VALTIOVARAINVALIOKUNNAN LAUSUNTO 1/2011 vp

VaVL 1/2011 vp - U 5/2011 vp U 6/2011 vp E 13/2011 vp

Tarkistettu versio 2.0

Valtioneuvoston kirjelmä luonnoksesta Euroopan rahoitusvakausvälinettä koskevan puitesopimuksen muuttamisesta (Euroopan rahoitusvakausväline)

Valtioneuvoston kirjelmä luonnoksesta Euroopan vakausmekanismin perustamista koskevaksi valtiosopimukseksi (Euroopan vakausmekanismi)

Valtioneuvoston selvitys EU:n talouskriisin hoidosta

Suurelle valiokunnalle

JOHDANTO

Vireilletulo

Suuri valiokunta on 13 päivänä toukokuuta 2011 lähettänyt valtioneuvoston kirjelmän luonnoksesta Euroopan rahoitusvakausvälinettä koskevan puitesopimuksen muuttamisesta (Euroopan rahoitusvakausväline) (U 5/2011 vp) ja asian jatkokirjelmän 2. VM 20.05.2011 valtiovarainvaliokuntaan mahdollisia toimenpiteitä varten sekä jatkokirjelmän 1. VM 18.05.2011 tiedoksi.

Suuri valiokunta on 13 päivänä toukokuuta 2011 lähettänyt valtioneuvoston kirjelmän luonnoksesta Euroopan vakausmekanismin perustamista koskevaksi valtiosopimukseksi (Euroopan vakausmekanismi) (U 6/2011 vp) valtiovarainvaliokuntaan mahdollisia toimenpiteitä varten ja asiaan liittyvän jatkokirjelmän 1. VM 18.05.2011 tiedoksi.

Lisäksi suuri valiokunta on 13 päivänä toukokuuta 2011 lähettänyt valtioneuvoston selvityksen EU:n talouskriisin hoidosta (E 13/2011 vp) valtiovarainvaliokuntaan mahdollisia toimenpiteitä varten.

Valtiovarainvaliokunta antaa asioista yhteisen lausunnon.

Asiantuntijat

Valiokunnassa ovat olleet kuultavina

neuvotteleva virkamies Martti Salmi, valtiovarainministeriö

oikeuspäällikkö Päivi Kaukoranta, ulkoasiainministeriö

johtava neuvonantaja Jarmo Kontulainen, Suomen Pankki

professori Vesa Kanniainen, Helsingin yliopisto

Kirjallisen lausunnon on antanut valtiotieteen tohtori Heikki Koskenkylä.

VALTIONEUVOSTON KIRJELMÄT JA SELVITYS

Ehdotukset

U 5/2011 vp.

Kirjelmä sisältää luonnoksen Euroopan rahoitusvakausvälinettä (ERVV) koskevan puitesopimuksen muuttamisesta. Puitesopimukseen ehdotetaan mm. lisättäväksi yksityiskohtaiset määräykset ERVV:n lainoistaan perimistä marginaaleista ja kulutilijärjestelmä ehdotetaan poistettavaksi. Tukea voidaan poikkeuksellisesti antaa myös ostamalla joukkovelkakirjalainoja liikkeeseenlaskusta. Aiemmin luottoluokituksen vahvistamiseksi sovittu 20 prosentin ylitakaus nostettaisiin 65 prosenttiin ja takausten enimmäismääriä korotettaisiin. Pääomien nimellisarvolle annettavien takausten kokonaismääräksi ehdotetaan 726,5 mrd. euroa, josta Suomen osuus olisi 13,6 mrd. euroa. Myös Virosta tulee sopimuksen osapuoli.

U 6/2011 vp.

Kirjelmä sisältää luonnoksen Euroopan vakausmekanismin (EVM) perustamista koskevaksi valtiosopimukseksi. EVM on sopimuksen mukaan kansainvälinen rahoituslaitos, jonka jäseninä ovat euroalueeseen kuuluvat maat. Sen tehtävänä on hankkia varoja ja myöntää tiukoin ehdoin tukea EVM:n jäsenelle, jolla on vakavia rahoitusvaikeuksia tai jota tällaiset vaikeudet uhkaavat.

EVM:n kokonaispääoma on 700 mrd. euroa, josta Suomen osuus on 12,5818 mrd. euroa. Tästä 1,43792 mrd. euroa olisi maksettua pääomaa ja 11,14388 mrd. euroa takuupääomaa. Sopimusluonnokseen sisältyvät myös mm. EVM:n hallintoa ja päätöksentekoa koskevat periaatteet sekä yksityisen sektorin vastuuta ja lainojen etuoikeusasemaa koskevat lausekkeet.

E 13/2011 vp.

Muistiossa on käsitelty EU:n talouskriisin hoitoon ja kriisinhallintavälineisiin liittyviä Suomen linjauksia.

Valtioneuvoston kanta

U 5/2011 vp.

Valtioneuvosto voi hyväksyä puitesopimuksen muutoksen. Viron tuleminen sopimuksen osapuoleksi on erittäin kannatettavaa. Valtioneuvosto voi hyväksyä hinnoittelua koskevan muutoksen, koska tuensaajalta perittävä korko vastaa paremmin IMF:n lainoistaan perimää korkoa. Valtioneuvosto voi hyväksyä käteispuskureiden poistamisen ja siihen läheisesti liittyvän ylitakauksen nostamisen sekä marginaalin käyttöä koskevat muutokset, jos takausvastuiden kokonaismäärässä saavutetaan Suomen hyväksyttävissä oleva ratkaisu.

U 6/2011 vp.

Valtioneuvosto katsoo, että pysyvä kriisinhallintajärjestelmä on välttämätön osa uutta vahvistettua talouden ohjausjärjestelmää. Alkuperäinen sopimusluonnos ei kuitenkaan kaikilta osin ole riittävän selkeä ja täsmällinen. Esimerkiksi sopimukseen on välttämätöntä sisällyttää velkakestävyyttä koskeva keskeinen periaate; jos arvio on kielteinen, tulee kyseisen valtion aloittaa yksityisen sektorin velkojien kanssa keskustelut velkojen uudelleenjärjestelystä.

Suomi voi hyväksyä, että EVM-sopimuksessa ei ole määräystä siitä, että EVM:llä on etuoikeutettu asema muihin velkojiin nähden IMF:ää lukuun ottamatta. On kuitenkin tarpeen selvittää, voidaanko etuoikeusasemasta ottaa maininta sopimuksen johdantokappaleeseen ilman, että siitä aiheutuu oikeudellisia ongelmia.

Valtioneuvoston näkemyksen mukaan on välttämätöntä, että päätökset laina-avun myöntämisestä ja ehdoista, EVM:n lainakapasiteetista sekä EVM:n tukimuodoista tehdään sopimusluonnoksen mukaisesti yksimielisesti. Yksittäisen jäsenmaan veto-oikeuden rajoittaminen tilanteissa, joissa EVM ei pystyisi maksamaan yksimieliseen päätökseen perustuvaa tukea varten ottamiaan lainoja takaisin, on perusteltua. Valtioneuvosto pitää myös mm. tärkeänä, että sopimukseen sisällytetään määräys pääoman palauttamisesta, jos EVM päätetään purkaa.

E 13/2011 vp.

Suomen linja euromaiden talouskriisien hoitamisessa muuttuu ja tiukentuu. Suomen kokonaisvastuita osallistumisessa euromaiden pelastamiseen rajataan jatkossa. Muistiossa määritetään Suomen linja kokonaisuuteen, joka käsittää Portugalin lainaohjelman hyväksymisen ehdot, väliaikaisen Euroopan rahoitusvakausvälineen sopimusmuutoksen, pysyvän Euroopan vakausmekanismin sekä rahoitusjärjestelmän pelisääntöjen muutoksen.

VALIOKUNNAN KANNANOTOT

Perustelut

Valiokunta on päättänyt antaa yhteisen lausunnon Euroopan rahoitusvakausvälineen muuttamista ja Euroopan vakausmekanismin perustamista koskevista kirjelmistä (U 5 ja U 6/2011 vp) sekä EU:n talouskriisin hoitoa koskevasta valtioneuvoston selvityksestä (E 13/2011 vp). Viimeksi mainitussa asiakirjassa on käsitelty myös Portugalin lainoitusohjelmaa. Koska eduskunta on sittemmin tiedonantokäsittelyn (VNT 1/2011 vp) yhteydessä 25.5.2011 hyväksynyt Portugalille myönnettävän valtiontakauksen, valiokunta ei käsittele asiaa tässä yhteydessä enempää.

Euroopan rahoitusvakausvälineen muuttaminen

Euromaat ovat sopineet, että Euroopan rahoitusvakausvälinettä koskevaan puitesopimukseen tehdään muutoksia, joilla pyritään parantamaan rahoitusvälineen toimivuutta. Keskeisenä tavoitteena on, että 440 mrd. euron suuruinen lainanantokyky asetetaan täysimääräisesti käyttövalmiuteen, sillä nykyinen lainanantovolyymi on jäänyt käytännössä selvästi suunniteltua alhaisemmaksi. Tämä johtuu siitä, että edellä mainittuun kokonaismäärään sisältyvät mm. varainhankintaan liittyvät kulut, takaajien antama ylitakaus sekä lainakohtainen käteispuskuri. Lainanantovolyymin korotus merkitsee pääoman kokonaismäärän nousua lähes 780 mrd. euroon, jolloin Suomen osuus takauksista nousee nykyisestä 7,9 mrd. eurosta hieman alle 14 mrd. euroon. Sopimukseen on myös tarkoitus tehdä mm. eräitä hinnoittelua koskevia muutoksia.

Suomi on asettanut puitesopimuksen uudistamiselle ja uusien takausten myöntämiselle uusia ja aiempaa tiukempia ehtoja, joilla rajataan Suomen kokonaisvastuita euromaiden tukemisessa. Keskeisin muutos on vaatimus saada lainan takausosuudelle vakuudet tukea saavalta maalta. Suomi edellyttää myös mm. aiempaa kattavampaa velkakestävyyden arviointia sekä rahoitusjärjestelmien toimivuuden varmistamista.

Valiokunta pitää näitä ehtoja merkittävinä parannuksina nykytilanteeseen nähden, koska ne vähentävät olennaisesti vastuisiin liittyviä riskejä. Suomen asettamat ehdot korostavat myös sijoittajan vastuuta.

Valtioneuvoston tavoin valiokunta pitää komission esittämiä muutosehdotuksia hyväksyttävinä, sillä ne lisäävät rahoitusvälineen uskottavuutta, joustavuutta ja sen ennaltaehkäisevää vaikutusta. Etenkin lainanantokyvyn nostaminen on tärkeää, jotta rahoituksen riittävyyteen ja järjestelmän toimivuuteen voidaan luottaa. Järjestelmän vahvistamiseksi on myös perusteltua, että hinnoittelussa otetaan aiempaa paremmin huomioon maan velkakestävyys.

Euroopan vakausmekanismi

Euroopan rahoitusvakausväline (ERVV) ja Euroopan rahoitusvakautusmekanismi (ERVM) on tarkoitus korvata vuonna 2013 pysyvällä Euroopan vakausmekanismilla (EVM). EVM on kansainvälinen rahoituslaitos, jonka tehtävänä on hankkia varoja ja myöntää tiukin ehdoin tukea jäsenmaalle, jolla on vakavia rahoitusvaikeuksia tai joka on vaarassa ajautua tällaisiin vaikeuksiin. Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että se on tarpeen koko euroalueen vakauden turvaamiseksi.

Sopimusluonnoksen mukaan EVM:n kokonaispääoma on 700 mrd. euroa, josta alkupääoma on 80 mrd. euroa ja takuupääoma 620 mrd. euroa. Suomen osuus kokonaispääomasta olisi 12,58 mrd. euroa, josta maksettua alkupääomaa 1,44 mrd. euroa ja takuupääomaa 11,1 mrd. euroa. Vakausmekanismin tosiasiallinen lainanantokyky tulee olemaan 500 mrd. euroa.

Valiokunta toteaa, että pysyvä vakausmekanismi on keskeinen osa ennaltaehkäisevää kriisinhallintajärjestelmää. Se korostaa yksityisten sijoittajien vastuuta, sillä valtioiden lainapapereihin on jatkossa tarkoitus liittää ns. yhteistoimintalausekkeet, jotka mahdollistavat yksityisten velkojien mukanaolon velkajärjestelyissä. Merkittävää on myös se, että EVM:n lainasaatavat määritellään yhdessä IMF:n lainojen tavoin etuoikeutetuiksi saataviksi verrattuna yksityisen sektorin lainoihin.

Valiokunta pitää mekanismia hyväksyttävänä ja sopimusluonnos vastaa myös pitkälti niitä ehtoja, joita Suomi on asettanut neuvotteluissa. Valtioneuvoston tapaan valiokunta pitää kuitenkin tärkeänä, että yksityisen sektorin vastuuta koskevat periaatteet kirjataan sopimuksen artikloihin ja lainojen etuoikeusasemaa koskevat lausekkeet sen johdanto-osaan. Valiokunta pitää myös välttämättömänä, että euromaiden talouskriiseihin liittyvät järjestelyt eivät saa missään tilanteessa merkitä siirtymistä yhteisvastuuseen toisten euromaiden veloista. Mahdollisuudet yhteisvastuullisiin takauksiin tai eurobond-järjestelyihin on siten torjuttava.

Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on tuotu esille myös kriittisiä näkemyksiä EVM:n toimivuudesta ja tarkoituksenmukaisuudesta. Järjestelmän on mm. arvioitu lisäävän moraalikatoa ja sen toimintaideaa on pidetty epäselvänä. Vakausvälineen käytön on myös arvioitu heikentävän maan talouskasvua ja sen mahdollisuuksia selvitä veloistaan, sillä sopeutusohjelmaan liittyvät tiukat ehdot velvoittavat tukea saavan maan merkittäviin menoleikkauksiin.

Valiokunnan mielestä on tarkoituksenmukaista, että rahoitusmarkkinoiden kansainväliseen kriisinhallintaan luodaan IMF:n rinnalle myös eurooppalainen mekanismi. On niin ikään tärkeää, että tilapäisten rahoitusjärjestelyjen tilalle perustetaan mahdollisimman pian pysyvä mekanismi, jonka avulla voidaan luoda vakautta ja uskottavuutta euroalueen talouteen. Valiokunta katsoo, että vaikka sopeutusohjelmat ovat tiukkoja, ne ovat kuitenkin välttämättömiä velkaongelmaisten maiden talouden tasapainottamiseksi. Niillä on myös ennaltaehkäisevää vaikutusta, minkä lisäksi ne ovat omiaan estämään yksittäisen valtion avustamiseen muutoin helposti liittyvää moraalikatoa.

Valiokunta toteaa, että mekanismin toimivuutta tulee seurata ja että tarvittaessa on oltava valmiutta menettelyjen muuttamiseen. Kuten valtioneuvosto on todennut, sopimukseen on tärkeää kirjata myös ne menettelytavat, joita noudatetaan tilanteessa, jossa EVM päätetään purkaa. Tällöin pääomat on perusteltua palauttaa jäsenvaltioille osallistumisosuuksien suhteessa.

Valiokunta painottaa, että lainoitus tiukkoine ehtoineen ei yksin riitä palauttamaan vaikeuksiin joutunutta euromaata normaaleille lainamarkkinoille, vaan euroalueen tulevaisuuden kannalta on keskeistä, että jäsenmaat ovat valmiita sellaisiin rakenteellisiin uudistuksiin, jotka vahvistavat kilpailukykyä ja talouskasvun pohjaa. On myös tärkeää, että talouspolitiikan koordinaatiota koskeva lainsäädäntöpaketti viedään mahdollisimman pian päätökseen.

Kriisien ennaltaehkäisemiseksi on myös tärkeää edistää finanssimarkkinoiden avoimuutta ja riskienhallintaa. Valiokunta korostaa pankkien stressitestien luotettavuuden parantamista sekä myös pankkiveron käyttöönottoa, jolla voidaan etukäteen kerätä varoja mahdollisten kriisien hoitamiseen.

Lopuksi

Valiokunta kiinnittää vielä huomiota Suomen antamien euromaita koskevien sitoumusten kokonaismäärään. Suomi on tähän mennessä sitoutunut myöntämään Kreikalle noin 1,5 mrd. euron lainan, minkä lisäksi ERVV:n mukainen takausvastuu on nyt nousemassa lähes 14 mrd. euroon.

Valiokunta toteaa, että käytännössä Suomen tähän mennessä myöntämät takausvastuut ovat yhteensä noin 1,8 mrd. euroa. (Irlanti n. 740 milj. euroa, Portugali 1,07 mrd. euroa). Kreikan lisätuen tarvetta pidetään jo ilmeisenä, mutta muutoin ei ole mahdollista arvioida, missä määrin Suomi joutuu antamaan vielä lisätakauksia. Uusien ERVV:n kautta myönnettyjen takausten osalta Suomi tulee kuitenkin vaatimaan takausosuuttaan vastaavat vakuudet.

Valiokunnan käsityksen mukaan nykyiset takausvastuut sekä myös Kreikalle aiemmin myönnettyä lainaa koskevat riskit ovat hallittavissa eivätkä ne horjuta Suomen julkisen talouden kestävyyttä.

Kuten jo edellä on todettu, vuonna 2013 toimintansa aloittavan Euroopan vakausmekanismin mukainen Suomen laskennallinen enimmäisvastuu on 12,58 mrd. euroa, josta maksettua pääomaa on 1,44 mrd. euroa ja takuupääomaa 11,1 mrd. euroa. Korotusvaltuus aktivoituu Suomen talousarvioon vain siinä tapauksessa, että sitä tarvitaan EVM:n toiminnan turvaamiseksi. Vastuiden täysimääräinen realisoituminen edellyttäisi kaikkien EVM:ltä lainaa saaneiden maiden päätymistä täydellisen maksukyvyttömyyden tilaan. Tämä on todennäköistä vain erittäin vakavassa eurooppalaisessa talouskriisissä, jolla olisi muutoinkin dramaattisia vaikutuksia Suomelle.

Lausunto

Lausuntonaan valtiovarainvaliokunta esittää,

että se yhtyy asiassa valtioneuvoston kantaan korostaen edellä esitettyjä näkökohtia.

Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 2011

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

  • pj. Kimmo Sasi /kok
  • vpj. Pentti Kettunen /ps
  • jäs. Leena Harkimo /kok
  • Esko Kurvinen /kok
  • Heli Paasio /sd
  • Päivi Räsänen /kd
  • Matti Saarinen /sd
  • Sari Sarkomaa /kok (osittain)
  • Mikko Savola /kesk
  • Juha Sipilä /kesk
  • Kimmo Tiilikainen /kesk
  • Ari Torniainen /kesk
  • Kauko Tuupainen /ps
  • Kari Uotila /vas
  • Ulla-Maj Wideroos /r
  • Pia Viitanen /sd (osittain)
  • Ville Vähämäki /ps
  • vjäs. Jouni Backman /sd (osittain)
  • Pertti Hemmilä /kok (osittain)
  • Merja Kyllönen /vas (osittain)
  • Marjo Matikainen-Kallström /kok
  • Riitta Myller /sd (osittain)
  • Tuula Väätäinen /sd (osittain)
  • Peter Östman /kd (osittain)

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos Hellevi Ikävalko

ERIÄVÄ MIELIPIDE 1

Perustelut

1. Väliaikainen Euroopan rahoitusvakausväline ERVV (U 5/2011 vp)

Suomen vastuullista linjaa euromaiden talouskriisien hoitamisessa on jatkettava. Suomen on samalla pidettävä tiukka linjansa väliaikaisen rahoitusvakausvälineen osalta.

Tämän mukaisesti Suomen ei tule sitoutua takausvastuiden yli kaksinkertaistamiseen nyt esitetyllä tavalla.

Aiempien linjausten mukaisesti Suomi edellyttää jatkossa turvaavia vakuuksia saatavilleen.

2. Pysyvä Euroopan vakausmekanismi EVM (U 6/2011 vp)

Suomen vastuullista linjaa euromaiden talouskriisien hoitamisessa on jatkettava. Suomen on pidettävä tiukka linjansa pysyvän vakausmekanismin osalta.

Aiempien linjausten mukaisesti Suomen on pidettävä välttämättömänä, että rahoitusmarkkinoiden kansainväliseen kriisinhallintaan on olemassa mekanismeja paitsi maailmanlaajuisesti (IMF) myös Euroopan mittakaavassa (EVM).

Suomi hyväksyy pysyvän Euroopan vakausmekanismin (EVM) perustamisen seuraavilla jo aiemmin linjatuilla ehdoilla:

  • EVM:n perustamisen yhteydessä hyväksytään velkajärjestelyä edesauttavat yhteistoimintalausekkeet
  • EVM:n lainoilla on ensisijainen asema verrattuna yksityisen sektorin lainoihin
  • EVM täyttää kokonaisuudessaan muutkin Suomen siihen esittämien aiempien kantojen mukaiset pankkien ja sijoittajien vastuuseen liittyvät yksityiskohdat
  • EVM:n rakenne ei saa olla sellainen, että euromaat siirtyisivät valtioiden veloissa yhteisvastuuseen, vaan jokaisen valtion tulee vastata omasta julkisesta taloudestaan ja omista veloistaan.

Suomen on esitettävä sijoittajavastuun täsmennystä siten, että sijoittajavastuu toteutuisi nyt esitettyä paremmin ennen pysyvän mekanismin voimaantuloa syntyneiden velkojen osalta.

Mielipide

Edellä olevan perusteella katsomme,

että valtiovarainvaliokunta ei lausunnossaan hyväksy Euroopan rahoitusvakausvälineen Suomen takausvastuiden kaksinkertaistamista ja ottaa edellä kuvatut ehdot huomioon Suomen päättäessä osallistumisestaan Euroopan vakausmekanismin perustamiseen.

Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 2011

  • Mikko Savola /kesk
  • Juha Sipilä /kesk
  • Kimmo Tiilikainen /kesk
  • Ari Torniainen /kesk

ERIÄVÄ MIELIPIDE 2

Perustelut

EU:ssa solmittiin aikanaan talous- ja vakaussopimus, jossa julkisen talouden alijäämä sai olla korkeintaan 3 prosenttia BKT:sta. Julkisen kokonaisvelan maksimimääräksi asetettiin 60 prosenttia BKT:sta. Suomen lisäksi vain neljä muuta maata on noudattanut tätä sopimusta.

Maastrichtin sopimukseen laitettiin nykyisen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 125 artikla, joka kieltää unionia ja jäsenmaita ottamasta vastatakseen toisen jäsenmaan velkaongelmia. Tämän no-bailout-kirjauksen tehtävä oli sitoa jäsenmaiden kädet, jottei kenellekään syntyisi kiusausta ajautua kriisiin ja antautua toisten elätettäväksi. Tämä sopimus artikloineen rikkoutui heti, kun euro kohtasi ensimmäisen suuren vaikeutensa, 2000-luvun jälkipuoliskolla alkaneen talouskriisin.

EU:n poliitikkojen johtamissa talouselimissä tehtiin ja tehdään yhä edelleen toimenpiteitä, jotka tosiasiassa vain pahentavat Euroopan taloudellista kriisiä. Samalla ovat myös EU:n eurossa mukana olevat jäsenvaltiotkin joutuneet niin moraaliseen kuin lakitekniseenkin kriisiin.

Esimerkiksi Euroopan vakausmekanismin (EVM) säännöt ovat vaaralliset valtioiden itsemääräämisoikeudelle. Mikäli EVM-säännöt hyväksyttäisiin sellaisenaan, Suomen eduskunnan rooli Suomen talouden ja budjetin korkeimpana päättävänä elimenä olisi epäselvä. Voiko Suomi ylipäänsä jatkossa itse laatia budjettinsa? Jos ei voi, kuka sen laatii ja millä periaatteilla? Jos Suomi saa jatkossakin laatia itse budjettinsa, tuleeko se kuitenkin ensin hyväksyttää EU:ssa?

Tapahtui niin tai näin, EVM:n ja ERVV:n luominen ei ole ratkaisu euron kriisiin. Euron kriisi ratkeaa vain sillä, että talousvaikeuksissa olevien valtioiden talous pannaan kuntoon näiden valtioiden omilla, sisäisillä toimenpiteillä. Samalla sijoittajien ja pankkien on kannettava vastuunsa ja osallistuttava talouskriisin kustannuksiin, koska juuri nämä tahot ovat suurimpia syyllisiä talouskriisin syntymiseen. Kriisiä ei myöskään voida ratkaista vauhdittamalla Euroopan liittovaltiokehitystä talouskriisin varjolla.

Eurooppa voisi siis vielä parantua taudistaan puhdistamalla ylivelkaisuutensa eurojärjestelmästään ja noudattamalla omia sopimuksiaan. Tekemällä nämä toimenpiteet avoimesti ja rehellisesti markkinat ja ongelmavaltiot kärsivät lyhytaikaisen kolhun, mutta voivat ajan myötä toipua aloittaakseen taloudellisesti puhtaalta pöydältä. Sen sijaan velkamaiden tukeminen, Suomen takausten kasvattaminen ja pysyvä puskurirahasto sekä yhteisten pelisääntöjen rikkominen pankkien ja muiden velkojien pelastamiseksi eivät sitä tee. Heti kun pelisääntöjä muutetaan yhden kerran liikaa tai rahat loppuvat, tuloksena on rahoitusmarkkinoiden sekaantuminen, siitä seuraava paniikki ja pitkäaikainen talouslama sekä luottamuksen menetys muun maailman silmissä. Tästä eivät kärsi pelkästään yksittäiset ylivelkaantuneet eurovaltiot vaan koko Eurooppa, mukaan lukien kriisiin syytön Suomi.

Mielipide

Edellä olevan perusteella katsomme,

että emme voi yhtyä valtiovarainvaliokunnan enemmistön kantaan, ja toteamme, että Suomi hyväksymällä suunnitellut EVM- ja ERVV-mekanismit samalla todellisuudessa on mukana pitemmällä tähtäimellä syventämässä euroalueen kriisiä vaarantaen oman kansan hyvinvoinnin sekä vauhdittaa Euroopan unionin liittovaltiokehitystä ja antaa Brysselille sellaista päätösvaltaa, joka kuuluu Euroopan unionin jäsenvaltioiden itsenäiseen päätöksenteko-oikeuteen.

Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 2011

  • Pentti Kettunen /ps
  • Kauko Tuupainen /ps
  • Ville Vähämäki /ps

​​​​