Perustelut
Vuonna 1999 Istanbulissa hyväksytyn Euroopan turvallisuuden
peruskirjan (Charter for European Security) pohjalta ETYJ:n
eri toimielinten välistä yhteistyötä on
parannettu uudistettujen yhteistyömallien avulla. Peruskirja
linjasi myös kattavasti ETYJ:n yhteistyötä muiden
kansainvälisten järjestöjen kanssa.
Valiokunta tukee ETYJ:n ja muiden kansainvälisten järjestöjen
pyrkimystä tiivistää yhteistyötään
erityisesti niillä toimialoilla ja -alueilla, joilla eri
järjestöjen toiminta on päällekkäistä. Vakavien
kansainvälisten kriisien hoito eri kansainvälisten
järjestöjen toimesta toteutettavien mittavien
operaatioiden avulla, esimerkkinä kansainvälisen
yhteisön toiminta Kosovossa, jossa kertomuksen mukaan yksin
ETYJ:llä on paikalliset työntekijät huomioiden
yli 2 000 työntekijää, asettaa
järjestöille jatkuvan velvoitteen tehdä kattavaa
ja tuloksellista yhteistyötä keskenään.
Järjestöjen hyvistä pyrkimyksistä huolimatta voidaan
valiokunnan mielestä arvioida, että yhteistyön
kulttuurin aikaansaamisessa järjestöjen välille
on puutteita ja sen myötä kansainvälisten järjestöjen
käytännön yhteistyössä on
varsin paljon toivomisen varaa. Esimerkiksi Kosovossa puutteellinen
koordinaatio erityisesti kansainvälisen rauhanturvaoperaation
alkuvaiheessa ilmeisesti heikensi kaikkien järjestöjen
toiminnan tuloksellisuutta. Valiokunta pitää Kosovoa
kuitenkin myönteisenä esimerkkinä siinä mielessä, että siellä merkittävät
kansainväliset järjestöt, ETYJ mukaan
luettuna, toimivat ei-sotilaallisessa toiminnassa yhteisen rakenteen
puitteissa eli Yhdistyneiden kansakuntien Kosovon hallinnon (UNMIK)
alaisuudessa.
Koordinaation puute kansainvälisten järjestöjen
välillä voi myös tietyissä tilanteissa
tarjota kohdealueiden johtotahoille mahdollisuuksia tehdä vain
valikoitua ja lähinnä omien tarkoitusperiensä mukaista
yhteistyötä eri järjestöjen kanssa.
Merkittävä osa ETYJ:n parlamentaarisen yleiskokouksen
työstä on kertomusvuonnakin suuntautunut demokratiakehityksen
kannalta ongelmallisille Euroopan alueille. Yleiskokouksen demokratiatyöryhmät
ovat seuranneet tiiviisti esimerkiksi Valko-Venäjän
sekä Moldovan ja siellä erityisesti Transdniestrian alueen
kehitystä. Vaikka ETYJ:n ja muiden kansainvälisten
järjestöjen työ ei mainituissa maissa
ole vielä tuottanut näkyviä tuloksia
kriisien ratkaisemisessa, valiokunta kannattaa tämän työn
johdonmukaista jatkamista ja arvostaa Suomen valtuuskunnan aktiivista
osallistumista demokratiatyöryhmien työhön.
Valiokunta pitää valitettavana, että ETYJ
ei pyrkimyksistään huolimatta ole päässyt
kertomusvuonna eikä sen jälkeenkään
palaamaan Tshetsheniaan seuraamaan alueella yhä vakavana
jatkuvan kriisin kehitystä paikan päällä.
Valiokunta painottaa, että järjestön
on jatkettava ponnisteluja Tshetshenian ihmisoikeustarkkailun mahdollistamiseksi.
Istanbulissa hyväksytyssä Euroopan turvallisuuden
peruskirjassa korostetaan vapaiden ja oikeudenmukaisten vaalien
merkitystä demokratian edellytysten luojana. Kertomusvuonna ETYJ:n
parlamentaarisen yleiskokouksen valtuuskunnat tarkkailivat vaaleja
mm. Kroatiassa, Kirgisiassa, Venäjällä sekä Azerbaidzhanissa.
Valiokunta arvostaa ETYJ:n parlamentaarisen yleiskokouksen pitkäjänteistä työtä vaalitarkkailussa.
Valiokunta katsoo kuitenkin, että ETYJ:n ja muiden kansainvälisten
järjestöjen vaalitarkkailutoimintaa tulisi pyrkiä kehittämään
edelleen. Tulisi mm. selvittää mahdollisuudet
kytkeä myös parlamentaarikkotarkkailijoita pitkäjänteiseen
vaalitarkkailuun, esimerkiksi vaalikamppailun seuraamiseen sekä vaalien
jälkianalyysiin.
Suomi on ilmoittanut valmiudestaan toimia ETYJ:n puheenjohtajana.
Tämänhetkisten kaavailujen mukaan kyseeseen voisi
tulla järjestön puheenjohtajuus vuonna 2008. Valiokunta
kannattaa Suomen ehdokkuutta.