VALTIOVARAINVALIOKUNNAN MIETINTÖ 15/2014 vp

VaVM 15/2014 vp - HE 127/2014 vp

Tarkistettu versio 2.0

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkaverosta annetun lain liitteen muuttamisesta

JOHDANTO

Vireilletulo

Eduskunta on 19 päivänä syyskuuta 2014 lähettänyt valtiovarainvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen eduskunnalle laiksi tupakkaverosta annetun lain liitteen muuttamisesta (HE 127/2014 vp).

Lausunto

Eduskunnan päätöksen mukaisesti sosiaali- ja terveysvaliokunta on antanut asiasta lausunnon (StVL 9/2014 vp), joka on otettu tämän mietinnön liitteeksi.

Jaostovalmistelu

Asia on valmisteltu valtiovarainvaliokunnan verojaostossa.

Asiantuntijat

Verojaostossa ovat olleet kuultavina:

finanssisihteeri Veli Auvinen, valtiovarainministeriö

neuvotteleva virkamies Meri Paavola, sosiaali- ja terveysministeriö

tulliylitarkastaja Seppo Raitolahti, Tullihallitus

veroasiantuntija, VT Mika Jokinen, Elinkeinoelämän keskusliitto EK ry

lakimies Janne Koivisto, Päivittäistavarakauppa ry

hallituksen puheenjohtaja Alexander Gräsbeck, Tupakkateollisuusliitto ry

pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola, Veronmaksajain Keskusliitto

johtaja Mikael von Rabenau, Philip Morris Finland Oy

Senior Manager Markus Kärki ja Director Jarkko Orjatsalo, Ernst & Young Oy

Kirjallisen lausunnon ovat antaneet:

  • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
  • Suomen Yrittäjät ry.

HALLITUKSEN ESITYS

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tupakkaverosta annetun lain liitteen verotaulukkoa. Savukkeiden, sikarien ja pikkusikarien, piippu- ja savuketupakan sekä savukkeiksi käärittävän hienoksi leikatun tupakan veroa korotettaisiin keskimäärin yhdeksän prosenttia. Korotukset kohdistuisivat pääosin tupakkatuotteiden yksikköveroon.

Korotuksen seurauksena arvioidaan savukkeiden hintojen nousevan keskimäärin 7,1 prosenttia ja savukkeiksi käärittävän hienoksi leikatun tupakan hintojen keskimäärin 7,7 prosenttia.

Esitys liittyy valtion vuoden 2015 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2015.

VALIOKUNNAN KANNANOTOT

Perustelut

Valiokunta puoltaa esityksen hyväksymistä muuttamattomana.

Esityksen taustaa

Ehdotettu tupakkaveron korotus seuraa niitä linjauksia, joita kolmessa viimeisessä veronkorotuksessa vuosina 2010, 2012 ja 2014 on noudatettu: korotukset kohdistetaan tupakkaveron yksikköperusteiseen osaan lukuun ottamatta sikareita ja pikkusikareita, joista peritään yksinomaan vähittäismyyntihintaan perustuvaa arvoperusteista veroa. Lisäksi savukkeista ja savukkeiksi käärittävästä hienoksi leikatusta tupakasta perittävää yksikköperusteista vähimmäisveroa korotetaan niin, että korotukset hieman painottuvat keskimääräistä halvempiin tuotteisiin. Painotuksella on merkitystä, koska vähimmäisveron piiriin kuuluu noin puolet verotetuista savukkeista. Näin myös halvimpien tuotteiden verotaso voidaan pitää terveyspoliittisesti — mm. nuorten kannalta — riittävän korkeana.

Esitys perustuu pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmaan sekä vuosia 2015—2018 koskevaan julkisen talouden suunnitelmaan, jotka on vahvistettu myös pääministeri Alexander Stubbin hallituksen ohjelmassa. Sen tavoitteena on aiempien korotusten tapaan korottaa tupakkaveroa terveyspoliittisista ja valtiontaloudellisista syistä niin, että tupakkatuotteiden hinnat nousisivat maltillisesti. Korotukset on pyritty lisäksi mitoittamaan jälleen niin, ettei verovapaa matkustajatuonti kasva merkittävästi ja että salakuljetus sekä muu verotuksen ulkopuolelle jäävä harmaa tuonti pysyvät hallinnassa. Esityksessä näkyy myös painotus yksikköveroon, kuten hallitusohjelmassa on sovittu.

Ehdotettu veronkorotus, keskimäärin yhdeksän prosenttia, koskisi muiden tuotteiden ohella myös savukkeiksi käärittävää hienoksi leikattua tupakkaa. Aiemmissa muutoksissa siihen on kohdistettu usein suhteellisesti muita suurempi korotus, jotta suhteellinen hintaero itse käärittyjen ja tehdasvalmisteisten savukkeiden välillä pienenisi. Koska hienoksi leikatun tupakan verorasituksen kasvu on ollut varsin suuri — yhteensä keskimäärin 102 prosenttia [Luvuissa on otettu huomioon vuosien 2009—2014 tupakkaveron korotukset sekä vuoden 2013 arvonlisäveron korostus. Veronkorotukset ovat aiheuttaneet samana aikana savukkeille keskimäärin 34 prosentin ja savukkeiksi käärittävälle hienoksi leikatulle tupakalle 73 prosentin hinnannousun.] vuosien 2009—2014 aikana, kun savukkeiden vero on noussut noin 45 prosenttia samana aikana — muita tuotteita suurempaa korotusta ei pidetty nyt perusteltuna.

Tämänkertaisten korotusten odotetaan vähentävän tupakkatuotteiden yhteenlaskettua kokonaiskulutusta nykyisestä kaikkiaan noin kaksi prosenttia ja lisäävän verotuloja noin 50 milj. euroa vuodessa vuodesta 2016 alkaen. Verotuottoarvio ensi vuodelle on tätä pienempi, noin 25 milj. euroa, mm. valmisteverojen tilitysjaksojen ja verovelvollisten etukäteen tapahtuvan varautumisen vuoksi. Vaikutusarviot ovat siis yleisellä tasolla samansuuntaisia kuin viimeksi vuosi sitten.

Korotusten odotettu hintavaikutus vastaa sekin aiempia vuosia: savukkeiden hintojen arvioidaan nousevan keskimäärin 7,1 prosenttia ja halvempien savukkeiden 7,7 prosenttia, jos korotus siirtyy täysimääräisesti hintoihin, kuten on oletettu. Koska korotus painottuu lievästi halpoihin savukkeisiin, veronkorotuksen aiheuttama euromääräinen hinnannousu olisi samansuuruinen halvoilla ja kalliilla tuotteilla. Tämä merkitsisi käytännössä sitä, että esimerkiksi 20 kappaleen savukeaskin hinta nousisi arviolta 38 senttiä kaikissa hintaluokissa. Vastaavasti 30 gramman irtotupakkapussin hinta nousisi noin 37 senttiä nykyisestä.

Valiokunnan kannanotto

Valiokunta pitää esitystä veropoliittisesti johdonmukaisena sekä tavoitteiden ja tähänastisen kehityksen valossa myös muutoin perusteltuna. Olennaista on, että harjoitetulla tupakkapolitiikalla ja säännöllisillä, maltillisilla korotuksilla on saatu hyviä tuloksia aikaan. Tämä näkyy sekä tupakoivien määrän laskuna että verotuoton kasvuna samalla, kun tilastoimaton kulutus on säilynyt toistaiseksi vakaana. Sosiaali- ja terveysministeriö pitääkin tupakkatuotteiden veronkorotuksia ja niitä seuraavaa hinnannousua kaikkiaan tehokkaimpana yksittäisenä keinona vähentää tupakointia koko väestössä. Se on myös keino vähentää sosioekonomisten ryhmien välisiä tupakointieroja ja niistä johtuvia terveyseroja. Ensi kertaa on myös viitteitä siitä, että nämä erot ovat kaventumassa.

Muutoksia kuvaa mm. se, että päivittäin tupakoivien nuorten määrä on puoliintunut vuodesta 2001 ja työikäisten päivittäin tupakoivien määrä sekin laskenut selvästi [Päivittäin tupakoivia 14—18-vuotiaita nuoria oli vuonna 2013 STM:n mukaan 12 %, kun osuus vuonna 2001 oli 25 %. Työikäisten vastaavat osuudet olivat 16 % ja 24 %. Suomessa on kuitenkin edelleen noin miljoona tupakoitsijaa. ] . Samalla verokertymä on kuitenkin kasvanut noin 20 prosenttia vuosina 2008—2013 [Tämän vuoden ennuste on 743 milj. euroa, jota pienentää kuitenkin veronkorotuksiin varautumisesta aiheutunut varastosuunnittelu vuoden 2013 puolella. Sen vaikutukseksi on arvioitu noin 60 milj. euroa. —Vertailuna todettakoon, että tupakoinnista aiheutuvien sairauksien välittömät kustannukset terveydenhuollolle ovat vuosittain noin 300 milj. euroa.] . Tilastoimaton kulutus on pysynyt puolestaan viranomaisnäkemyksen mukaan ennallaan noin 15—17 prosentissa [Matkustajatuonnin osuudeksi arvioidaan tästä noin 11 prosenttia ja laittoman tuonnin osuudeksi 3—5 prosenttia. Ostot internetistä ovat toistaiseksi vielä vähäisiä.] kokonaiskulutuksesta, vaikka tupakkatuotteiden hintaerot lähialueisiin nähden ovat yhä suuret.

Suotuisan tasapainon ylläpito puoltaa valiokunnan käsityksen mukaan nimenomaan maltillisia muutoksia tupakkaveron tasoon ja rakenteeseen. Esimerkiksi nyt ehdotetut korotukset ovat sen verran suuria, ettei niitä voi nostaa riskittä kerralla ehdotettua enempää. Suuren kertakorotuksen aiheuttamia käyttäytymisvaikutuksia ei voida nimittäin ennustaa luotettavasti valtiovarainministeriön mukaan, eivätkä seuraamukset olisi sen vuoksi välttämättä hallittavia. Korotusten tulisi olla kaikkiaan riittävän maltillisia, mutta niitä voisi olla säännöllisesti, joskus jopa puolivuosittain. — Valiokunta on pannut painoa tälle arviolle.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta on puoltanut niin ikään ehdotetun kaltaista maltillista verotason korotusta. Se on pitänyt lisäksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tavoin tarpeellisena seurata myös savukkeiden ja irtotupakan välisiä mahdollisia kulutusmuutoksia, koska itse käärityissä savukkeissa käytettävä hienoksi leikattu tupakka on kaikkein haitallisin tupakkatuotteiden käyttötapa.

Valtiovarainvaliokunta korostaa lisäksi myös muun seurannan tarvetta, jotta kehitys säilyisi edelleen viranomaisten hallinnassa. Tämä koskee etenkin liikennettä itärajalla, koska valtaosa Suomeen laittomasti tuotavista savukkeista tulee Venäjältä joko suoraan tai kolmannen maan kautta. Lisäksi merkittävä osa myös laillisesti tuoduista savuke-eristä päätyy Venäjän kautta Suomen markkinoille järjestäytyneen rikollisuuden organisoimana. Tämä voi aiheuttaa moninaisten yhteiskunnallisten haittavaikutusten lisäksi myös merkittävää kilpailun vääristymää kaupan alalla.

Valiokunta käsittelee lopuksi lyhyesti kysymystä tupakkaveron rakenteesta, joka on noussut korostetusti esiin asian valiokuntakäsittelyn yhteydessä. Taustalla on ollut Tupakkateollisuuden tilaama tutkimus [Ernst & Young: Savukeverotuksen muuttaminen Suomessa — Tutkimus Suomen savukeverotuksen muuttamisesta sekä muutoksen vaikutuksista kulutukseen ja valtion verotuloihin, 26.3.2014.] , jonka mukaan veron fiskaaliset ja kansanterveydelliset tavoitteet voitaisiin saavuttaa nykyistä paremmin alentamalla arvoperusteista veron osaa ja korottamalla yksikköveroa ehdotettua enemmän. Ala pitää lisäksi nyt ehdotettuja veronkorotuksia niin mittavina, että veroton matkustajatuonti voi kääntyä kasvuun viime vuosien hyvästä tilanteesta huolimatta.

Valiokunta katsoo kuitenkin, ettei selvityksen perusteella voida eikä tule tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä.

Verorakenne

Rakennemuutos merkitsisi siis Tupakkateollisuuden ja alan toimijoiden mukaan sitä, että samalla, kun yksikköveroa korotetaan, hintaan perustuvaa veroa lasketaan. Tämä on niiden mukaan vallitseva trendi myös Euroopassa ilman, että missään maassa olisi laskettu verotasoa tai tingitty terveystavoitteista. Tupakkateollisuus on perustellut väitteitään tutkimustuloksilla sekä Maailman terveysjärjestön WHO:n, Maailmanpankin ja Euroopan komission yksikköveroa puoltavilla näkemyksillä.

Kuulemisessa on tuotu esiin myös Ruotsissa vuonna 2011 ja Tanskassa 2012 toteutetut rakennemuutokset. Lisäksi myös Viro on alentanut arvoperusteista veroa samalla, kun se johdonmukaisesti kiristää tupakkaverotustaan. Tällä hetkellä Euroopassa vain Italialla on Suomea korkeampi arvovero. Lisäksi Suomen korkea yleinen arvonlisävero lisää hintaan perustuvan veron vaikutusta.

Valiokunta on kuullut tutkimuksesta sen tekijöitä ja valtiovarainministeriötä. Lopputulos on se, ettei johtopäätöksiä voi pitää luotettavina, koska tutkimuksen lähtökohdissa, menetelmissä ja aineiston käsittelyssä on merkittäviä puutteita. Tutkimuksessa ei oteta esimerkiksi oikealla tavalla huomioon Suomen vähimmäisveron keskeistä asemaa verorakenteen osana. Kuvaavaa on myös, ettei yksikään viranomaistaho, valtiovarainministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos tai Tulli kannata nykyrakenteen muutosta. Päinvastoin, yleinen näkemys on, että voimassa olevalla, kolmeen eri elementtiin perustuvalla verorakenteella on voitu verottaa tehokkaasti kaikenhintaisia savukkeita. Sillä on katsottu olevan merkitystä Suomen kaltaisissa olosuhteissa, joissa on otettava huomioon keskittyneiden tupakkamarkkinoiden vaikutus vapaaseen hinnanmuodostukseen sekä paine lähialueen laillisilta ja laittomilta markkinoilta. — Suotuisat muutokset puhuvat nekin nykylinjan puolesta.

Valtiovarainministeriö ei pidä suoraviivaista vertailua myöskään Ruotsiin ja Tanskaan perusteltuna. Jo niiden asema suhteessa lähinaapureihin poikkeaa Suomesta. Vastaavasti, yksikköperusteisen veromallin tueksi esitetty WHO:n suositus koskee ennen muuta tupakkaverotusta aloittelevia kehitysmaita tai verorakennetta, jossa ei ole käytössä vähimmäisveroa. Siitäkään ei siis ole perusteltua tehdä Suomea koskevia johtopäätöksiä. — Suomessa riittävän korkealla yksikköperusteisella vähimmäisverolla on voitu mm. ehkäistä nuorten tupakoinnin aloitusta.

Tupakkateollisuuden ehdottama rakennemuutos kohti yksikköperusteista verotusta edellyttäisi kaikkiaan liian suurta korotusta halvimpiin savukkeisiin. Juuri ne toimivat päivittäistavarakaupan mukaan puskurina harmaatuontia vastaan. Näkemys tilastoimattoman tuonnin muutoksista ei siis sekään ole kiistaton.

Valiokunta katsoo näillä perusteilla, että esitys on kestävä myös verorakenteen käsittelyn osalta.

Päätösehdotus

Edellä esitetyn perusteella valtiovarainvaliokunta ehdottaa,

että lakiehdotus hyväksytään muuttamattomana.

Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 2014

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

  • pj. Kimmo Sasi /kok
  • vpj. Pentti Kettunen /ps
  • jäs. Pertti Hemmilä /kok
  • Jouko Jääskeläinen /kd
  • Timo Kalli /kesk
  • Sampsa Kataja /kok
  • Anneli Kiljunen /sd
  • Esko Kiviranta /kesk
  • Mika Lintilä /kesk
  • Mats Nylund /r
  • Heli Paasio /sd
  • Kari Rajamäki /sd
  • Markku Rossi /kesk
  • Matti Saarinen /sd
  • Sari Sarkomaa /kok
  • Jouko Skinnari /sd
  • Osmo Soininvaara /vihr
  • Kauko Tuupainen /ps
  • Kari Uotila /vas (osittain)
  • Ville Vähämäki /ps
  • vjäs. Risto Kalliorinne /vas (osittain)
  • Anne-Mari Virolainen /kok

Valiokunnan sihteerinä jaostokäsittelyssä on toiminut

valiokuntaneuvos Maarit Pekkanen

VASTALAUSE

Perustelut

Keskusta ei hyväksy pääministeri Stubbin hallituksen esittämää 113 miljoonan euron lapsilisäleikkausta. Keskusta rahoittaisi lapsilisäleikkauksen perumisen osin korottamalla tupakkaveroa lisää hallituksen esittämään korotukseen verrattuna.

Hyvittääkseen perheitä kurittavan lapsilisäleikkauksen vaikutusta aikoo hallitus ottaa käyttöön 70 miljoonaa euroa verotuloja vähentävän lapsivähennyksen. Tämä edellyttää, että velkarahalla investoidaan 2,5 milj. euroa Verohallinnon tietojärjestelmiin ja muihin menoihin, jotta valtion verotuottoja saadaan jatkossa vähennettyä. Lisäksi päälle tulevat vuotuiset käyttömenot.

Pääsyy lapsivähennysjärjestelmän kalleudelle on siinä, että lapsivähennyksen takia joudutaan tekemään muutoksia 17 Verohallinnon ohjelmistoon. Hintaa nostaa myös se, että Verohallinnolla ei ole kaikkia tarpeellisia tietoja ennestään käytössään. Heiltä puuttuvat riittävän kattavat tiedot huoltosuhteista ja yksinhuoltosuhteista.

Jo yksinomaan tieto siitä, että Verohallinto tarvitsee tuntuvan määrän lisärahaa lapsivähennyksen edellyttämiin tietojärjestelmämuutoksiin ja muuhun valmisteluun, olisi luullut riittävän sen oivaltamiseen, että lapsivähennyksessä on kyse todellakin verotusta monella tapaa monimutkaistavasta ja byrokratiaa lisäävästä uudistuksesta. Hallituspuolueiden kansanedustajat eivät ole tätä ainakaan toistaiseksi oivaltaneet, koska eduskunta hyväksyi vuoden 2014 lisätalousarviossa verottajan pyytämän lisämäärärahan verotuksen lapsivähennysjärjestelmän käyttöönottamiseksi.

Suomessa luovuttiin vuoden 1994 alussa erilaisista perhepoliittisista veroetuuksista, ja rahat kohdennettiin sen sijaan lapsilisiin. Tämä yksinkertaisti verotusta ja on ollut järkevää veropolitiikkaa. Nyt hallituksen esittämän lapsivähennyksen myötä verotuksen läpinäkyvyydessä ja ymmärrettävyydessä otetaan askel taaksepäin.

Edellisen ja ainoan kerran lapsilisiä on Suomessa leikattu niin ikään sosialidemokraattien ja kokoomuksen varaan rakennetun sinipunahallituksen toimesta. Pääministeri Paavo Lipposen hallitus leikkasi lapsilisistä 750 miljoonaa markkaa (HE 28/1995 vp). Nyt Stubbin-Rinteen hallitus toistaa tämän surullisen arvovalinnan.

Lapsivähennysjärjestelmä on menokehyksen kiellettyä kiertämistä

Hallituspuolueet eivät ole taipuneet lapsilisäleikkauksen perumiseen eivätkä edes leikkauksen supistamiseen. Asiaa on perusteltu muun muassa sillä, että valtiontalouden sovitut menokehykset ylittyisivät, jos näin tehtäisiin. Lapsiperheiden verovähennysjärjestelmä ei hallituksen mukaan sen sijaan vaikuta millään tavalla menokehyksiin.

Hallitus pettää tällä argumentoinnillaan lähinnä itseään. Lapsivähennysjärjestelmä on nimittäin selkeästi vastoin hallituksen omaa ohjelmaa. Pääministeri Stubbin hallitusohjelmassa kerrotaan, että hallitus noudattaa pääministeri Kataisen hallituksen ohjelmassa asetettuja kehyssääntöjä. Kataisen hallitusohjelman kehyssäännöissä puolestaan sanotaan, että "hallitus ei käytä verotukia kehyksen kiertämiseen menosäännön tarkoituksen vastaisesti. Kehys kohtelee neutraalisti tuottovaikutuksiltaan samanlaisia verotukien ja menojen vaihdoksia." Tämä sääntö on tarkoitettu nimenomaan estämään tämänkaltainen puliveivaus, joka lapsivähennyksen myötä on nyt nähty.

Keskusta rahoittaisi lapsilisäleikkauksen perumisen osin tupakkaveroa korottamalla

Keskusta on vaatinut, että hallitus luopuu 113 miljoonan euron lapsilisäleikkauksesta kokonaan. Leikkaus on noin 8 prosenttia lapsilisistä. Samalla poistuu tarve lapsivähennykselle. Lapsilisäleikkaukset heikentävät lapsiperheiden taloudellista asemaa tilanteessa, jossa lapsiperheköyhyys on entisestään lisääntynyt ja lasten keskinäinen taloudellinen eriarvoisuus kasvanut.

Keskusta rahoittaisi hallituksen esittämän lapsilisäleikkausten perumisen jättämällä verotuksen lapsivähennyksen tekemättä, jolloin verotulot kasvaisivat 70 miljoonaa euroa hallituksen esitykseen verrattuna. Samalla vältyttäisiin myös lapsivähennysjärjestelmän aiheuttamilta 2,5 miljoonan euron kustannuksilta järjestelmän käyttöönottovaiheessa sekä myöhemmin määräaikaisen lapsivähennysjärjestelmän vuotuisilta käyttökustannuksilta.

Puuttuvan noin 40 miljoonan euron rahoittamiseksi keskusta ehdottaa lisäkorotusta tupakkaveroon. Keskusta ehdottaa, että tupakkaveron taulukkoa tulee kunkin tupakkatuoteryhmän osalta muuttaa, siten että saadaan kerättyä 40 miljoonaa euroa lisää verotuloja suhteessa hallituksen esitykseen (HE 127/2014 vp). Eri tuoteryhmien suhteet säilytettäisiin samanlaisina kuin hallituksen esityksessäkin, mutta siten, että tasoja korotettaisiin riittävästi lisää, jotta tuo kyseinen 40 miljoonan euron lisäkertymä saadaan.

Keskustan esityksen vaikutus tupakkatuotteiden hintaan

Keskustan ehdottaman tupakkaverotaulukon vaikutus tyypillisten tupakkatuotteiden kuluttajahintaan olisi seuraavanlainen:

Savukkeet (20 kpl:een savukeaski) (sekä halvassa että kalliimmassa hintaluokassa):

  • Hallituksen esittämä veronkorotus: +38 senttiä
  • Keskustan ehdottama lisäkorotus: +31 senttiä
  • Tupakka-askin hinta nousee yhteensä: +69 senttiä

Irtotupakkapussi (30 grammaa):

  • Hallituksen esittämä veronkorotus: +37 senttiä
  • Keskustan ehdottama lisäkorotus: + 30 senttiä
  • Irtotupakkapussin hinta nousee yhteensä: +67 senttiä

Hinta-arvioissa on oletettu, että veronkorotukset siirtyisivät täysimääräisinä hintoihin.

Ehdotus

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että lakiehdotus hyväksytään muutoin valiokunnan mietinnön mukaisena paitsi lain liitteen verotaulukko muutettuna seuraavasti:

Laki

tupakkaverosta annetun lain liitteen muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan tupakkaverosta annetun lain (1470/1994) liite, sellaisena kuin se on laissa 886/2013, seuraavasti:

_______________

Voimaantulo

(Kuten VaVM)

Liite

VEROTAULUKKO

Tuote

Tuote-

ryhmä

Euroa/

yksikkö

Prosenttia

vähittäismyynti-

hinnasta

Savukkeet

1.

38,00/1000 kpl

52,0

-- Savukkeiden vähimmäisvero

1A.

189,50/1000 kpl

Sikarit ja pikkusikarit

2.

30,0

Piippu- ja savuketupakka

3.

29,00/kg

48,0

Savukkeiksi käärittävä hienoksi leikattu tupakka

4.

26,50/kg

52,0

-- Savukkeiksi käärittävän hienoksi leikatun tupakan vähimmäisvero

4A.

115,50 kg

Savukepaperi

5.

60,0

Muu tupakkaa sisältävä tuote

6.

60,0

Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 2014

  • Timo Kalli /kesk
  • Mika Lintilä /kesk
  • Markku Rossi /kesk
  • Esko Kiviranta /kesk