VALTIOVARAINVALIOKUNNAN MIETINTÖ 17/2001 vp

VaVM 17/2001 vp - HE 119/2001 vp

Tarkistettu versio 2.0

Hallituksen esitys laiksi vaikeavammaisille yrittäjille myönnettävistä veronhuojennuksista annetun lain 3 §:n muuttamisesta

JOHDANTO

Vireilletulo

Eduskunta on 12 päivänä syyskuuta 2001 lähettänyt valtiovarainvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen laiksi vaikeavammaisille yrittäjille myönnettävistä veronhuojennuksista annetun lain 3 §:n muuttamisesta (HE 119/2001 vp).

Jaostovalmistelu

Asia on valmisteltu valtiovarainvaliokunnan verojaostossa.

Asiantuntijat

Verojaostossa ovat olleet kuultavina

finanssineuvos Reino Niinivaara, valtiovarainministeriö

ylitarkastaja Anne-Mari Raassina, sosiaali- ja terveysministeriö

ylitarkastaja Jussi Yli-Lahti, kauppa- ja teollisuusministeriö

johtaja Raimo Harjunen, Etelä-Pohjanmaan TE-keskus

sosiaalisihteeri Terttu Manelius, Invalidiliitto ry

kuntoutusohjaaja Teuvo Ruponen, Näkövammaisten Keskusliitto ry

Valtiovarainministeriö on antanut asiasta lisäksi kirjallisen lausunnon.

HALLITUKSEN ESITYS

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi vaikeavammaisille yrittäjille myönnettävistä veronhuojennuksista annettua lakia siten, että lain voimassaoloaikaa jatkettaisiin vuodella. Sellaiset vaikeavammaiset yrittäjät, joiden toiminta olisi ollut vuoden 1994 kesäkuussa voimaan tulleen arvonlisäverolain mukaan verotonta, vapautettaisiin siten arvonlisäverovelvollisuudesta siirtymäkauden järjestelynä myös vuonna 2002.

Esitys liittyy valtion vuoden 2002 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2002 alusta.

VALIOKUNNAN KANNANOTOT

Perustelut

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana.

Sopivan tukimuodon löytäminen vaikeavammaisille yrittäjille on ollut erityisen hankalaa sen jälkeen, kun Suomi liittyi Euroopan unioniin ja maassamme pitkään sovellettu verotuki osoittautui Euroopan yhteisön kuudennen arvonlisäverodirektiivin (77/388/ETY) periaatteiden vastaiseksi. Direktiivin mukaan Suomella ei ole oikeutta vapauttaa yleisesti vaikeavammaisia yrittäjiä arvonlisäverovelvollisuudesta. Suomelle liittymissopimuksessa myönnetty siirtymäkauden järjestely koskee sekin vain osaa vaikeavammaisista yrittäjistä. Nyt jatkettava erityislaki on tarkoitettu alunperinkin väliaikaiseksi ratkaisuksi, jolla on haluttu antaa viranomaisille aikaa selvittää, millaisia tukitoimia arvonlisäverovelvollisuudesta aiheutuva kustannuslisä edellyttää vaikeavammaisille yrittäjille. Lakia on kuitenkin jouduttu jatkamaan jo peräti viisi kertaa, eikä pysyvää ratkaisua ole löytynyt vieläkään.

Vaikka erityislaki on antanut vaikeavammaisille yrittäjille aikaa sopeutua verovelvollisuuteen, erityistuen tarve ei ole valiokunnan saaman selvityksen perusteella poistunut. Jotta vaikeavammaiset yrittäjät saataisiin yhdenvertaiseen asemaan muiden yrittäjien kanssa, he tarvitsevat edelleen jonkinlaista positiivista erityiskohtelua. Tämä on todettu myös kauppa- ja teollisuusministeriön 2.10.2000 asettaman ja 14.5.2001 työnsä päättäneen selvitysmies Raimo Harjusen raportissa, jossa on selvitetty erityistuen mahdollisuuksia yleisen yritystukilainsäädännön, Kansaneläkelaitoksen ja muiden vakuutuslaitosten elinkeinotukien sekä verotuksen näkökulmasta.

Verotuki koskee kaikkiaan melko pientä yrittäjäjoukkoa, mikä sekin puoltaa nopean ratkaisun aikaansaamista. Tuen piirissä olevia vaikeavammaisia yrittäjiä on Harjusen raportin mukaan noin 1 000 sokeiden yrittäjien lisäksi. Näistä noin puolella liikevaihto jää alle arvonlisäverollisen liikevaihdon alarajan 50 000 markkaa, joten taloudellista hyötyä veronhuojennuksesta on ollut noin 500 yrittäjälle. Tuen määrä on vuosittain 2—3 miljoonaa markkaa. Näiden arvioiden ulkopuolelle jäävät kokonaan ne vaikeavammaiset yrittäjät, jotka myyvät muita kuin valmistamaansa tavaraan kohdistuvia palveluita. Tähän joukkoon kuuluu valiokunnan saaman selvityksen mukaan esimerkiksi kasvava joukko tietoteknisen alan yrittäjiä. Uudenlaisen ratkaisun tarve on tältäkin osin perusteltu.

Harjusen selvitystyö liittyy Paavo Lipposen II hallituksen hallitusohjelman yrittäjyyshankkeeseen. Sen tavoitteena on ollut kartoittaa, miten arvonlisäverohuojennuksen poisto tulisi ottaa huomioon vammaisten yrittäjien tukien kehittämisessä. Raportissa on pidetty ainoana mahdollisena tukimuotona verotustukea. Yleinen yritystukijärjestelmä tarjoaa sinänsä nykyaikaisen, läpinäkyvän ja vammaistenkin kannalta ns. normaalisuusperiaatetta noudattavan tukimuodon, mutta myönnettävät tuet eivät voi olla selvityksen mukaan pysyviä. Vakuutuslainsäädäntöön perustuvien elinkeinotukien merkitys on yleisestikin vähentynyt, eikä näitäkään tukia voida myöntää pysyvinä. Näin ainoaksi mahdollisuudeksi jää verotuksen kautta myönnettävä tuki, jollaisena raportti nostaa esiin arvonlisäverollisen toiminnan alarajan muuttamisen liukuvaksi. Valiokunnan kuulemat vammaisjärjestöt ovat lisäksi ehdottaneet arvonlisäveron palauttamista vaikeavammaisille yrittäjille.

Valiokunta pitää tärkeänä sitä, että myös vaikeavammaiset ihmiset voivat osallistua halutessaan työelämään ja ylläpitää myös tällä tavalla omaa motivaatiotaan ja mielenterveyttään. Koska heillä on oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen, heidän harjoittamastaan yritystoiminnasta kertyvä tuotto on luonteeltaan pitkälti työkyvyttömyyseläkettä täydentävää tukea.

Valiokunta tukee sellaisia positiivisia erityistoimia, jotka helpottavat vaikeavammaisten yrittäjien asemaa. Kannatettavia ovat sellaiset toimet ja menettelytavat, jotka koskevat yhtäläisesti kaikkia vammaisyrittäjiä ja joissa heitä lähestytään ensisijaisesti yrittäjinä eikä vammaisina. Suomi voi olla valiokunnan käsityksen mukaan tällaisen sosiaalisen yrittäjyyden kehittämisessä Euroopan unioniin nähden aktiivinen aloitteentekijä.

Arvonlisäverollisen toiminnan alarajan säätäminen liukuvaksi poistaisi monia niistä ongelmista, jotka liittyvät nykyiseen, kohdejoukoltaan kapeaan ja siinä mielessä vanhanaikaiseen erityislakiin. Se kohtelisi kaikkia yrittäjiä samalla tavalla ja olisi siten kohtaannoltaan neutraali. Arvonlisäveron palautus vaikeavammaisille yrittäjille voi tarjota mahdollisuuden sellaiseen erityistukeen, joka saattaa nämä yrittäjät muiden kanssa nykyistä tasa-arvoisempaan asemaan.

Valiokunta on tietoinen siitä, että kauppa- ja teollisuusministeriössä on perusteilla sosiaalisen yrittäjyyden edistämistä valmisteleva työryhmä, jonka tulee esittää toimenpide-ehdotuksensa sosiaalisen yrityksen perustamiseen ja toimintaan tarvittavista toimenpiteistä. Työryhmän tulee ottaa ehdotusta laatiessaan huomioon myös vammaisten ja vajaakuntoisten yrittäjien arvonlisäverollisen toiminnan alarajan muuttaminen liukuvaksi. Työryhmä koostuu viiden eri ministeriön nimeämistä edustajista ja edustaa siten asian ratkaisemiseksi tarvittavaa asiantuntemusta. Sen tulee saada työnsä päätökseen 31.3.2002 mennessä.

Valtiovarainvaliokunnan mielestä vaikeavammaisten yrittäjien asema tulisi viimein nyt vireille tulevan selvitystyön myötä ratkaista pysyvällä tavalla. Pientä yrittäjäjoukkoa koskevan ja valtiontalouden kannalta varsin vaatimattoman ongelman hoito vuodesta toiseen erillissääntelyn varassa on epätyydyttävää. Valiokunta kiirehtiikin asian ratkaisemista ensi vuoden aikana laajapohjaisen työryhmän saatua toimenpide-ehdotuksensa valmiiksi ja puoltaa näistä syistä erityislain jatkamista vielä ensi vuodeksi.

Päätösehdotus

Edellä esitetyn perusteella valtiovarainvaliokunta kunnioittavasti ehdottaa,

että lakiehdotus hyväksytään muuttamattomana.

Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 2001

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

  • pj. Maria Kaisa Aula /kesk
  • vpj. Kari Rajamäki /sd
  • jäs. Timo Ihamäki /kok
  • Seppo Kääriäinen /kesk
  • Reijo Laitinen /sd (osittain)
  • Markku Laukkanen /kesk
  • Tuija Nurmi /kok
  • Mauri Pekkarinen /kesk
  • Virpa Puisto /sd (osittain)
  • Matti Saarinen /sd
  • Anni Sinnemäki /vihr (osittain)
  • Sakari Smeds /kd
  • Marja-Liisa Tykkyläinen /sd
  • Kari Uotila /vas (osittain)
  • Jukka Vihriälä /kesk
  • vjäs. Ulla Juurola /sd (osittain)
  • Juha Karpio /kok (osittain)
  • Riitta Korhonen /kok (osittain)
  • Mikko Kuoppa /vas (osittain)
  • Iivo Polvi /vas
  • Anu Vehviläinen /kesk

Valiokunnan sihteerinä jaostokäsittelyssä on toiminut

valiokuntaneuvos Maarit Pekkanen