VALTIOVARAINVALIOKUNNAN LAUSUNTO 24/2006 vp

VaVL 24/2006 vp - HE 67/2006 vp

Tarkistettu versio 2.0

Hallituksen esitys Euroopan perustuslaista tehdyn sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta

Ulkoasiainvaliokunnalle

JOHDANTO

Vireilletulo

Eduskunta on 8 päivänä kesäkuuta 2006 lähettäessään hallituksen esityksen Euroopan perustuslaista tehdyn sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta (HE 67/2006 vp) valmistelevasti käsiteltäväksi ulkoasiainvaliokuntaan samalla määrännyt, että valtiovarainvaliokunnan on annettava asiasta lausunto ulkoasiainvaliokunnalle.

Asiantuntijat

Valiokunnassa ovat olleet kuultavina

ulkoasiainneuvos Ora Meres-Wuori, ulkoasiainministeriö

finanssisihteeri Marko Lounatmaa, valtiovarainministeriö

HALLITUKSEN ESITYS

Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyy Roomassa lokakuussa 2004 tehdyn sopimuksen Euroopan perustuslaista ja sen voimaansaattamislain. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan tasavallan presidentin asetuksella säädettävänä ajankohtana samanaikaisesti Euroopan perustuslaista tehdyn sopimuksen kanssa.

Perustuslakisopimus korvaa eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta voimassa olevat sopimukset, joihin Euroopan unioni perustuu. Uudistuksen keskeisiä tavoitteita ovat perussopimusten selkeyttäminen ja yksinkertaistaminen, unionin toiminnan tehostaminen ja unionin tuominen lähemmäksi kansalaisia. Uudistuksella pyritään myös saattamaan unionin toimielinjärjestelmä ajan tasalle ja kehittämään unionin toimintakykyä, avoimuutta ja kansanvaltaisuutta.

VALIOKUNNAN KANNANOTOT

Perustelut

Valtiovarainvaliokunta on käsitellyt hallituksen esitystä oman toimialansa osalta ja kiinnittänyt huomiota vain unionin varainhoitoa sekä tilintarkastustuomioistuimen asemaa koskeviin määräyksiin. Valiokunta ei ole siten käsitellyt esim. unionin rahapolitiikkaan eikä Euroopan keskuspankin asemaan liittyviä kysymyksiä.

Perustuslakisopimukseen sisältyy unionin varainhoitoa koskevat määräykset unionin toiminnan rahoittamiseen tarvittavista omista varoista, monivuotisesta rahoituskehyksestä, sen puitteissa annettavasta vuotuisesta talousarviosta sekä petosten torjunnasta. Unionin omien varojen järjestelmää koskevat säännökset annetaan perustuslakisopimuksen mukaan neuvoston eurooppalailla nykyisen EY-sopimuksen määräyksiä vastaavassa menettelyssä. Neuvosto tekee päätöksensä yksimielisesti Euroopan parlamenttia kuultuaan, ja eurooppalaki tulee voimaan, kun jäsenvaltiot ovat sen hyväksyneet. Uusien omien varojen luokkien käyttöön ottamisesta ja olemassa olevan luokan poistamisesta päätetään samaa menettelyä noudattaen. Rahoituskehykset vahvistettaisiin niin ikään eurooppalailla vähintään viideksi vuodeksi kerrallaan ja vuotuinen talousarvio vahvistettaisiin monivuotista rahoituskehystä noudattaen. Perustuslakisopimus pyrkii tehostamaan unionin varainhoitoa ja sen suunnitelmallisuutta sekä selkeyttämään päätöksentekomenettelyä. Päätösvaltaa koskeva tasapaino jäsenvaltioiden ja unionin sekä unionin eri toimielinten välillä säilyisi pääosin ennallaan.

Valtiovarainvaliokunnalla ei ole huomautettavaa unionin varainhoitoa koskeviin määräyksiin. Valiokunta pitää myös hyvänä perustuslakisopimuksen muotoilua, jonka mukaan itsenäisen verotusoikeuden antaminen unionille edellyttäisi edelleen neuvoston yksimielistä päätöstä ja kansallista ratifiointia.

Perustuslakisopimuksen artiklan I-19 mukaan unionin toimielinjärjestelmän muodostavat Euroopan parlamentti, Eurooppa-neuvosto, ministerineuvosto, Euroopan komissio sekä Euroopan unionin tuomioistuin. Tilintarkastustuomioistuinta ei mainita tässä yhteydessä, vaan siitä on säädetty jäljempänä artiklassa I-31. Tämä artikla sisältyy lukuun, jossa käsitellään unionin muita toimielimiä ja neuvoa-antavia elimiä.

Nykyisessä EY:n perustamissopimuksessa tilintarkastustuomioistuin mainitaan samassa yhteydessä parlamentin, neuvoston, komission ja tuomioistuimen kanssa. Nyt toimielimiä koskevien määräysten ryhmittelyä on siis muutettu. Perustuslakisopimuksen tarkoituksena ei kuitenkaan ole ollut heikentää tilintarkastustuomioistuimen asemaa tai sen riippumattomuutta. Perustuslakisopimuksessa todetaan yksiselitteisesti, että tilintarkastustuomioistuin on toimielin ja että sen jäsenet hoitavat tehtäväänsä täysin riippumattomina.

Tilintarkastustuomioistuimella on keskeinen tehtävä unionin varainhoidon valvonnassa ja sen kehittämisessä. Varainhoidon ammattimaisen tarkastuksen merkitys on korostunut, ja vaatimukset julkisen talouden tehokkaammasta valvonnasta ovat voimistuneet. Valiokunta pitää siksi tärkeänä, että tilintarkastustuomioistuimen asema ja sen riippumattomuus turvataan myös asian jatkovalmistelussa ja että varainhoidon valvontaa pyritään muutoinkin kehittämään ja tehostamaan.

Edellä olevin perustein valiokunta katsoo, että hallituksen esitys Euroopan perustuslaista tehdyn sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta on hyväksyttävissä valtiovarainvaliokunnan toimialaa koskevilta osiltaan.

Lausunto

Lausuntonaan valtiovarainvaliokunta esittää,

että ulkoasiainvaliokunta ottaa huomioon, mitä edellä on esitetty.

Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 2006

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

  • pj. Markku Koski /kesk
  • vpj. Matti Ahde /sd
  • jäs. Christina Gestrin /r
  • Kyösti Karjula /kesk
  • Jari Koskinen /kok
  • Pekka Kuosmanen /kok
  • Reijo Laitinen /sd
  • Maija-Liisa Lindqvist /kesk
  • Pekka Nousiainen /kesk
  • Tuija Nurmi /kok
  • Pirkko Peltomo /sd (osittain)
  • Iivo Polvi /vas
  • Markku Rossi /kesk
  • Matti Saarinen /sd
  • Anni Sinnemäki /vihr
  • Irja Tulonen /kok
  • Kari Uotila /vas
  • vjäs. Reijo Kallio /sd
  • Esko Kiviranta /kesk
  • Maija Perho /kok
  • Pia Viitanen /sd
  • Jaana Ylä-Mononen /kesk

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos Hellevi Ikävalko

ERIÄVÄ MIELIPIDE

Sellaista sopimusta, mikä ei nykyisessä muodossa tule koskaan voimaan, ei eduskunnan pidä hätiköidysti ratifioida. Sen sijaan hallituksen on aloitettava valmistautuminen neuvotteluihin Suomen kannalta tärkeiden muutosten saamiseksi sopimukseen. Todennäköisesti myös valtiovarainvaliokunnan lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset tulevat muuttumaan tulevissa neuvotteluissa, joten on ennenaikaista sitoutua nykyisiin muotoiluihin tässä vaiheessa.

Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 2006

  • Iivo Polvi /vas
  • Kari Uotila /vas

​​​​