Perustelut
Valiokunta puoltaa esityksen hyväksymistä eräin
pienin täsmennyksin.
Yleistä
Hallituksen esitys sisältää kaksi
merkittävää ja taustaltaan erilaista
aihealuetta. Toinen niistä liittyy hallitusohjelman vero-
ja ympäristöpoliittisiin tavoitteisiin ja sisältää ehdotuksen
energiaverojen korotuksesta keskimäärin 9,8 prosenttia.
Samalla lämmityksessä ja työkoneissa käytettävä biopolttoöljy
säädettäisiin verovapaaksi.
Toisten muutosesitysten taustalla on puolestaan vuoden 2004
alusta voimaan tullut energiaverodirektiivi, joka edellyttää pääosin
teknisluonteisia muutoksia energiaverotukseen.
Esityksessä on lisäksi joukko kotoperäisiä, lainsäädäntöä selkiinnyttäviä ja
menettelytapoja yksinkertaistavia muutosehdotuksia. Tällaisia ovat
esimerkiksi eräät tarkennukset, joilla yhtenäistetään
verottomien ja huoltovarmuusmaksusta vapaiden tuotteiden
joukko tai selkiinnytetään polttoaineiden
verottomaan käyttöön liittyvän
palautusmenettelyn ja nykyisen oikaisumenettelyn välistä rajaa. — Valiokunnalla
ei ole näihin ehdotuksiin huomautettavaa.
Valiokunta käsittelee seuraavassa esityksen keskeisiä muutosehdotuksia
annettujen lausuntojen ja asiantuntijakuulemisessa esiin tuotujen näkökohtien
valossa.
Esityksen taustaa
Energiaverojen korotusesitys on siis osa hallitusohjelmassa
sovittuja veropoliittisia toimenpiteitä. Sillä pyritään
yleisesti tukemaan myönteisiä muutoksia ympäristössä,
edistämään energian säästöä ja
energiatehokkuutta sekä tehostamaan omalta osaltaan
ajoneuvojen käyttöön perustuvaa verotusta.
Kevyen polttoöljyn ja I veroluokan sähkön
keskimääräistä suuremmilla korotuksilla
(23,2 % ja 18,8 %) pyritään
lisäksi edistämään uusiutuvan
energian käyttöä.
Korotus on ajoitettu suhdannehuipulle niin, että sillä voidaan
edistää talouden vakaata kasvua ja turvata julkisen
talouden pitkän ajan tasapainoinen kehitys. Korotus lisää valtion
verotuottoja noin 295 miljoonaa euroa vuodessa.
Energiaverodirektiivin edellyttämistä muutoksista
on käytännön merkitystä sillä,
että lämmitys- tai moottoripolttoaineena käytettävät
biopolttoaineet on nyt määritelty veronalaisiksi energiatuotteiksi.
Niiden verollisuus perustui tätä ennen ns. korvaavuusperiaatteeseen,
mutta nyt niiden verotuksellista asemaa on selkiinnytetty
tällä tavoin.
Muutos merkitsee mm. sitä, että biopolttoaineen
valmistajaan sovelletaan jatkossa valmisteverolainsäädännön
mukaista valvontajärjestelmää täysimääräisesti.
Tämä lisää ennen muuta maatilakohtaisten
pientuottajien velvoitteita.
Menettelyä helpottaa kuitenkin esitykseen sisältyvä ehdotus
biopolttoöljyn pientuotantoa koskevasta yksinkertaistetusta
valvontajärjestelmästä. Sitä voitaisiin
soveltaa silloin, kun tuotetta käytetään
työkone- ja lämmityspolttoaineena, eli vastaavasti
kuin kevyttä polttoöljyä. Lisäksi edellytettäisiin,
että tuotetun biopolttoöljyn määrä olisi
enintään 100 000 litraa kalenterivuodessa.
Toinen käytännön kannalta keskeinen
muutos liittyy jäsenvaltioille myönnettyjen poikkeusten
päättymiseen vuoden 2006 lopussa. Valtaosa päättyneistä poikkeuksista
on sisällytetty energiaverodirektiivin pysyviin säännöksiin, eikä niitä tarvita
sen vuoksi erikseen. Näin on myös useimpien Suomea
koskevien poikkeusten, kuten maakaasun tai biokaasujen huojennusten,
laita.
Energiaverodirektiiviin ei otettu kuitenkaan säännöksiä huviveneilyssä tai
-ilmailussa käytettävän polttoaineen
eikä jäteöljyn verottomuudesta. Komissio
ei suostunut myöskään jatkamaan Suomea
tai muita maita koskevia erityisiä poikkeuksia.
Komission ratkaisu merkitsee käytännössä mm.
sitä, että dieselveneilijöiden huviveneilyssä käyttämä polttoaine
muuttuu verolliseksi. Verotaso on sama kuin dieselöljyllä muutoinkin.
Samoin harrasteilmailussa käytettävä polttoaine
muuttuu verolliseksi. Huvi-ilmailussa pääasiallisesti
käytettävän lentobensiinin verotaso olisi
hieman EU:n minimitasoa korkeampi. Kaikkiaan lentobensiiniä verotettaisiin
19,7 senttiä litralta lievemmin kuin ajoneuvoissa käytettävää moottoribensiiniä.
Ympäristövaliokunnan lausunto
Ympäristövaliokunta on keskittynyt lausunnossaan
lähinnä liikennepolttoaineiden veromuutoksiin.
Sillä ei ole ollut ilmoituksensa mukaan mahdollisuutta
keskittyä sähköverotusta koskeviin ehdotuksiin,
minkä vuoksi se on kehottanut valtiovarainvaliokuntaa kiinnittämään huomiota
näiden muutosten aluetaloudellisiin ja muihin vaikutuksiin.
Valiokunta on todennut yleisesti, että hallituksen
esityksellä aloitetaan oikeasuuntaisesti siirtymä kohti
verotuksen painopisteen muutosta käytön ja kulutuksen
suuntaan. Verotuksen rakennetta tulisi kuitenkin tarkastella
jatkossa nyt esitettyä kokonaisvaltaisemmin, jotta erityisesti
liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä voitaisiin
hillitä tehokkaasti. Vaikka verotus on luonteeltaan pääasiassa
fiskaalista ja summaarista, ilmastohaasteet luovat selvän
tarpeen sisällyttää verotukseen myös
ympäristöohjaava elementti. Verotuksen rinnalle
saatetaan joutua suunnittelemaan lisäksi myös
aluepoliittisia ja sosiaalisia tukijärjestelmiä,
jos verotuksella yksinään ei päästä sen
summaarisen luonteen vuoksi haluttuun ohjausvaikutukseen.
Valiokunta arvioi, että ehdotettujen veronkorotusten
vaikutukset liikenteen polttoaineiden kysyntään
jäävät vähäisiksi,
koska polttoaineiden hinnan ja ajosuoritteiden määrän
välinen jousto on pieni nykyisillä polttonesteiden hinnoilla.
Liikenteen ympäristöohjaus yksinomaan polttoaineiden
veronkorotuksilla on sen vuoksi tehotonta. Ilmastohaasteeseen vastaaminen
edellyttäisi polttoaineiden kokonaiskulutuksen vähentämistä,
ja se taas puolestaan ajosuoritteiden ja autojen ominaiskulutuksen
pienentämistä. Valiokunta on viitannut
lisäksi mm. tarpeeseen arvioida uudelleen esimerkiksi vapaan autoedun
tyyppisiä mekanismeja, jotka itsessään
kannustavat lisäämään ajosuoritteita.
Tehokas ohjaus edellyttää valiokunnan mielestä myös
sitä, että ihmisillä on vaihtoehtoja auton
käytölle. Näin on erityisesti, jos autoilusta
tehdään nykyistä olennaisesti kalliimpaa. Vaihtoehtona
lähinnä olevaa joukkoliikennettä tulisi
kehittää samanaikaisesti, kun uudet maksut tai
veronkorotukset otetaan käyttöön, koska tasa-arvo-
ja oikeudenmukaisuuskysymykset ovat sääntelyn
hyväksyttävyyden kannalta tärkeitä.
Valiokunta on kiinnittänyt tässä mielessä lisäksi
huomiota mm. verotuottojen käyttöön ja esittänyt,
että kysymystä tarkastellaan jatkoselvityksissä muiden
lausunnossa esiin tuotujen näkökohtien ohella.
Valiokunnan yksittäiset huomiot koskevat dieselöljyn
bensiiniä suurempaa veronkorotusta, näiden polttoaineiden
ympäristöhaittojen vertailua sekä eräitä esitykseen
kaivattuja vaikutusarvioita. Kaikki huomiot ovat jossain määrin kriittisiä. — Valiokunta
on pitänyt lisäksi epäjohdonmukaisena
sitä, että liikennepolttoaineisiin sisältyvän
biopolttoaineen osuudesta perittäisiin täysi valmistevero.
Biopolttoaineiden käytön edistämistä koskevassa
osassa käsitellään ennen kaikkea tarvetta arvioida
näiden polttoaineiden koko elinkaaren hiilitasetta ja muita
päästöjä. Vaikka biopolttoaineet
vähentävät yleensä ilmastoon
kohdistuvaa kuormitusta, ne eivät ole kuitenkaan ilmaston
kannalta aina kestäviä vaihtoehtoja. Hiilitase
on arvioitava sen vuoksi tapauskohtaisesti. — Suurimpiin
päästövähennyksiin päästään
vasta toisen sukupolven biopolttoaineilla. Kestäviä vaihtoehtoja
niiden raaka-aineiksi ovat mm. yhdyskunta- ja muut jätteet,
ruoantuotannon jäteöljyt, maanviljelystä hyödyntämättä jäävä biomassa
ja metsäteollisuuden hakkuutähteet.
Valiokunta on nostanut lisäksi esiin kysymyksen, tulisiko
biomassan määrittelyssä mainita erikseen
kalatalous maa- ja metsätalouden lisäksi,
jotta kalatalouden jätteistä valmistetun biopolttoöljyn
verovapaus olisi riidaton.
Talousvaliokunnan lausunto
Talousvaliokunta on kiinnittänyt huomiota esityksen
eri tahoille aiheuttamiin taloudellisiin vaikutuksiin ja todennut
yleisesti, että esityksen välittömiä ja
välillisiä vaikutuksia — niin ohjaus-
kuin taloudellisia — olisi tullut arvioida kaikkiaan nyt
tehtyä laajemmin. Sähkön ja kaukolämmön
päästöihin kohdistuu päästökauppakaudella
2008—2012 joka tapauksessa noin 50 prosentin vähennystarve
vuoteen 2006 verrattuna. Tällä tulee
olemaan merkittäviä kustannusvaikutuksia niin
elinkeinoelämälle kuin kotitalouksille.
Sähköveron korotuksen arvioidaan aiheuttavan lisäksi
teollisuudelle noin 14 miljoonan euron lisäkustannukset.
Esityksen vaikutukset heijastuvat kotitalouksiin sekä sähkön hinnannousun
että kaukolämmityksen kallistumisen myötä.
Valiokunta on tuonut esiin yhdistetyn sähkön-
ja lämmöntuotannon edut ja pitänyt tärkeänä,
että kaukolämmitys säilyttää kilpailukykynsä.
Dieselöljyn veronkorotuksesta kohdistuu puolestaan
valtaosa, noin 80 miljoonaa euroa elinkeinoelämän
kuljetuskustannuksiin ja joukkoliikenteeseen. Veronkorotuksen ohjausvaikutus
jää valiokunnan arvion mukaan tältä osin vähäiseksi.
Lisäksi ensi vuoden alusta voimaan tuleva biopolttoaineiden
käyttövelvoite tullee osaltaan nostamaan dieselöljyn
hintaa. Veromuutokset olisi ollut valiokunnan mielestä perusteltua
toteuttaa yhtä aikaa ajoneuvoveron kokonaisuudistuksen
yhteydessä.
Valiokunta pitää ehdotettua biopolttoöljyn verovapautta
tervetulleena uudistuksena.
Valtiovarainvaliokunnan kanta
Valtiovarainvaliokunta pitää esitystä tasapainoisena
kompromissina veronkorotusten aiheuttamien lisäkustannusten
hallittavuuden ja ympäristöohjaavuuden välillä.
Veronkorotusten ohjausvaikutusta on lisäksi syytä arvioida
osana sitä kokonaisuutta, johon liittyvät myös
vastikään annetut autoverolain ja ajoneuvoverolain muutosesitykset.
Niiden käyttäytymistä ohjaava yhteisvaikutus
on valiokunnan arvion mukaan selvä ja merkittävä.
Esityksen arvioinnissa on huomattavaa myös se, että hallitus
käynnistää ympäristöystävällisten
polttoaineiden käytön edistämiseksi selvityksen,
jossa tutkitaan mahdollisuutta porrastaa polttoaineiden energiaverot
hiilidioksidi- ja muihin päästöihin perustuvaksi.
Selvitys kattaa myös liikenteen biopolttoaineet, esimerkiksi
toisen sukupolven biodieselin. Sen yhteydessä käydään
lävitse energiaverojen rakenne ja tarvittavat teknisestä kehityksestä johtuvat
täsmennykset lainsäädäntöön. — Selvityksen
on määrä valmistua vuoden 2008 aikana.
Valiokunta pitää veronkorotuksista keskimäärin
aiheutuvaa rasitusta hallittavana niin kotitalouksille kuin elinkeinoelämälle.
Esityksessä on arvioitu, että korotus kohdistuu
hieman voimakkaammin henkilöihin tai kotitalouksiin, jotka
asuvat omakotitalossa ja käyttävät henkilöautoa
liikkumiseen. Korotuksen vaikutus vuositasolla on tällöinkin
noin 90 euroa. Sitä voidaan pitää kohtuullisena,
kun otetaan huomioon myös ennakoitu ansiotason
nousu. Varsinainen asumiskustannuksiin kohdistuva veronkorotuksen vaikutus
on tätä huomattavasti pienempi, asumismuodosta
riippuen keskimäärin 3—34 euroa vuodessa.
Veronkorotuksen reaalinen vaikutus päästökaupan
piirissä oleville aloille on valiokunnan arvion mukaan
vähäinen. Pääosa korotuksista, lähes
90 prosenttia, kohdistuu nimittäin päästökaupan
ulkopuolisiin aloihin. Rasitusta keventää osaltaan
myös vuoden alusta puolitettu teollisuuden sähkövero.
Sähkön kokonaishinta veroineen on tällä hetkellä kaikista
jäsenmaista viidenneksi edullisinta Suomessa, eikä korotus muuta
olennaisesti tilannetta.
Energiaverotuksella on lisäksi yhä merkitystä päästökaupan
rinnalla. Sen avulla voidaan ennen kaikkea varmistaa riittävän
monipuolinen energianhankinta maassamme. Näitä näkökohtia
on tarkasteltu laajemmin mm. vuoden 2006 energia- ja ilmastoselontekoon
annetussa lausunnossa (VaVL 9/2006 vp — VNS
5/2005 vp).
Koska esityksen painopiste on päästökaupan ulkopuolisilla
aloilla, korotukset kohdistuvat väistämättä öljytuotteiden
ja sähkön veroon. Kun esityksessä on
lisäksi haluttu kaventaa bensiinin ja dieselin välistä veroeroa,
vaikutukset heijastuvat kuljetusalalle ja joukkoliikenteeseen.
Niiden osuudeksi veronkorotuksista on arvioitu 80 ja 10 miljoonaa
euroa vuodessa. Koska energiaveroja on korotettu viimeksi vuonna 2003,
on osa korotuksista tosiasiallisesti veron reaaliarvon tarkistusta.
Valiokunta käsittelee lopuksi kysymystä bensiinin
ja dieselöljyn veroerosta ja verolliseksi muuttuvan venedieselin
siirtymävaiheen valvonnasta. Valiokunta esittää lisäksi
kahta teknisluonteista täsmennystä nestemäisten
polttoaineiden valmisteverosta annetun lain muutosesitykseen. Ehdotuksia
on perusteltu tarkemmin yksityiskohtaisissa perusteluissa.
Bensiinin ja dieselöljyn veroero.
Esityksessä ehdotetaan kavennettavaksi bensiinin ja
dieselöljyn välistä veroeroa, joka on
nyt 27 senttiä litralta — toiseksi eniten EU:ssa.
Bensiinin valmisteveroa korotettaisiin 3,94 senttiä litralta (6,7 %),
kun taas dieselöljyn korotus olisi 4,46 senttiä litralta
(14,0 %).
Eron kaventamista on perusteltu niin yhteisötavoittein
kuin ympäristösyin. — Eron perusteesta
sinänsä ei ole ollut epäselvyyttä eikä erimielisyyttä;
valtaosa dieselöljystä, noin 80 prosenttia, kulutetaan
hyötyliikenteessä. Verotaso on haluttu pitää Suomessa
alhaisena pitkien kuljetusetäisyyksien vuoksi.
Yhteisötavoitteet lähtevät siitä,
että minimiverokannoissa olevaa veroeroa kavennettaisiin asteittain
ja lopulta poistettaisiin kokonaan. Komission tätä koskeva
ehdotus energiaverodirektiivin muuttamisesta on annettu 13.3.2007, KOM(2007)
52 lopullinenKomission ehdotus neuvoston direktiiviksi direktiivin 2003/96/EY
muuttamisesta moottoripolttoaineena ammattitarkoitukseen käytettävään
kaasuöljyyn sovellettavien erityisten verojärjestelyiden
tarkistamiseksi sekä lyijyttömän bensiinin
ja moottoripolttoaineena käytettävän
kaasuöljyn verotuksen koordinoimiseksi KOM(2007) 52 lopullinen.,
ja se on parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä (U
34/2007 vp).
Komission tavoitteena on lähentää ammattikäyttöön
tarkoitetun dieselöljyn valmisteverokantoja eri jäsenvaltioissa
ja estää kilpailun vääristymiä sekä erityisesti
Keski-Euroopassa yleistä ns. tankkausturismia.
Dieselöljyn minimivero nousisi komission ehdotuksen
mukaan vuonna 2012 samaksi kuin moottoribensiinillä on
nykyisin. Sen jälkeen verokantoja korotettaisiin
ja ne yhtenäistettäisiin vuonna 2014.
Tavoitteena tuolloin oleva minimivero 38 senttiä litralta
ylittää dieselöljylle meillä nyt
ehdotetun verotason 36,40 senttiä litralta. — Komission
ehdotuksen käsittely on sinänsä kesken,
eikä eduskunta ole ilmaisussut vielä kantaansa
vireillä olevassa asiassa.
Ympäristönäkökulmasta on
hyvä puolestaan nähdä ero bensiinin ja
dieselöljyn omisnaispäästöjen
ja moottoritekniikan synnyttämien erojen välillä.
Litrasta dieselöljyä syntyy näet hieman enemmän
hiilidioksidia kuin bensiinilitrasta.Litrasta dieselöljyä syntyy
2 660 grammaa hiilidioksidia ja litrasta bensiiniä 2 350
grammaa. — Vaikka dieselauton hiilidioksidipäästöt
ovat noin 20 prosenttia pienemmät kuin bensiinikäyttöisen
auton, sen typen oksidien päästöt ja
hiukkaspäästöt ovat bensiiniautoja suurempia. Dieselmoottorien
paremmasta hyötysuhteesta johtuu kuitenkin se, että dieselautojen
hiilidioksidipäästöt ovat noin 20 prosenttia
pienemmät kuin bensiinikäyttöisen auton.
Ero selittyy siis pienemmällä polttoaineen kulutuksella — ei
paremmalla polttoaineella. Ympäristöministeriö on
todennut osaltaan tämän vuoksi, ettei ympäristönäkökulmasta
ole perusteita verottaa dieselöljyä selvästi
lievemmin kuin bensiiniä.
Valiokunta pitää ehdotettua ratkaisua verotason
lähentämisestä näistä syistä perusteltuna.
Hallitusohjelmassa on lisäksi sovittu siitä, että valtio
osallistuu suurten kaupunkien joukkoliikenteen rahoitukseen edellyttäen,
että rahoitus lisää joukkoliikenteen
käyttöä ja parantaa joukkoliikenteen
kilpailukykyä. Lisäksi edellytetään,
että kaupungit lisäävät omaa
panostustaan joukkoliikenteeseen. Tuen tasosta ei ole tehty vielä päätöstä,
mutta tuen aloitusta on päätetty aientaa auto-
ja ajoneuvoverotusta koskevien tuoreiden esitysten antamisen
yhteydessä vuoteen 2009.
Valiokunta pitää joukkoliikennetukea tärkeänä ja
sen aientamista koskevaa päätöstä hyvänä. Niillä voidaan
tukea linja-autoliikenteen toimintaedellytyksiä ja
vähentää joukkoliikenteeseen kohdistuvia
kustannuspaineita.
Dieselveneilijöiden siirtymäkausi.
Yhteisölainsäädännössä tehdyt
ratkaisut johtavat siis siihen, että huviveneiden
veropoikkeus on päättynyt viime vuoden lopussa.
Polttoaineesta on perittävä vero, eikä esitykseen
ole tältä osin huomautettavaa.
Valiokunta kiinnittää kuitenkin huomiota siihen
siirtymävaiheeseen, joka on edessä. Hallituksen
esityksessä on todettu nimenomaisesti, että siirtymisvaihe
on tarkoitus toteuttaa joustavasti. Huoltoaseman pitäjien
tai veneilijöiden ei siis tarvitsisi vaihtaa säiliöissä olevaa
polttoainetta. Selvää on myös
se, että kestää jonkin aikaa, ennen kuin
kevyen polttoöljyn värjäyksessä käytetyt
merkki- ja väriaineet häviävät
asemien ja veneiden tankeista.
Tulli on osaltaan yhtynyt näihin näkemyksiin ja
todennut, ettei erillinen siirtymäsäännös
ole käytännön kannalta tarpeen. Tulli
huolehtii ohjeistuksellaan ja valvonnan ajoituksella,
että toimintalinja on hallittu. Säiliöiden
vaihto tai pesu polttoainejäämien poistamiseksi
ei tule olemaan tarpeen.
Valiokunta pitää valittua toimintatapaa joustavana
ja katsoo sen takaavan veneilijöiden oikeudet luotettavalla
tavalla. — Valvontaa varten on sinänsä perusteltua
säätää kevyen polttoöljyn
käytön kieltävä ja sanktioiva
erillislaki, kuten hallitus esittää.
Yksityiskohtaiset perustelut
Valiokunta esittää seuraavia muutoksia nestemäisten
polttoaineiden valmisteverosta annettuun lakiin.
2 §.
Pykälä sisältää valmisteveron
ja huoltovarmuusmaksun alaisten tuotteiden määritelmät sekä eräiden
muiden laissa tarkoitettujen käsitteiden määritelmät.
Pykälän 11) kohdassa määriteltäisiin
biopolttoöljy. Sillä tarkoitettaisiin biomassasta
peräisin olevaa polttoainetta, jota käytettäisiin
kuten kevyttä polttoöljyä lämmityksessä,
kiinteissä dieselmoottoreissa tai erilaisissa dieselmoottorilla
varustetuissa työkoneissa. Biomassalla tarkoitettaisiin
maataloudesta, kasvi- ja eläinaineet mukaan lukien, metsätaloudesta
ja niihin liittyvästä teollisuudesta peräisin
olevien tuotteiden, jätteiden ja jätetuotteiden
biohajoavaa osaa sekä teollisuus- ja yhdyskuntajätteiden
biohajoavaa osaa.
Valiokunta esittää, että biomassan
määritelmää selvennetään
siten, että siinä mainitaan maatalouden ja metsätalouden
lisäksi erikseen myös kalatalous, jotta verokohtelusta
ei syntyisi epäselvyyttä. Markkinoilla on jo kalanperkauksesta
syntyvästä sivutuotteesta valmistettua biopolttoöljyä,
joka säännöksen tavoin käytettynä on
siis valmisteverosta vapaata.
12 a §.
Lakiin ehdotetaan lisättäväksi muun ohessa
uusi 12 a §. Siinä säädettäisiin
tulliviranomaisen oikeudesta saada Ilmailulaitokselta tietoja lentopolttoaineiden
verotusta ja valvontaa varten.
Ilmailuviranomaisten työnjakoa on kuitenkin muutettu
1.1.2006 lukien siten, että Ilmailulaitoksen
viranomaisyksiköstä on muodostettu Ilmailuhallinto-niminen
liikenne- ja viestintäministeriön alainen
itsenäinen virasto, joka vastaa lentoturvallisuudesta ja
siviili-ilmailun viranomaistehtävistä.
Ilmailulaitos puolestaan jatkaa valtion liikelaitoksena ja huolehtii
edelleen Suomen lennonvarmistusjärjestelmästä ja valtion
lentoasemista.
Ehdotukseen sisältyvää uutta 12 a §:ää tulisi tarkentaa
näistä syistä siten, että tulliviranomaisella
olisi oikeus saada säännöksessä tarkoitettuja
tietoja Ilmailuhallinnolta.
Toimenpidealoite
Valiokunta on päätynyt käsittelemänsä toimenpidealoitteen
suhteen kielteiselle kannalle.