Perustelut
Kertomusvuonna 2003 Euroopan neuvoston jäseneksi liittyi
45. jäsenvaltio Serbia ja Montenegro. Järjestön
laajentuminen korostaa entisestään sen merkitystä ihmisoikeuksien,
demokratian ja oikeusvaltion periaatteiden kunnioittamisen vaalijana.
EN:n parlamentaarisen yleiskokouksen toiminta demokratian ja turvallisuuden puolesta
on jatkuva prosessi. Järjestön toiminta vuonna
2003 on osoittanut, että puutteellisuuksia demokratiassa
esiintyy sekä ns. vanhoissa että uusissa demokratioissa.
Ongelmien laajuus luonnollisesti vaihtelee maittain. Monitorointikomitean
maaraporteissa havaittiin toistuvia ongelmia vaalijärjestelmissä,
oikeusjärjestelmän, tuomioistuinten ja median
riippumattomuuden suhteen sekä vähemmistöjen
oikeuksien kohdalla. Vaikka useat uudet jäsenmaat ovat
poistuneet monitorointilistalta, työmäärä on
laaja ja ongelmat yhä monimutkaisempia.
Muita keskeisiä kertomusvuonna käsiteltyjä teemoja
olivat kuolemanrangaistuksen poistaminen EN:n tarkkailijamaista,
lääketieteelliseen tutkimukseen liittyvät
eettiset kysymykset, sosiaaliset ja väestökysymykset
sekä yleiseurooppalaisen normiston kehittäminen.
EN:n tavoitteena on poistaa kuolemanrangaistus kaikkialta maailmasta.
Yleiskokouksen päätöksen mukaan kuolemanrangaistus
ei sovi yhteen järjestön tarkkailija-aseman kanssa.
Keskustelua Yhdysvaltojen ja Japanin kanssa onkin jatkettu, ja yleiskokous
on vedonnut asiassa myös Yhdysvaltojen ja Japanin parlamentaarikkoihin.
Yleiskokous palaa aiheeseen uudelleen vuonna 2005.
Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa nousi esille mahdollisuus
EN:n sopimusrakenteen uudistamisesta. Sopimuksia on tällä hetkellä yhteensä 194,
joista varsinaisia sopimuksia on 123 ja loput ovat erilaisia muutos-
ja lisäpöytäkirjoja. Ihmisoikeussopimuksen
kaltaisesta horisontaalisesta yleissopimuksesta poiketen sopimukset
ovat pääosin erityissopimuksia, jotka koskevat
yksittäistä alaa tai joitakin rajattuja erityiskysymyksiä.
Uusista sopimuksista pääosa on aikaisempien sopimusten
muutos- tai lisäpöytäkirjoja. Saamansa
selvityksen perusteella valiokunta ei näe tarvetta EN:n
sopimusrakenteen muutoksiin. Valiokunta korostaa, että laadittaessa EN:n
omaa eurooppalaista oikeudellista normistoa on kuitenkin syytä kiinnittää huomiota
yhteistyöhön niin EU:n kuin YK:nkin kanssa.
Euroopan ihmisoikeussopimus ja -tuomioistuin muodostavat perustan
yhtenäiselle eurooppalaiselle ihmisoikeusalueelle. Euroopan
unionin liittyminen Euroopan ihmisoikeussopimukseen, kuten uudessa
perustuslaillisessa sopimuksessa esitetään, varmistaisi
johdonmukaisuuden kahden eri oikeudellisen järjestelmän
välillä ja saattaisi myös EU:n toiminnan
ihmisoikeustuomioistuimen valvontaan. Valiokunta katsoo, että ihmisoikeuksien
vahvistaminen ja sitova ihmisoikeusnormisto ovat tärkeitä tekijöitä kriisien ennaltaehkäisyssä
ja
vakauden ja rauhan edistämisessä.
Viitaten antamaansa mietintöön ETYJ:n vuosikertomuksesta
2003 (UaVM 19/2004 vp) valiokunta on
tarkastellut kertomuksen yhteydessä myös EN:n
ja ETYJ:n välistä yhteistyötä ja
työnjakoa. EN:n laajennuttua Itä-Eurooppaan 1990-luvun
puolen välin jälkeen ja sen aktivoiduttua konfliktineston
ja siviilikriisinhallinnan alalla järjestöjen
tehtävissä oli nähtävissä uusia
mahdollisuuksia synergiaan mutta myös riskejä päällekkäisyyksiin.
Ottaen huomioon eri toimintojen ja uhkakuvien keskinäisriippuvuuden
lisääntymisen valiokunta pitää tärkeänä,
että järjestöjen toimenkuvaa ei lähtökohtaisesti
sidota tiukasti tiettyihin erityisaloihin. Valiokunnan saaman selvityksen
mukaan järjestöjen yhteistyö ja työnjako
on nykyisin käytännönläheistä ja
tiivistä ja perustuu järjestöjen tasa-arvoon
ja suhteellisen paremmuuden periaatteeseen. Valiokunta korostaa
yhteistyön ja koordinaation tehostamista ja pitää hyvänä Norjan
ja Bulgarian aloitteesta vuonna 2004 perustettua pysyvää hallitustenvälistä koordinaatioryhmää
yhteistyön
kehittämiseksi.
EN on tehnyt päätöksen vuonna 2005
järjestettävästä valtion päämiesten
huippukokouksesta, jonka tarkoituksena on keskustella EN:n roolista
tulevaisuudessa. Laajentuminen ja toisaalta yhteiskunnallinen kehitys
ovat asettaneet järjestön uusien haasteiden ja
ongelmien eteen. Järjestön perussääntöä ja
rakennetta ei ole uudistettu eikä resursseja lisätty
vuoden 1949 jälkeen. Valiokunta yhtyy EN:n valtuuskunnan
ja valtioneuvoston näkemykseen järjestön
asiantuntemuksesta ihmisoikeuksien ja demokratian alueella ja sen
antamasta lisäarvosta niin eurooppalaisessa kuin maailmanlaajuisessakin
yhteistyössä.
Valiokunta on aiemmissa mietinnöissään kiinnittänyt
huomiota parlamentaaristen valtuuskuntien ja eduskunnan toiminnan
välisen yhteistyön kehittämiseen. Valiokunta
esittää, että vastaisuudessa hallituksen
ja Euroopan neuvoston valtuuskunnan yhteistä dialogia valiokunnan
kanssa tulisi tiivistää ennen poliittisesti merkittäviä kokouksia
käytännön yhteistyön edistämiseksi
ja oikea-aikaisen informaation saamiseksi.