Perustelut
Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö (ETYJ)
on edelleen tärkeä laajan poliittisen vuoropuhelun
foorumi. Järjestön kehittyminen kohti turvallisuusyhteisöä edellyttäisi
kuitenkin sen tavoitteiden ja sitoumusten tehokasta toimeenpanoa.
Valiokunta pitää tärkeänä turvata
Etyjin kaikkinainen toimintakyky. Valiokunta huomauttaa, että yhteistyön
ja työnjaon tehostaminen EU:n ja Naton kanssa on välttämätöntä ottaen
huomioon järjestöjen jäsenistön
ja käsiteltyjen asioiden päällekkäisyyden
ja keskinäisriippuvuuden.
Parlamentaarisen yleiskokouksen toiminta käsitti kaikki
säännöissä vaaditut kokoukset sekä yhdeksän
vaalitarkkailua, mutta toimintaa on kertomuksen mukaan varjostanut
koko järjestön vaikea yleistila.
Yleiskokouksen pääaiheena oli Etyjin alueella
tapahtuvat muutokset (OSCE Region of Change). Yleiskokous korostaa
demokraattiseen päätöksentekoon perustuvan
tasa-arvoisen yhteiskunnan merkitystä ja kehottaa jäsenvaltioita
tasapainottamaan talouksiaan kestävillä, vihreillä ja
innovatiivisilla ratkaisuilla. Ulkoasiainvaliokunta korosti Sahel-mietinnössään (UaVM
13/2013 vp) naisten itsemääräämisoikeuden
ja tasa-arvon tärkeyttä kehityksen ja turvallisuuden
edistämisessä. Naisten yleismaailmallisesti tunnustettuja
ihmisoikeuksia tulee kunnioittaa eikä loukkauksia voida
hyväksyä esimerkiksi kulttuuriin tai uskontoon
perustuviin tapoihin vedoten.
Irlannin puheenjohtajakaudella 2012 on lanseerattu Helsinki +40
-prosessi, jonka tavoitteena on luoda visio Etyjin tulevalle toiminnalle. Suomen
aloitteellisuus Etyjin ja yleiskokouksen kehittämisessä sopii
hyvin Suomen historialliseen rooliin. Päätöslauselmassa
korostetaan, että Etyjin pitää löytää roolinsa
muuttuvassa turvallisuustilanteessa, laatia strateginen visio ja
keskittyä olennaiseen sekä tarpeeseen aikaansaada järjestölle
peruskirja. Valiokunta pitää myönteisenä,
että Suomi on toiminnallaan pyrkinyt sekä hallitustasolla
että yleiskokouksen ad hoc -sääntömuutostyöryhmässä (ed.
Kanerva) edistämään vuoropuhelua ja ehdottanut
uusia yhteistyömuotoja.
Helmikuun ajankohtaiskeskustelun aiheena oli asevalvonta. Asevalvonta
on tärkeä osa Etyjin luottamusta herättäviä toimia
(CBM) ja sen keskeisimmät saavutukset ovat luottamusta lisääviä toimia
koskeva Wienin asiakirja, luottamusta lisääviä lentotoimintoja
koskeva avoin taivas -sopimus (Open Skies) sekä tavanomaisia aseita
rajoittava TAE-sopimus. Pitkän neuvottelukierroksen tuloksena
marraskuussa 2011 hyväksyttiin uudistettu Wienin asiakirja.
Lisäksi työn alla on 18 erillistä päätöstä,
joista neuvotellaan edelleen. Valiokunta pitää huolestuttavana, että tavanomaisia
aseita koskevan sopimuksen (TAE-sopimus) toimeenpano on keskeytetty. Sopimuksella
on tärkeä rooli Euroopan asevalvonnassa, ja valiokunta
pitää tärkeänä, että ponnisteluja
joko TAE-sopimuksen elvyttämiseen tai uusiin sopimusjärjestelyihin
jatketaan.
Ulkoasiainvaliokunta painotti turvallisuus- ja puolustuspoliittista
selontekoa koskevassa mietinnössään (UaVM
1/2013 vp) kehityksen ja turvallisuuden välistä yhteyttä.
Ulkoasiainvaliokunta on säännönmukaisesti
kiinnittänyt huomiota johdonmukaisuuden lisäämiseen
niin Suomen kuin EU:n toiminnassa, viimeksi taloudellisten kumppanuussopimusneuvottelujen
yhteydessä (UaVX 4/2013 vp EPA-sopimukset; UaVX
1/2012 vp GSP-listaukset). Etyjin parlamentaarinen
yleiskokous hyväksyi päätöslauselman Etyj
ja arabialueiden uudet demokratiat, jossa todetaan, että jäsenmaiden
tulisi myös kehittää kauppaa nousevien
demokratioiden kanssa ja turvata niille pääsy
Etyj-maiden sisämarkkinoille, muun muassa kansainvälisten
talous- ja rahoituslaitosten tuella.
Ulkoasiainvaliokunta on korostanut valtioneuvoston turvallisuus-
ja puolustuspolitiikasta antamaa selontekoa koskevassa mietinnössään (UaVM
1/2013 vp) energiaturvallisuuden merkitystä EU:n
turvallisuuspolitiikalle. Mietinnössä todetaan
edelleen elintarvikehuoltovarmuuden olevan kasvavassa määrin
riippuvainen kansainvälisistä tekijöistä.
Elintarvikehuollon tuontiriippuvuus on 25 prosenttia. Yhteiskunnan
elintärkeiden toimintojen turvaaminen on kansallisen turvallisuuden
keskeinen prioriteetti. Yhtenäisyyden puute heikentää EU:n
vaikutusvaltaa energiaturvallisuuteen liittyen. Etyjin päätöslauselmassa
huomautetaan energiaturvallisuuden merkityksestä ja Etyjin
tärkeästä roolista energia-alan yhteistyön
ja uudistumisen helpottamiseksi. Saadun selvityksen mukaan Suomella
on keskeinen rooli energiaturvallisuusasioissa, joka on jatkossakin
yksi hallituksen prioriteettialue. Ulkoasiainvaliokunta pitää myönteisenä esimerkkinä
laajemman
turvallisuuskäsityksen toimeenpanosta Etyjin ENVSEC (Environment
and Security) -aloitetta, jossa Etyj tekee yhteistyötä YK:n
ja Naton kanssa turvallisuuteen vaikuttavien ympäristöuhkien
kartoittamiseksi ja ongelmien ratkaisemiseksi. Myös vesiresurssit
ja ruokaturva tulivat esille yleiskokouksen päätöslauselmassa.
Etyjin vaalitarkkailun perustana ovat järjestön
osallistujamaiden Kööpenhaminassa 1990 ja Istanbulissa
1999 antamat sitoumukset kutsua Demokraattisten instituutioiden
ja ihmisoikeuksien toimisto (Odihr) tarkkailemaan vaaleja. Kertomusvuonna
yleiskokous on lähettänyt yhdeksän tarkkailijavaltuuskuntaa.
Vaalien toimitusta on seurattu Kazakstanissa, Armeniassa, Serbiassa,
Valko-Venäjällä, Georgiassa, Montenegrossa,
Ukrainassa, Yhdysvalloissa ja Romaniassa.
Kertomuksen mukaan yleiskokouksen ja Odihrin edustajien välillä on
pitkään ollut erimielisyyksiä yhteistyön
sujumisesta ja erityisesti tiedon kulusta. Eduskunnan valtuuskunta
vieraili Odihrin päämajassa joulukuussa 2012.
Valiokunta yhtyy eduskunnan valtuuskunnan näkemykseen,
että Odihrin asiantuntemus, saumaton yhteistyö ja
tiedonvaihto on ensiarvoisen tärkeä yleiskokouksen
vaalitarkkailussa myös tulevaisuudessa.
Ulkoasiainvaliokunta toteaa, että edellä esitettyihin
näkökohtiin tulee kiinnittää erityistä huomiota
Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön
Suomen valtuuskunnan työskentelyssä.