Perustelut
Valiokunta puoltaa esityksen hyväksymistä muuttamattomana.
Esityksen taustaa
Esitys kuuluu eduskunnan käsiteltävänä olevaan kokonaisuuteen,
jolla liikenteen verotusta kehitetään hallitusohjelmassa
sovituin tavoin. Ajoneuvoverolain ohella ovat vireillä myös
autoverotusta ja liikenteen polttonesteiden valmisteverotusta
koskevat muutosesitykset. Niillä kaikilla pyritään
fiskaalisten vaikutusten lisäksi tehostamaan ympäristöohjausta
liikenteessä. Tämä on välttämätöntä,
jotta päästökaupan ulkopuolisia aloja
koskeva vaativa kansallinen päästövähennystavoite
voidaan saavuttaa.
Liikenne on keskeinen päästökaupan
ulkopuolinen ohjauskohde, koska sen osuus Suomen hiilidioksidipäästöistä on
noin viidennes. Tieliikenteen osuus tästä on taas
noin 80 prosenttia ja henkilöautoilun osuus siitä yli
puolet. Lisäksi henkilöautojen määrä ja
liikennesuoritteet ovat kasvaneet tasaisesti 1990-luvun alun talouden taantumaa
lukuun ottamatta. Autoiluun kohdistuvilla ohjaustoimilla on siten
kaikkiaan suuri merkitys.
Valiokunta pitää esityksen lähtökohtia
näistä syistä perusteltuina. Esitys tukee
myös nimenomaista tavoitetta siirtää autoilun
verotuksen painopistettä hankinnan verotuksesta käytön
verotukseen korottamalla ajoneuvoveron perusveroa.
Muutostarve
Päästöperusteiseen ajoneuvoverotukseen
siirryttiin hieman myöhemmin kuin auton hankintaan kohdistuvassa
autoverotuksessa. Ajoneuvoveron perusvero muuttui täysin
päästöperusteiseksi vasta 1.3.2011 lukien
vuoden mittaisen siirtymäajan jälkeen, kun muutokset
autoverotuksessa toteutettiin jo vuosina
2008 (henkilöautot) ja 2009 (pakettiautot). Viive
ajoneuvoverotuksessa johtui tietojärjestelmäsyistä.
Vaikka voimassa oleva veroasteikko on ollut käytössä vain
lyhyen ajan, se valmisteltiin ja vahvistettiin kuitenkin jo vuonna
2007. Ajoneuvojen tekninen kehitys on ollut sen jälkeen nopeaa,
ja tasoltaan alhaisen veron ohjausvaikutus on jäänyt
vähäiseksi. Ehdotettu tasokorotus on siten tarpeellinen.
Taloudellinen ohjaus ylipäänsä on
osoittautunut käytännössä välttämättömäksi,
koska hinta on tärkein ajoneuvon valintaan vaikuttava peruste
kuluttajalle. Ilman taloudellista ohjausta pelkillä ympäristönäkökohdilla
on sen sijaan selvitysten mukaan vain vähän merkitystäTrafi:
Ympäristöystävällinen autoilu,
Tutkimuksia ja selvityksiä 5/2009 ja Tutkimus
ympäristöystävällisestä autoilusta,
Trafin julkaisuja 17/2011.. Valistus tai muut vastaavat
toimet eivät siis riittäisi yksinään
ohjauksen keinoiksi.
Muutosehdotuksista
Valiokunta pitää perusteltuna laajentaa nykyistä päästöperusteista verotaulukkoa
niin, että se alkaa tasosta 0 g/km nykyisen 66
g/km sijasta. Markkinoilla on jo nyt uusia polttomoottoriautoja,
joiden hiilidioksidipäästöt ovat alle
90 g/km. Nykyinen alaraja voidaan siis saavuttaa jo lähivuosina.
Vero-ohjaus on tarpeen kuitenkin matalillakin päästötasoilla
järjestelmän selkeyden ja johdonmukaisuuden sekä perusveron
fiskaalisen luonteen vuoksi. Vero alarajan kohdalla olisi kuitenkin
maltillinen, 43 euroa vuodessa, kun se on nykyisin 19 euroa vuodessa.
Vero-ohjaus perustuisi edelleen periaatteelle, jonka mukaan
jokainen hiilidioksidigramma vaikuttaa veron määrään.
Valiokunta pitää tätä selkeänä ja
ohjaavana lähtökohtana. Verotaso nousisi nykyisestä 24—92
euroa vuositasolla päästön määrän
mukaan. Keskimääräinen korotus olisi
noin 50 euroa vuodessa (päästön määrä 180 g/km).
Muutokset ovat valiokunnan mielestä kaikkiaan kohtuullisia.
Ajoneuvon kokonaismassaan perustuvaan veroon ehdotetut
muutokset vastaavat keskimäärin päästöperusteiseen
taulukkoon ehdotettuja muutoksia ja ovat siten perusteltuja. Verotaulukon
alarajaa nostettaisiin siten 75 eurosta 125 euroon ja verotasoa
korotettaisiin kaikissa painoluokissa 50 euroa. Autokannan uusimiseen liittyvät
hallituksen tavoitteet puoltavat osaltaan sitä, että tarkistus
tehdään ehdotetuin tavoin myös painoperusteisen
taulukon yläpäähän. Ylin vero
nousisi siten 485 eurosta 535 euroon. Kokonaismassaan perustuva
verotus on ja jää kaikkiaan kuitenkin hieman kevyemmäksi kuin
päästöperusteinen verotus syrjimättömän verokohtelun
varmistamiseksi. Linjaukset ovat hyväksyttäviä.
Valiokunta pitää tärkeänä myös
sitä, että ajoneuvojen vuotuinen verotus säilyy
edelleen tekniikkaneutraalina. Se tukee autoverotuksessa omaksuttua
vastaavaa periaatetta eikä aseta turhia rajoitteita kehityksen
tielle. Verojärjestelmän ympäristöohjaava
perusajatus pysyy myös selkeänä, kun
huomioon otettavana on vain ajoneuvon päästötaso
tai paino. Koska ajoneuvoverotus on päiväkohtaista,
verotasoa voi säätää jossain
määrin myös ajoneuvon liikennekäytön
mukaan. Nämä kaikki edistävät
järjestelmän joustavuutta.
Edellä olevan kanssa ei ole ristiriidassa se, että yksinomaan
sähköllä käyvien ajoneuvojen perusvero
olisi aina päästöperusteisen verotaulukon
alin veron määrä. Tämä on
perusteltua, koska sähköautoista ei aiheudu ajon
aikana lainkaan hiilidioksidipäästöjä.
Sähköautot tulisi kuitenkin verottaa ilman eri
sääntelyä painon perusteella, koska niille
ei tarvitse ilmoittaa EU:n tyyppihyväksyntää koskevan
lainsäädännön mukaan hiilidioksidipäästöjä.
Se taas johtaisi perusteettomaan yliverotukseen, minkä vuoksi
nyt ehdotettu säännös on tarpeen. Esitys
vastaa myös nykyistä käytäntöä.
Ehdotettujen muutosten arvioidaan lisäävän valtion
verotuloja noin 140 milj. euroa vuodessa ja ensi vuonna noin 70
milj. euroa. Esitys on siis fiskaalisesti merkittävä.
Sen painoarvoa lisää myös se, että ympäristöohjaus
kohdistuu koko ajoneuvokantaan, ei vain uusiin autoihin. Lisäksi
vuotuinen vero takaa melko vakaan veropohjan, eikä se ole
samalla lailla herkkä suhdanteille kuin autovero. Valiokunta
puoltaa esitystä näillä perusteilla.
Valiokunta pitää esitystä perusteltuna
myös siltä osin kuin siinä ehdotetaan
muutoksenhakuajan lyhentämistä kolmeen vuoteen,
joka on yleisesti noudatettu muutoksenhakuaika välillisessä verotuksessa.
Valiokunnalla ei ole huomautettavaa muihin, pitkälti teknisluonteisiin ehdotuksiin.
Asian valiokuntakäsittelyssä on noussut esiin myös
matkailuautojen verokohtelu. Valiokunta käsittelee aihetta
seuraavassa vielä lyhyesti erikseen.
Matkailuautojen verotus
Matkailuautot kuuluvat henkilöautojen tavoin luokkaan
M1, ja niiden perusvero määräytyy samojen
perusteiden mukaan kuin henkilö- ja pakettiautojen. Ehdotettu
veromuutos koskisi siten myös niitä.
Koska matkailuautoille ei tarvitse mitata EU-tyyppihyväksynnässä hiilidioksidipäästöjä,
perusvero määräytyy yleensä kokonaismassan
perusteella. Ehdotettu tasokorotus olisi keskimäärin
50 euroa vuositasolla. Kun matkailuautojen keskimääräinen
perusvero on nyt 430 euroa vuodessa, se nousisi siis keskimäärin
480 euroon vuodessa.
Alan edustajat ovat huomauttaneet siitä, että verotaso
on epäsuhteessa matkailuautojen todellisiin hiilidioksidipäästöihin
ja johtaa ylikireään verotukseen. Tähän
vaikuttaa verotaulukon linjauksen lisäksi se, että matkailuautoilla
ajetaan keskimäärin vain 7 000—10 000
kilometriä vuosittain.
Esitetty peruste kuvaa varmasti monin osin todellista tilannetta.
Uudenlaisen poikkeuksen säätäminen on
kuitenkin aina ongelmallista mm. yhdenvertaisuuden, verotuksen toimeenpanon tehokkuuden
ja autojen luokitukseen liittyvän mahdollisen keinottelun
vuoksi.
Matkailuautojen erityisasema on otettu verotuksessa huomioon
toistaiseksi siten, että autot ovat vapaita autoverosta
ja niiden käyttövoimavero on merkittävästi
pienempi kuin muiden henkilöautoluokkaan kuuluvien ajoneuvojen.
Verorasitusta voi keventää lisäksi
poistamalla auto käyttökatkosten ajaksi liikennekäytöstä, jolloin
siitä ei peritä myöskään
ajoneuvoveroa. Tämä on myös käytetty
keino, sillä matkailuautot ovat ajoneuvoliikennerekisteristä saatujen tietojen
mukaan liikennekäytössä yleensä noin kuusi
kuukautta vuodesta. Niiden ajoneuvovero on siten vastaavasti puolet
vuotuisesta määrästä. Nyt ehdotettu
korotus merkitsisi siis tyypillisesti 25 euron lisärasitusta
autoa kohden.
Valiokunta puoltaa valtiovarainministeriön näkemystä,
jonka mukaan matkailuautojen verotusta tarkastellaan omana kokonaisuutenaan. Arvioinnissa
on mahdollista ottaa silloin huomioon mahdollisiin muutoksiin
liittyvät eri näkökohdat. Tarkoitus on,
että ministeriön vero-osasto tekee tältä osin
erillisen selvityksen ensi vuoden aikana. Sen perusteella voidaan
tehdä asianmukaiset ja kestävät ratkaisut.
Voimaantulo ja seuranta
Lain on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alusta. Uusia veroperusteita
sovellettaisiin kuitenkin 12 kuukauden pituisen siirtymäajan
vuoksi vasta vuoteen 2013 ja sen jälkeiseen aikaan. Koska
ajoneuvovero on päiväkohtainen ja se kannetaan
etukäteen vuoden pituiselta ajalta, uusien veroperusteiden
mukaisia verolippuja alettaisiin lähettää jo
ensi vuoden aikana. Muutoksen verovaikutukset näkyisivät
näin liukuvasti eri verovelvollisilla.
Auto- ja ajoneuvoverotukseen on tehty viime vuosina isoja periaatteellisia
muutoksia. Esitys jatkaa niitä johdonmukaisesti. Jotta
verotusta voidaan kehittää edelleen ohjaus- ja
fiskaalisten tavoitteiden kannalta parhaalla mahdollisella tavalla,
ajoneuvokannassa, ajosuoritteissa ja muussa liikennekulttuurissa
tapahtuvia muutoksia on syytä seurata myös vastaisuudessa.
Liikenne- ja viestintäministeriö on korostanut
mm. sen tärkeyttä, että autokanta nimenomaan
uusiutuisi, ei niinkään kasvaisi. Vastaavasti
liikennesuoritteet eivät saisi lähteä nopeaan
kasvuun autokannan kasvun kautta ja/tai joukkoliikenteen
kustannuksella. Valiokunta pitää näitä näkökohtia
tärkeinä seurannassa.
