VALTIOVARAINVALIOKUNNAN MIETINTÖ 10/2011 vp

VaVM 10/2011 vp - HE 56/2011 vp

Tarkistettu versio 2.0

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ajoneuvoverolain muuttamisesta

JOHDANTO

Vireilletulo

Eduskunta on 13 päivänä lokakuuta 2011 lähettänyt valtiovarainvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen eduskunnalle laiksi ajoneuvoverolain muuttamisesta (HE 56/2011 vp).

Jaostovalmistelu

Asia on valmisteltu valtiovarainvaliokunnan verojaostossa.

Asiantuntijat

Verojaostossa ovat olleet kuultavina

ylitarkastaja Hanne-Riikka Nalli, valtiovarainministeriö

tulliylitarkastaja Tapio Rouhiainen, Tullihallitus

toimitusjohtaja Pekka Rissa, Autoalan Keskusliitto ry

viestintäpäällikkö Jukka Tolvanen, Autoliitto ry

asiantuntija Harri Kallberg, Autotuojat ry

osastonjohtaja Janne Huhtamäki, Liikenteen turvallisuusvirasto TraFi

toiminnajohtaja Timo Piilonen, SF-Caravan ry

ilmastovastaava Venla Virkamäki, Suomen luonnonsuojeluliitto ry

toimitusjohtaja Lauri Säynäjoki, Suomen Taksiliitto

Kirjallisen lausunnon ovat antaneet

  • liikenne- ja viestintäministeriö
  • Liikenneympäristöyhdistys ry
  • valtiovarainministeriö
  • Veronmaksajain Keskusliitto
  • ympäristöministeriö

HALLITUKSEN ESITYS

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ajoneuvoverolakia siten, että ajoneuvoveron perusveron tasoa korotettaisiin verotuottojen lisäämiseksi ja veron ohjausvaikutuksen parantamiseksi. Ajoneuvokannan keskipäästöisellä autolla vero nousisi noin 50 euroa vuodessa. Ohjausvaikutusta parannettaisiin muuttamalla hiilidioksidipäästöön perustuvaa verotaulukkoa siten, että taulukko alkaisi 0 grammasta kilometrillä nykyisen 66 gramman sijasta.

Lakiin lisättäisiin säännös, jonka mukaan sähköautojen vero olisi alin lain liitteen taulukossa säädetty päiväkohtaisen veron määrä.

Ajoneuvoverotusta koskeva muutoksenhakuaika yhtenäistettäisiin muun välillisen verotuksen kanssa lyhentämällä se viidestä vuodesta kolmeen vuoteen.

Valko-Venäjällä rekisteröidyt ajoneuvot vapautettaisiin kiinteästä verosta ja kulutusverosta vastavuoroisuuden perusteella.

Esitykseen sisältyy lisäksi eräitä muita lähinnä teknisluontoisia ajoneuvoverolain muutoksia.

Esitys liittyy valtion vuoden 2012 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2012 alusta. Korotettua veroa sovellettaisiin 12 kuukauden siirtymäajan vuoksi veroon, joka kohdistuisi 1 päivältä tammikuuta 2013 ja sen jälkeisiltä päiviltä kannettavaan veroon. Valko-Venäjällä rekisteröityjen ajoneuvojen verovapautta sovellettaisiin 1 päivästä toukokuuta 2011 alkaen.

VALIOKUNNAN KANNANOTOT

Perustelut

Valiokunta puoltaa esityksen hyväksymistä muuttamattomana.

Esityksen taustaa

Esitys kuuluu eduskunnan käsiteltävänä olevaan kokonaisuuteen, jolla liikenteen verotusta kehitetään hallitusohjelmassa sovituin tavoin. Ajoneuvoverolain ohella ovat vireillä myös autoverotusta ja liikenteen polttonesteiden valmisteverotusta koskevat muutosesitykset. Niillä kaikilla pyritään fiskaalisten vaikutusten lisäksi tehostamaan ympäristöohjausta liikenteessä. Tämä on välttämätöntä, jotta päästökaupan ulkopuolisia aloja koskeva vaativa kansallinen päästövähennystavoite voidaan saavuttaa.

Liikenne on keskeinen päästökaupan ulkopuolinen ohjauskohde, koska sen osuus Suomen hiilidioksidipäästöistä on noin viidennes. Tieliikenteen osuus tästä on taas noin 80 prosenttia ja henkilöautoilun osuus siitä yli puolet. Lisäksi henkilöautojen määrä ja liikennesuoritteet ovat kasvaneet tasaisesti 1990-luvun alun talouden taantumaa lukuun ottamatta. Autoiluun kohdistuvilla ohjaustoimilla on siten kaikkiaan suuri merkitys.

Valiokunta pitää esityksen lähtökohtia näistä syistä perusteltuina. Esitys tukee myös nimenomaista tavoitetta siirtää autoilun verotuksen painopistettä hankinnan verotuksesta käytön verotukseen korottamalla ajoneuvoveron perusveroa.

Muutostarve

Päästöperusteiseen ajoneuvoverotukseen siirryttiin hieman myöhemmin kuin auton hankintaan kohdistuvassa autoverotuksessa. Ajoneuvoveron perusvero muuttui täysin päästöperusteiseksi vasta 1.3.2011 lukien vuoden mittaisen siirtymäajan jälkeen, kun muutokset autoverotuksessa toteutettiin jo vuosina 2008 (henkilöautot) ja 2009 (pakettiautot). Viive ajoneuvoverotuksessa johtui tietojärjestelmäsyistä.

Vaikka voimassa oleva veroasteikko on ollut käytössä vain lyhyen ajan, se valmisteltiin ja vahvistettiin kuitenkin jo vuonna 2007. Ajoneuvojen tekninen kehitys on ollut sen jälkeen nopeaa, ja tasoltaan alhaisen veron ohjausvaikutus on jäänyt vähäiseksi. Ehdotettu tasokorotus on siten tarpeellinen.

Taloudellinen ohjaus ylipäänsä on osoittautunut käytännössä välttämättömäksi, koska hinta on tärkein ajoneuvon valintaan vaikuttava peruste kuluttajalle. Ilman taloudellista ohjausta pelkillä ympäristönäkökohdilla on sen sijaan selvitysten mukaan vain vähän merkitystäTrafi: Ympäristöystävällinen autoilu, Tutkimuksia ja selvityksiä 5/2009 ja Tutkimus ympäristöystävällisestä autoilusta, Trafin julkaisuja 17/2011.. Valistus tai muut vastaavat toimet eivät siis riittäisi yksinään ohjauksen keinoiksi.

Muutosehdotuksista

Valiokunta pitää perusteltuna laajentaa nykyistä päästöperusteista verotaulukkoa niin, että se alkaa tasosta 0 g/km nykyisen 66 g/km sijasta. Markkinoilla on jo nyt uusia polttomoottoriautoja, joiden hiilidioksidipäästöt ovat alle 90 g/km. Nykyinen alaraja voidaan siis saavuttaa jo lähivuosina. Vero-ohjaus on tarpeen kuitenkin matalillakin päästötasoilla järjestelmän selkeyden ja johdonmukaisuuden sekä perusveron fiskaalisen luonteen vuoksi. Vero alarajan kohdalla olisi kuitenkin maltillinen, 43 euroa vuodessa, kun se on nykyisin 19 euroa vuodessa.

Vero-ohjaus perustuisi edelleen periaatteelle, jonka mukaan jokainen hiilidioksidigramma vaikuttaa veron määrään. Valiokunta pitää tätä selkeänä ja ohjaavana lähtökohtana. Verotaso nousisi nykyisestä 24—92 euroa vuositasolla päästön määrän mukaan. Keskimääräinen korotus olisi noin 50 euroa vuodessa (päästön määrä 180 g/km). Muutokset ovat valiokunnan mielestä kaikkiaan kohtuullisia.

Ajoneuvon kokonaismassaan perustuvaan veroon ehdotetut muutokset vastaavat keskimäärin päästöperusteiseen taulukkoon ehdotettuja muutoksia ja ovat siten perusteltuja. Verotaulukon alarajaa nostettaisiin siten 75 eurosta 125 euroon ja verotasoa korotettaisiin kaikissa painoluokissa 50 euroa. Autokannan uusimiseen liittyvät hallituksen tavoitteet puoltavat osaltaan sitä, että tarkistus tehdään ehdotetuin tavoin myös painoperusteisen taulukon yläpäähän. Ylin vero nousisi siten 485 eurosta 535 euroon. Kokonaismassaan perustuva verotus on ja jää kaikkiaan kuitenkin hieman kevyemmäksi kuin päästöperusteinen verotus syrjimättömän verokohtelun varmistamiseksi. Linjaukset ovat hyväksyttäviä.

Valiokunta pitää tärkeänä myös sitä, että ajoneuvojen vuotuinen verotus säilyy edelleen tekniikkaneutraalina. Se tukee autoverotuksessa omaksuttua vastaavaa periaatetta eikä aseta turhia rajoitteita kehityksen tielle. Verojärjestelmän ympäristöohjaava perusajatus pysyy myös selkeänä, kun huomioon otettavana on vain ajoneuvon päästötaso tai paino. Koska ajoneuvoverotus on päiväkohtaista, verotasoa voi säätää jossain määrin myös ajoneuvon liikennekäytön mukaan. Nämä kaikki edistävät järjestelmän joustavuutta.

Edellä olevan kanssa ei ole ristiriidassa se, että yksinomaan sähköllä käyvien ajoneuvojen perusvero olisi aina päästöperusteisen verotaulukon alin veron määrä. Tämä on perusteltua, koska sähköautoista ei aiheudu ajon aikana lainkaan hiilidioksidipäästöjä. Sähköautot tulisi kuitenkin verottaa ilman eri sääntelyä painon perusteella, koska niille ei tarvitse ilmoittaa EU:n tyyppihyväksyntää koskevan lainsäädännön mukaan hiilidioksidipäästöjä. Se taas johtaisi perusteettomaan yliverotukseen, minkä vuoksi nyt ehdotettu säännös on tarpeen. Esitys vastaa myös nykyistä käytäntöä.

Ehdotettujen muutosten arvioidaan lisäävän valtion verotuloja noin 140 milj. euroa vuodessa ja ensi vuonna noin 70 milj. euroa. Esitys on siis fiskaalisesti merkittävä. Sen painoarvoa lisää myös se, että ympäristöohjaus kohdistuu koko ajoneuvokantaan, ei vain uusiin autoihin. Lisäksi vuotuinen vero takaa melko vakaan veropohjan, eikä se ole samalla lailla herkkä suhdanteille kuin autovero. Valiokunta puoltaa esitystä näillä perusteilla.

Valiokunta pitää esitystä perusteltuna myös siltä osin kuin siinä ehdotetaan muutoksenhakuajan lyhentämistä kolmeen vuoteen, joka on yleisesti noudatettu muutoksenhakuaika välillisessä verotuksessa. Valiokunnalla ei ole huomautettavaa muihin, pitkälti teknisluonteisiin ehdotuksiin.

Asian valiokuntakäsittelyssä on noussut esiin myös matkailuautojen verokohtelu. Valiokunta käsittelee aihetta seuraavassa vielä lyhyesti erikseen.

Matkailuautojen verotus

Matkailuautot kuuluvat henkilöautojen tavoin luokkaan M1, ja niiden perusvero määräytyy samojen perusteiden mukaan kuin henkilö- ja pakettiautojen. Ehdotettu veromuutos koskisi siten myös niitä.

Koska matkailuautoille ei tarvitse mitata EU-tyyppihyväksynnässä hiilidioksidipäästöjä, perusvero määräytyy yleensä kokonaismassan perusteella. Ehdotettu tasokorotus olisi keskimäärin 50 euroa vuositasolla. Kun matkailuautojen keskimääräinen perusvero on nyt 430 euroa vuodessa, se nousisi siis keskimäärin 480 euroon vuodessa.

Alan edustajat ovat huomauttaneet siitä, että verotaso on epäsuhteessa matkailuautojen todellisiin hiilidioksidipäästöihin ja johtaa ylikireään verotukseen. Tähän vaikuttaa verotaulukon linjauksen lisäksi se, että matkailuautoilla ajetaan keskimäärin vain 7 000—10 000 kilometriä vuosittain.

Esitetty peruste kuvaa varmasti monin osin todellista tilannetta. Uudenlaisen poikkeuksen säätäminen on kuitenkin aina ongelmallista mm. yhdenvertaisuuden, verotuksen toimeenpanon tehokkuuden ja autojen luokitukseen liittyvän mahdollisen keinottelun vuoksi.

Matkailuautojen erityisasema on otettu verotuksessa huomioon toistaiseksi siten, että autot ovat vapaita autoverosta ja niiden käyttövoimavero on merkittävästi pienempi kuin muiden henkilöautoluokkaan kuuluvien ajoneuvojen.

Verorasitusta voi keventää lisäksi poistamalla auto käyttökatkosten ajaksi liikennekäytöstä, jolloin siitä ei peritä myöskään ajoneuvoveroa. Tämä on myös käytetty keino, sillä matkailuautot ovat ajoneuvoliikennerekisteristä saatujen tietojen mukaan liikennekäytössä yleensä noin kuusi kuukautta vuodesta. Niiden ajoneuvovero on siten vastaavasti puolet vuotuisesta määrästä. Nyt ehdotettu korotus merkitsisi siis tyypillisesti 25 euron lisärasitusta autoa kohden.

Valiokunta puoltaa valtiovarainministeriön näkemystä, jonka mukaan matkailuautojen verotusta tarkastellaan omana kokonaisuutenaan. Arvioinnissa on mahdollista ottaa silloin huomioon mahdollisiin muutoksiin liittyvät eri näkökohdat. Tarkoitus on, että ministeriön vero-osasto tekee tältä osin erillisen selvityksen ensi vuoden aikana. Sen perusteella voidaan tehdä asianmukaiset ja kestävät ratkaisut.

Voimaantulo ja seuranta

Lain on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alusta. Uusia veroperusteita sovellettaisiin kuitenkin 12 kuukauden pituisen siirtymäajan vuoksi vasta vuoteen 2013 ja sen jälkeiseen aikaan. Koska ajoneuvovero on päiväkohtainen ja se kannetaan etukäteen vuoden pituiselta ajalta, uusien veroperusteiden mukaisia verolippuja alettaisiin lähettää jo ensi vuoden aikana. Muutoksen verovaikutukset näkyisivät näin liukuvasti eri verovelvollisilla.

Auto- ja ajoneuvoverotukseen on tehty viime vuosina isoja periaatteellisia muutoksia. Esitys jatkaa niitä johdonmukaisesti. Jotta verotusta voidaan kehittää edelleen ohjaus- ja fiskaalisten tavoitteiden kannalta parhaalla mahdollisella tavalla, ajoneuvokannassa, ajosuoritteissa ja muussa liikennekulttuurissa tapahtuvia muutoksia on syytä seurata myös vastaisuudessa.

Liikenne- ja viestintäministeriö on korostanut mm. sen tärkeyttä, että autokanta nimenomaan uusiutuisi, ei niinkään kasvaisi. Vastaavasti liikennesuoritteet eivät saisi lähteä nopeaan kasvuun autokannan kasvun kautta ja/tai joukkoliikenteen kustannuksella. Valiokunta pitää näitä näkökohtia tärkeinä seurannassa.

Päätösehdotus

Edellä esitetyn perusteella valtiovarainvaliokunta ehdottaa,

että lakiehdotus hyväksytään muuttamattomana.

Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 2011

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

  • pj. Kimmo Sasi /kok
  • vpj. Pentti Kettunen /ps
  • jäs. Leena Harkimo /kok
  • Pertti Hemmilä /kok (osittain)
  • Jouko Jääskeläinen /kd
  • Timo Kalli /kesk
  • Esko Kiviranta /kesk
  • Mika Lintilä /kesk
  • Heli Paasio /sd
  • Kari Rajamäki /sd
  • Sari Sarkomaa /kok
  • Jouko Skinnari /sd
  • Osmo Soininvaara /vihr (osittain)
  • Astrid Thors /r
  • Kauko Tuupainen /ps
  • Kari Uotila /vas
  • Pia Viitanen /sd
  • vjäs. Pietari Jääskeläinen /ps (osittain)
  • Johanna Karimäki /vihr (osittain)
  • Esko Kurvinen /kok
  • Marjo Matikainen-Kallström /kok (osittain)
  • Riitta Myller /sd (osittain)
  • Ismo Soukola /ps (osittain)

Valiokunnan sihteerinä jaostokäsittelyssä on toiminut

valiokuntaneuvos Maarit Pekkanen

​​​​