa-arvotilanteesta ETYJ:ssä oli tärkeä edistysaskel.

Valiokunta on tarkastellut kertomuksen yhteydessä myös ETYJ:n ja Euroopan neuvoston yhteistyötä ja työnjakoa. Euroopan neuvoston laajennuttua Itä-Eurooppaan 1990-luvun puolen välin jälkeen ja sen aktivoiduttua konfliktineston ja siviilikriisinhallinnan alalla järjestöjen tehtävissä oli nähtävissä uusia mahdollisuuksia synergiaan mutta myös riskejä päällekkäisyyksiin. Ottaen huomioon eri toimintojen ja uhkakuvien keskinäisriippuvuuden lisääntymisen valiokunta pitää tärkeänä, että järjestöjen toimenkuvaa ei lähtökohtaisesti sidota tiukasti tiettyihin erityisaloihin. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan järjestöjen yhteistyö ja työnjako on nykyisin käytännönläheistä ja tiivistä ja perustuu järjestöjen tasa-arvoon ja suhteellisen paremmuuden periaatteeseen. Valiokunta korostaa yhteistyön ja koordinaation tehostamista ja pitää hyvänä Norjan ja Bulgarian aloitteesta vuonna 2004 perustettua pysyvää hallitustenvälistä koordinaatioryhmää yhteistyön kehittämiseksi.

ETYJ:n parlamentaarinen yleiskokous on halunnut tuoda aktiivisen panoksen keskusteluun turvallisuuspolitiikan uusista haasteista. Kertomuksen mukaan yleiskokouksen vaikutusmahdollisuudet riippuvat paljolti siitä, miten hyvin järjestön eri instituutioiden välinen yhteistyö sujuu. Valiokunta on jo aiemmin kiinnittänyt huomiota parlamentaaristen valtuuskuntien ja eduskunnan toiminnan välisen yhteistyön kehittämiseen. Valiokunta esittää, että vastaisuudessa hallituksen ja ETYJ-valtuuskunnan yhteistä dialogia valiokunnan kanssa tulisi tiivistää ennen poliittisesti merkittäviä kokouksia käytännön yhteistyön edistämiseksi ja oikea-aikaisen informaation saamiseksi.

Päätösehdotus

Ulkoasiainvaliokunta ehdottaa,

että eduskunta hyväksyy kertomuksen ja

että tämä mietintö lähetetään tiedoksi Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Suomen valtuuskunnalle ja hallitukselle.

Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 2004

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

  • pj. Liisa Jaakonsaari /sd
  • jäs. Jouni Backman /sd
  • Eva Biaudet /r
  • Antero Kekkonen /sd
  • Kimmo Kiljunen /sd
  • Katri Komi /kesk
  • Eero Lankia /kesk
  • Suvi Lindén /kok
  • Petri Neittaanmäki /kesk
  • Kalevi Olin /sd
  • Aila Paloniemi /kesk
  • Maija Perho /kok
  • Ben Zyskowicz /kok

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos Raili  Lahnalampi

​​​​