Perustelut

Valiokunta puoltaa esityksen hyväksymistä muuttamattomana.

Tupakkatuotteiden valmisteveroa on tarkoitus korottaa terveyspoliittisista syistä niin, että savukkeiden, sikarien sekä piippu- ja savuketupakan vero nousisi keskimäärin 10 prosenttia ja savukkeiksi käärittävän hienoksi leikatun tupakan (jatkossa kääretupakka) vero keskimäärin 25 prosenttia. Lisäksi savukkeista ja kääretupakasta suoritettavaa vähimmäisveroa korotettaisiin yhdellä prosenttiyksiköllä. Erityisellä siirtymäsäännöksellä varmistettaisiin puolestaan se, että veronkorotukset otettaisiin huomioon vähimmäisverossa myös vuonna 2009, jonka alusta korotusten on tarkoitus tulla voimaan. Vähimmäisvero laskettaisiin muutoin tämän vuoden hintatietojen perusteella, eikä siihen sisältyisi siten veronkorotuksia.

Ehdotetut korotukset painottuvat halvimpiin tupakkatuotteisiin. Tällä halutaan vähentää erityisesti nuorten tupakointia ja ehkäistä sen aloittamista. Esityksellä halutaan kaventaa lisäksi tehdasvalmisteisten ja itse käärittyjen savukkeiden välistä huomattavaa hintaeroa.

Veronkorotukset on tarkoitus kohdentaa eri tupakkatuotteisiin teknisesti hieman eri tavoin käyttämällä hyväksi tupakkaveron kaikkia rakenteellisia osia eli kaikista tupakkatuotteista kannettavaa arvoperusteista veroa, savukkeista, piippu- ja savuketupakasta sekä kääretupakasta kannettavaa yksikköperusteista veroa sekä vähimmäisveroa, jota sovelletaan savukkeisiin ja kääretupakkaan. Näistä arvoon perustuva vero määräytyy prosentteina vähittäismyyntihinnasta, yksikköperusteinen vero eurona määräyksikköä kohden ja vähimmäisvero määräprosenttina kysytyimmän hintaluokan tupakkaverosta.

Esityksen vaikutusten kannalta keskeisimpiä ovat savukkeisiin ja kääretupakkaan suunnatut korotukset. Kummankin tuoteryhmän arvoperusteista veroa on tarkoitus korottaa kahdella prosenttiyksiköllä 50 prosentista 52 prosenttiin vähittäismyyntihinnasta ja kummankin vähimmäisveroa prosenttiyksiköllä 90 prosentista 91 prosenttiin saman tuoteryhmän kysytyimmän hintaluokan tupakkaverosta. Lisäksi kääretupakan yksikköveroa 3,62 euroa/kg korotettaisiin 6,50 euroon/kg.

Sama korotusvaikutus olisi saatu valinnaisesti aikaan myös yksikköveroon kohdistuvana korotuksena. Arvoperusteiseen veroon liittyy kuitenkin se etu, että vero nousee automaattisesti tuotteiden hinnannousun myötä. Esimerkiksi savukkeista perittävä valmistevero on noussut sen vuoksi keskimäärin 12 prosenttia vuosina 1997—2007, vaikka veroa ei ole korotettu sitten vuoden 1996. — Tupakka-tuotteiden hinnat ovat nousseet kaikkiaan tänä aikana samassa tahdissa kuin yleiset kuluttajahinnat. Tupakan reaalihinta on säilynyt siten ennallaan.

Vähimmäisverosäännöksellä on rajoitettu puolestaan halpojen savukkeiden ja kääretupakan markkinoille tuloa. Tämä on aiheutunut käytännössä siitä, että markkinoiden kysytyin tuote kummassakin tuoteryhmässä on kuulunut hintaluokaltaan kalleimpiin. Halvimmista tuotteista on jouduttu siten maksamaan aina vähimmäisveroa. Vähimmäisvero on näin myös tasannut hintaeroja tuoteryhmien sisällä, vaikkakaan se ei ole vaikuttanut tuoteryhmien väliseen veroeroon. Nyt myös tätä veroeroa on tarkoitus kaventaa erisuuruisilla veronkorotuksilla.

Esitys perustuu Matti Vanhasen II hallituksen hallitusohjelmaan, jonka yhtenä tavoitteena on vähentää tupakoinnin aiheuttamia haittoja mm. tupakan valmisteveroa korottamalla. Esityksen taustalla on myös tupakkapoliittisia lainmuutoksia ja toimia valmistelevan työryhmän väliraportissaSosiaali- ja terveysministeriön asettaman tupakkapoliittisia lakimuutoksia ja toimia valmistelevan työryhmän väliraportti 8.5.2008. tehdyt ehdotukset vuonna 2009 toteutettavista veromuutoksista. Veronkorotuksilla tavoitellaan työryhmän linjausten mukaisesti maltillista tupakkatuotteiden hintojen nousua, mikä antaisi mahdollisuuden kehittää tupakkaverotusta myös lähivuosina. Korotukset on haluttu mitoittaa lisäksi niin, ettei hinnannousu johtaisi merkittävässä määrin kotimaisen myynnin korvautumiseen matkustajatuonnilla.

Esityksen arvioidaan nostavan savukkeiden hintaa keskimäärin seitsemän prosenttia ja kääretupakan hintaa keskimäärin 16 prosenttia nykyisestä. Savukkeiden hinnannousu olisi veronkorotusten painotuksen vuoksi euromääräisesti yhtä suuri kysytyimmässä ja halvimmassa hintaluokassa, esityksen mukaan 29 senttiä 20 savukkeen askilta. Erisuuruiset korotukset vaikuttavat myös siten, että yhden savukkeen hinta nousisi euromääräisesti suurin piirtein yhtä paljon riippumatta siitä, onko savuke tehdasvalmisteinen vai itse kääritty.

Korotusten arvioidaan vähentävän tupakkatuotteiden tilastoitua kulutusta vajaat viisi prosenttia. Koska osan kulutuksesta odotetaan korvautuvan lisääntyneellä matkustajatuonnilla, kokonaiskulutuksen arvioidaan vähenevän kaikkiaan noin 2,5 prosenttia nykyiseen verotasoon verrattuna. Tupakkaverotulojen arvioidaan kasvavan noin 35 miljoonaa euroa nykyisestä, hieman yli 600 miljoonasta eurosta.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan lausunto

Valiokunta esittää, että lakiehdotus hyväksytään.

Valiokunta pitää tupakkatuotteiden hintojen korotuksia tehokkaimpana yksittäisenä keinona vähentää tupakointia. Nyt ehdotetut veronkorotukset ovat sen mielestä terveyspoliittisesti oikeasuuntaisia ja tässä vaiheessa riittäviä. Tupakkaverojen maltillisia korotuksia tulisi kuitenkin jatkaa tulevina vuosina terveyden edistämistä koskevien tavoitteiden mukaisesti. Valiokunta on viitannut tältä osin Yhdistyneessä kuningaskunnassa, Ranskassa, Ruotsissa ja Saksassa toteutettuihin hinnankorotuksiin, joissa on painotettu muutosten terveyspoliittisia etuja haitoista eli matkustajatuonnin ja laittomien markkinoiden huomattavasta kasvusta huolimatta.

Valiokunta tukee myös ehdotettua arvoperusteista veronkorotusta, koska se voimistaa mekanismia, jolla veron määrä nousee vähittäismyyntihintojen noustessa. Valiokunta pitää niin ikään perusteltuina painotettuja veronkorotuksia, joilla voidaan kaventaa itse käärittyjen ja tehdasvalmisteisten savukkeiden keskinäistä veroeroa. Tätä tulisi jatkaa myös vastaisuudessa.

Valiokunta on kiinnittänyt lopuksi huomiota nuorten tupakointiin ja tupakoinnin sosioekonomisiin eroihin.

Nuorten tupakointi ei ole vähentynyt samalla tavoin kuin aikuisten, ja se on keskitasoa korkeampi myös eurooppalaisessa vertailussa. Valiokunta pitää sen vuoksi perusteltuna halpoihin tuotteisiin painotettuja veronkorotuksia. Nuorten tupakointia on lisäksi pyrittävä vähentämään kaikin käytettävissä olevin keinoin, koska se on tehokkain tapa vaikuttaa tupakoinnin yleisyyteen väestötasolla. Taloudellisiin vaikuttimiin vetoavat keinot tukevat mm. terveyskasvatuksen, mainontakieltojen ja myynti-ikärajojen vaikutuksia.

Valtiovarainvaliokunnan kanta

Valiokunta pitää hallituksen esitystä tasapainoisena ja huolellisesti perusteltuna. Siinä on kuvattu varsin kattavasti asian arviointiin liittyvät eri näkökohdat. Tämä koskee niin yhteisöoikeuden asettamia rajoja ja tilannetta eri jäsenmaissa kuin tupakan kulutuksen rakennetta, muutoksia ja terveysvaikutuksia kotimaassa. Esityksessä on tuotu esille myös matkustajatuontiin ja salakuljetukseen liittyvät nykytiedot, arviot ja kokemukset. Esitys antaa siten hyvän pohjan ehdotusten arviointiin.

Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on korostunut lähinnä kolme eri näkökulmaa: terveyspoliittiset tavoitteet, verorakenne sekä matkustajatuonnin ja salakuljetuksen yhteys hinnanmuutoksiin.

Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys hintapolitiikasta suhteessa väestön tupakointiin on samanlainen kuin sosiaali- ja terveysvaliokunnan. Keskeinen argumentti on siis se, että hintapolitiikka on tehokas keino vähentää väestön ja erityisesti alaikäisten ja vähän koulutetun väestön tupakointia eli juuri sitä tupakointia, joka pitäisi saada vähenemään. Ministeriö on huomauttanut myös siitä, että vaikka tupakan hinta on noussut inflaatiota vastaavasti, se on laskenut kuitenkin suhteessa ostovoimaan.            — Ministeriö ei ole ottanut erikseen kantaa matkustajatuonnin tai salakuljetuksen mahdolliseen kasvuun ja sen seurauksiin.

Tupakkateollisuus on sekin pääosin tukenut ehdotettuja veronkorotuksia mutta ehdottanut mm. valmisteilla olevaan tupakkaverodirektiivin uudistukseen viitaten, että savukkeiden veronkorotukset tehtäisiin yksikköveroa korottamalla. Kannanotto kääretupakan veronkorotukseen on ollut sitä vastoin ristiriitainen; edelleen huomattavaksi jäävää veroeroa savukkeisiin on pidetty perusteettomana mm. terveydellisistä syistä, mutta toisaalta korotusehdotusta on pidetty myös liiallisena siihen nähden, että kääretupakka toimii puskurina naapurimaista hankituille edullisemmille tupakkatuotteille. Ala on toivonut lisäksi, että nyt esitettyjen korotusten vaikutuksia harmaisiin markkinoihin tarkasteltaisiin huolella ennen kuin mahdollisista lisäkorotuksista päätetään.

Tulli on kiinnittänyt puolestaan huomiota niihin ongelmiin, joita aiheutuu Suomen naapurimaiden halvasta hintatasosta Suomeen nähden. Tupakan hinta Venäjällä on tällä hetkellä vain noin kuudesosa Suomen hintatasosta ja Virossakin reilusti alle puolet. Paine matkustajatuonnin ja laittomien markkinoiden kasvuun veronkorotusten jälkeen on siten ilmeinen. Sitä lisäävät osaltaan myös pian poistuvat määrälliset tuontirajoitukset Virosta. Tuonti — niin laillinen kuin laitonkin — on jo nykyisin suurta, noin 18 prosenttia kulutuksesta, ja se on edelleen kasvussa. Lisäksi tutkimuksissa on ilmennyt, että noin 40 prosenttia tupakkaa tuovista matkustajista ilmoittaa tuovansa tuotteita muuhun kuin omaan käyttöön. Osa siitä päätyy myös laittomille markkinoille.

Asian arvioinnissa on merkittävää tullin näkemyksen mukaan myös se, että tupakan salakuljetus on järjestäytyneen rikollisuuden hallitsemaa ja se vahvistaa rikollisryhmien asemaa. Salakuljetetut tuotteet sisältävät lisäksi tuoteväärennöksiä ja ovat joka tapauksessa virallisen tuotevalvonnan ulottumattomissa. Tullin resurssit esimerkiksi Suomen kaakkoisrajalla ovat koetuksella jo nykyisin.

Valiokunta pitää hallituksen esitystä edellä kuvattuihin, keskenään osin ristiriitaisiin paineisiin nähden hyväksyttävänä kompromissina. Esityksen tavoitteet ovat nimenomaan terveyspoliittisia, eikä tupakan haittavaikutuksista ja tupakoinnin aiheuttamista kustannuksista ole sinänsä eri käsityksiä. Olennaista on sen vuoksi pyrkiä vähentämään tupakointia aidosti väestötasolla. Tällöin huomiota tulee kiinnittää paitsi tupakan hintaan myös matkustajatuonnin ja laittomien markkinoiden kasvuun niihin liittyvine ongelmineen. Paras tapa ottaa huomioon tämä herkkä tasapaino on maltillisuus veronkorotuksissa sekä tilanteen tehokas seuranta. Lisäksi tullin resursseista on pidettävä huolta niin, että tullilla on tosiasiallinen mahdollisuus toimia kaikella sillä tehokkuudella, jota nykyaikainen valvontakoneisto tarjoaa.

Tupakkaveron rakenne on sekin valiokunnan käsityksen mukaan hyvin puolustettavissa alussa esitetyin perustein. Tupakkaverodirektiivin mahdolliset muutokset eivät myöskään edellytä toimenpiteitä tässä vaiheessa. Muutosten vaikutukset Suomen tupakkalainsäädäntöön on arvioitu esityksessä kaikkiaan vähäisiksi, jos direktiivin muutosesitys hyväksytään nykymuodossaan.

Lakialoitteet

Valiokunta esittää, että aloitteet hylätään.