Perustelut

Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana.

Esitys perustuu vuosia 2015—2018 koskevaan julkisen talouden suunnitelmaan, jossa on sovittu mm. yleisen kiinteistöveroprosentin sekä vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosenttien ala- ja ylärajojen nostosta. Taustalla on niin ikään hallitusohjelman mukainen tavoite kasvattaa kiinteistöveron osuutta kuntien verotuloistaPääministeri Stubbin hallituksen ohjelma perustuu sitä edeltäneen pääministeri Kataisen hallituksen ohjelmaan, rakennepoliittiseen ohjelmaan sekä niiden toimeenpanoa ja julkisen talouden sopeuttamista koskeviin linjauksiin. Voimassa olevassa hallitusohjelmassa todetaan mm., että pääministeri Kataisen hallituksen ohjelma ja sen tavoitteet vaalikaudelle 2011—2015 ovat edelleen voimassa ja nykyinen hallitus saattaa loppuun siinä ja myöhemmin kuluvalla vaalikaudella asetetut tavoitteet ja tehdyt päätökset. Pääministeri Alexander Stubbin ohjelma 24.6.2014, s. 1.. Kiinteistöveroa pidetään yleisesti hyvänä kunnallisena veromuotona mm. sen vakauden ja ennakoitavuuden vuoksi. Lisäksi sillä on vähäinen vaikutus yleiseen taloudelliseen toimeliaisuuteen.

Uudet alarajat merkitsevät käytännössä sitä, että 63 kunnan on tarkistettava joko yleistä tai vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosenttia. Tämän on arvioitu lisäävän kuntien kiinteistöverotuottoa noin 40 milj. eurolla vuosittain. Lisäksi arvioidaan, että uudet ylärajat tuottavat noin 8 milj. euron lisäyksen vuosittaiseen verokertymään.

Alarajojen korotusten vaikutukset kohdistuvat lähes kokonaan mainittua vielä pienempään kuntajoukkoon. Verotulojen lisäyksestä nimittäin yli 90 prosenttia kohdistuu kymmenelle kunnalle ja noin 54 prosenttia yksistään Espoolle. Esimerkiksi Espoon osalta taustalla on ollut pyrkimys hillitä asumiskustannusten nousua ja pitää kiinteistövero sen vuoksi kohtuullisella tasolla. Ehdotetut muutokset lisäävät siis nyt asumiskustannuksia erityisesti Espoossa ja sen lisäksi pääasiassa muualla pääkaupunkiseudulla.

Valiokunnalla ei ole huomautettavaa ehdotettuihin korotuksiin sinänsä. Ne lisäävät kuntien liikkumavaraa kiinteistöverotuksen perusajatuksen mukaisesti. Valiokunta kiinnittää kuitenkin huomiota kahteen seikkaan, joiden merkitys korostuu esityksen myötä. Toinen niistä koskee päätöstä ohjata veronkorotusten tuotto valtiolle valtionosuusleikkauksena ja toinen tarvetta uudistaa kiinteistöverotuksen tietopohjaa. Näitä näkökohtia käsitellään lyhyesti seuraavassa.

Valtionosuusleikkaus

Verotuoton kasvu on siis tarkoitus ottaa huomioon vähennyksenä valtionosuusperusteissa. Sitä koskeva päätös on tehty viime keväänä samassa yhteydessä kuin kiinteistöveroa koskeva korotuspäätös. Valtionosuusleikkaus on ajateltu kohdennettavaksi alarajojen korotusten osalta lisätuottoa saaviin kuntiin, jotka ovat siis jo etukäteen tiedossa. Ylärajojen korotusta vastaava oletettu lisätuotto vähennettäisiin sitä vastoin yleisesti muiden kuntien valtionosuuksista. Valtionosuusleikkaukset on tarkoitettu pysyviksi, eli ne jäisivät kunnan valtionosuuspohjaan.

Valtionosuusleikkauksia koskevaan päätökseen ja sen oikeutukseen on kiinnitetty huomiota myös valiokunnan asiantuntijakuulemisessa. Yleinen näkemys on ollut, ettei kiinteistöveron tuottoa tule ohjata valtiolle miltään osin. Muutoin korotukset eivät vähennä lainkaan painetta nostaa tuloihin kohdistuvaa kunnallisveroprosenttia.

Valtionosuuksia koskevat kysymykset kuuluvat hallintovaliokunnan toimialaan. Niiden muutosta koskeva erillinen esitysHallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta (HE 133/2014 vp). on parhaillaan sen käsiteltävänä. Esitys on lähetetty lisäksi lausunnolle useaan erikoisvaliokuntaan, niiden joukossa myös perustuslakivaliokunta. Esityksen hyväksyttävyys tulee siis monipuolisesti pohdituksi. Valtiovarainvaliokunta pitää kuitenkin suotavana, että hallintovaliokunta kiinnittää joka tapauksessa huomiota kiinteistöveron lisätuoton käsittelyyn valtionosuusperusteissa ja arvioi vielä sen yleistä tarkoituksenmukaisuutta.

Kiinteistöverotuksen uudistushanke

Asian käsittelyn yhteydessä on tullut jälleen ilmi kiinteistöverotuksen rakenteen ja tietopohjan puutteet. Merkittävimmät niistä liittyvät arvostamismenetelmään, johon ei ole tehty juurikaan muutoksia lain voimaantulon jälkeen vuonna 1993. Näin siitä huolimatta, että rakentaminen ja sitä koskevat määräykset sekä maapohjien alueelliset suhteelliset arvot ovat muuttuneet. Lisäksi, vaikka arvostamistasoa on päivitetty vuosittain, kiinteistöjen verotusarvot ovat jääneet jälkeen alkuperäisestä tavoitetasosta vallitsevaan hinta- ja kustannustasoon nähden. — Nyt käsiteltävä esitys kuvastaa sekin osin sattumanvaraisia piirteitä.

Valtiovarainministeriö on käynnistänyt vuoden 2012 alussa kehittämishankkeen (VM036:00/2012), jossa selvitetään laaja-alaisesti kiinteistöverotukseen liittyvää uudistamistarvetta. Hankkeessa ovat mukana myös Kuntaliitto ja Verohallinto. Hankkeen tiimoilta on julkaistu jo esiselvitys "Kiinteistöjen arvostamisperusteiden kehittämistarve kiinteistöverotuksessa", (VM helmikuu 2014). Sen yhteydessä on havaittu mm., että kuntien välillä sekä kunnan sisällä eri alueiden välillä suhteellinen ja ns. efektiivinen veroasteSuhteellista veroastetta käytetään esiselvityksessä tasapuolisuuden mittarina. Se kuvaa, miten hyvin kiinteistöjen verotusarvot vastaavat käypiä arvoja. Efektiivinen veroaste kuvaa puolestaan maksettujen kiinteistöverojen suhdetta kiinteistöjen kauppahintoihin. vaihtelevat suuresti. Esiselvitys vahvistaa ylipäänsä kuvaa kiinteistöverotuksen epätasaisuudesta ja uudistamistarpeesta. Siinä suositellaan joukkoa toimenpiteitä, joita on otettu osin jo huomioon esimerkiksi tämän vuoden alusta voimaan tulleissa tarkistuksissa rakennusten verotusarvoihin ja ikäalennuksen enimmäismäärään.

Esiselvityksessä on todettu lisäksi, että tavoite kasvattaa kiinteistöveron painoarvoa kuntien tulolähteenä asettaa vaatimuksia veropohjan yhtenäisyydelle. Kysymys on yhtäältä verotusarvojen määrittämisperusteiden oikeudenmukaisuudesta ja verotuksen läpinäkyvyydestä ja toisaalta tietojen ajantasaisuudesta ja siirrosta muilta viranomaisilta Verohallinnolle.

Hanke on kaikkiaan mittava, ja siinä on teknisiä yhtymäkohtia myös Verohallinnon VALMIS-hankkeen etenemiseen. Valiokunta tukee hanketta ja pitää tärkeänä, että siinä voidaan edetä määrätietoisesti asetettujen tavoitteiden pohjalta.