VALTIOVARAINVALIOKUNNAN MIETINTÖ 17/2007 vp

VaVM 17/2007 vp - HE 61/2007 vp

Tarkistettu versio 2.1

Hallituksen esitys laeiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta sekä sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annettujen lakien muuttamisesta sekä laiksi yksityisestä huvialuksesta suoritettavasta polttoainemaksusta

JOHDANTO

Vireilletulo

Eduskunta on 21 päivänä syyskuuta 2007 lähettänyt valtiovarainvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen laeiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta sekä sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annettujen lakien muuttamisesta sekä laiksi yksityisestä huvialuksesta suoritettavasta polttoainemaksusta (HE 61/2007 vp).

Toimenpidealoite

Valiokunta on käsitellyt esityksen yhteydessä seuraavan toimenpidealoitteen:

TPA 17/2007 vp  Vammaisten polttoaineveron palautus läh. 19.6.2007

Lausunnot

Eduskunnan päätöksen mukaisesti ympäristövaliokunta on antanut asiasta lausunnon (YmVL 10/2007 vp) ja valtiovarainvaliokunta on pyytänyt lausunnon talousvaliokunnalta (TaVL 17/2007 vp). Lausunnot on otettu tämän mietinnön liitteiksi.

Jaostovalmistelu

Asia on valmisteltu valtiovarainvaliokunnan verojaostossa.

Asiantuntijat

Verojaostossa ovat olleet kuultavina

neuvotteleva virkamies Leo Parkkonen, valtiovarainministeriö

tulliylitarkastaja Markus Teräväinen, Tullihallitus

ylitarkastaja Jukka Saarinen, kauppa- ja teollisuusministeriö

yli-insinööri Magnus Cederlöf, ympäristöministeriö

veroasiantuntija Mika Jokinen, Elinkeinoelämän keskusliitto

yli-insinööri Timo Vapalahti, Energiamarkkinavirasto

asiantuntija, sähköntuotanto Niina Honkasalo, Energiateollisuus ry

projektipäällikkö Esa Mannisenmäki, Linja-autoliitto

johtaja Timo Sipilä, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry

hallituksen jäsen Torsten Hoffmann, Suomen Ilmailuliitto SIL ry

johtaja Pasi Moisio, Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry

toiminnanjohtaja Eero Yrjö-Koskinen, Suomen luonnonsuojeluliitto ry

toiminnanjohtaja Hannu Laine, Suomen Veneilyliitto ry

toimitusjohtaja Jouko Huju, Venealan Keskusliitto Finnboat ry

toimitusjohtaja Jarmo Nupponen, Öljy- ja Kaasualan Keskusliitto ry

Kirjallisen lausunnon ovat toimittaneet Neste Oil Oyj, Suomen Biodieselyhdistys ry, Suomen Pellettiyhdistys ry ja valtiovarainministeriö. Ilmailulaitos Finavia on ilmoittanut, ettei sillä ole huomauttamista asiaan.

HALLITUKSEN ESITYS JA TOIMENPIDEALOITE

Hallituksen esitys

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annettua lakia sekä sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annettua lakia siten, että energiatuotteista ja sähköstä kannettavaa valmisteveroa korotetaan keskimäärin 9,8 prosenttia. Veronkorotuksen painopiste on päästökaupan ulkopuolisten sektoreiden käyttämissä polttoaineissa. Lisäksi ehdotetaan annettavaksi laki yksityisestä huvialuksesta suoritettavasta polttoainemaksusta.

Lämmityksessä ja työkoneiden polttoaineena käytettäväksi tarkoitetulle biopolttoöljylle ehdotetaan valmisteverottomuutta. Biopolttoöljyn pientuottajille ehdotetaan yksinkertaistettua valmisteveromenettelyä.

Harrasteilmailun ja huviveneilyn polttoaineet sekä jäteöljy ehdotetaan verollisiksi polttoaineiksi. Huviveneilyssä käytetyn polttoaineen käyttökieltoa, sanktioita ja valvontaa koskevat säännökset sisältyvät lakiin yksityisestä huvialuksesta suoritettavasta polttoainemaksusta.

Energiaverotukseen liittyviä veronpalautusmenettelyjä ehdotetaan täsmennettäviksi ja yksinkertaistettaviksi. Nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annettuun lakiin sekä sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annettuun lakiin tehtäisiin lisäksi eräitä teknisluonteisia täsmennyksiä.

Esitys liittyy valtion vuoden 2008 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan vuoden 2008 alusta.

Toimenpidealoite

TPA 17/2007 vp.

Toimenpidealoitteessa ehdotetaan, että hallitus ryhtyy pikaisiin toimenpiteisiin polttonesteiden hinnannousun korvaamiseksi vammaisille autoverolain palautuksesta määrätyin kriteerein.

VALIOKUNNAN KANNANOTOT

Perustelut

Valiokunta puoltaa esityksen hyväksymistä eräin pienin täsmennyksin.

Yleistä

Hallituksen esitys sisältää kaksi merkittävää ja taustaltaan erilaista aihealuetta. Toinen niistä liittyy hallitusohjelman vero- ja ympäristöpoliittisiin tavoitteisiin ja sisältää ehdotuksen energiaverojen korotuksesta keskimäärin 9,8 prosenttia. Samalla lämmityksessä ja työkoneissa käytettävä biopolttoöljy säädettäisiin verovapaaksi.

Toisten muutosesitysten taustalla on puolestaan vuoden 2004 alusta voimaan tullut energiaverodirektiivi, joka edellyttää pääosin teknisluonteisia muutoksia energiaverotukseen.

Esityksessä on lisäksi joukko kotoperäisiä, lainsäädäntöä selkiinnyttäviä ja menettelytapoja yksinkertaistavia muutosehdotuksia. Tällaisia ovat esimerkiksi eräät tarkennukset, joilla yhtenäistetään verottomien ja huoltovarmuusmaksusta vapaiden tuotteiden joukko tai selkiinnytetään polttoaineiden verottomaan käyttöön liittyvän palautusmenettelyn ja nykyisen oikaisumenettelyn välistä rajaa. — Valiokunnalla ei ole näihin ehdotuksiin huomautettavaa.

Valiokunta käsittelee seuraavassa esityksen keskeisiä muutosehdotuksia annettujen lausuntojen ja asiantuntijakuulemisessa esiin tuotujen näkökohtien valossa.

Esityksen taustaa

Energiaverojen korotusesitys on siis osa hallitusohjelmassa sovittuja veropoliittisia toimenpiteitä. Sillä pyritään yleisesti tukemaan myönteisiä muutoksia ympäristössä, edistämään energian säästöä ja energiatehokkuutta sekä tehostamaan omalta osaltaan ajoneuvojen käyttöön perustuvaa verotusta. Kevyen polttoöljyn ja I veroluokan sähkön keskimääräistä suuremmilla korotuksilla (23,2 % ja 18,8 %) pyritään lisäksi edistämään uusiutuvan energian käyttöä.

Korotus on ajoitettu suhdannehuipulle niin, että sillä voidaan edistää talouden vakaata kasvua ja turvata julkisen talouden pitkän ajan tasapainoinen kehitys. Korotus lisää valtion verotuottoja noin 295 miljoonaa euroa vuodessa.

Energiaverodirektiivin edellyttämistä muutoksista on käytännön merkitystä sillä, että lämmitys- tai moottoripolttoaineena käytettävät biopolttoaineet on nyt määritelty veronalaisiksi energiatuotteiksi. Niiden verollisuus perustui tätä ennen ns. korvaavuusperiaatteeseen, mutta nyt niiden verotuksellista asemaa on selkiinnytetty tällä tavoin.

Muutos merkitsee mm. sitä, että biopolttoaineen valmistajaan sovelletaan jatkossa valmisteverolainsäädännön mukaista valvontajärjestelmää täysimääräisesti. Tämä lisää ennen muuta maatilakohtaisten pientuottajien velvoitteita.

Menettelyä helpottaa kuitenkin esitykseen sisältyvä ehdotus biopolttoöljyn pientuotantoa koskevasta yksinkertaistetusta valvontajärjestelmästä. Sitä voitaisiin soveltaa silloin, kun tuotetta käytetään työkone- ja lämmityspolttoaineena, eli vastaavasti kuin kevyttä polttoöljyä. Lisäksi edellytettäisiin, että tuotetun biopolttoöljyn määrä olisi enintään 100 000 litraa kalenterivuodessa.

Toinen käytännön kannalta keskeinen muutos liittyy jäsenvaltioille myönnettyjen poikkeusten päättymiseen vuoden 2006 lopussa. Valtaosa päättyneistä poikkeuksista on sisällytetty energiaverodirektiivin pysyviin säännöksiin, eikä niitä tarvita sen vuoksi erikseen. Näin on myös useimpien Suomea koskevien poikkeusten, kuten maakaasun tai biokaasujen huojennusten, laita.

Energiaverodirektiiviin ei otettu kuitenkaan säännöksiä huviveneilyssä tai -ilmailussa käytettävän polttoaineen eikä jäteöljyn verottomuudesta. Komissio ei suostunut myöskään jatkamaan Suomea tai muita maita koskevia erityisiä poikkeuksia.

Komission ratkaisu merkitsee käytännössä mm. sitä, että dieselveneilijöiden huviveneilyssä käyttämä polttoaine muuttuu verolliseksi. Verotaso on sama kuin dieselöljyllä muutoinkin.

Samoin harrasteilmailussa käytettävä polttoaine muuttuu verolliseksi. Huvi-ilmailussa pääasiallisesti käytettävän lentobensiinin verotaso olisi hieman EU:n minimitasoa korkeampi. Kaikkiaan lentobensiiniä verotettaisiin 19,7 senttiä litralta lievemmin kuin ajoneuvoissa käytettävää moottoribensiiniä.

Ympäristövaliokunnan lausunto

Ympäristövaliokunta on keskittynyt lausunnossaan lähinnä liikennepolttoaineiden veromuutoksiin. Sillä ei ole ollut ilmoituksensa mukaan mahdollisuutta keskittyä sähköverotusta koskeviin ehdotuksiin, minkä vuoksi se on kehottanut valtiovarainvaliokuntaa kiinnittämään huomiota näiden muutosten aluetaloudellisiin ja muihin vaikutuksiin.

Valiokunta on todennut yleisesti, että hallituksen esityksellä aloitetaan oikeasuuntaisesti siirtymä kohti verotuksen painopisteen muutosta käytön ja kulutuksen suuntaan. Verotuksen rakennetta tulisi kuitenkin tarkastella jatkossa nyt esitettyä kokonaisvaltaisemmin, jotta erityisesti liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä voitaisiin hillitä tehokkaasti. Vaikka verotus on luonteeltaan pääasiassa fiskaalista ja summaarista, ilmastohaasteet luovat selvän tarpeen sisällyttää verotukseen myös ympäristöohjaava elementti. Verotuksen rinnalle saatetaan joutua suunnittelemaan lisäksi myös aluepoliittisia ja sosiaalisia tukijärjestelmiä, jos verotuksella yksinään ei päästä sen summaarisen luonteen vuoksi haluttuun ohjausvaikutukseen.

Valiokunta arvioi, että ehdotettujen veronkorotusten vaikutukset liikenteen polttoaineiden kysyntään jäävät vähäisiksi, koska polttoaineiden hinnan ja ajosuoritteiden määrän välinen jousto on pieni nykyisillä polttonesteiden hinnoilla. Liikenteen ympäristöohjaus yksinomaan polttoaineiden veronkorotuksilla on sen vuoksi tehotonta. Ilmastohaasteeseen vastaaminen edellyttäisi polttoaineiden kokonaiskulutuksen vähentämistä, ja se taas puolestaan ajosuoritteiden ja autojen ominaiskulutuksen pienentämistä. Valiokunta on viitannut lisäksi mm. tarpeeseen arvioida uudelleen esimerkiksi vapaan autoedun tyyppisiä mekanismeja, jotka itsessään kannustavat lisäämään ajosuoritteita.

Tehokas ohjaus edellyttää valiokunnan mielestä myös sitä, että ihmisillä on vaihtoehtoja auton käytölle. Näin on erityisesti, jos autoilusta tehdään nykyistä olennaisesti kalliimpaa. Vaihtoehtona lähinnä olevaa joukkoliikennettä tulisi kehittää samanaikaisesti, kun uudet maksut tai veronkorotukset otetaan käyttöön, koska tasa-arvo- ja oikeudenmukaisuuskysymykset ovat sääntelyn hyväksyttävyyden kannalta tärkeitä. Valiokunta on kiinnittänyt tässä mielessä lisäksi huomiota mm. verotuottojen käyttöön ja esittänyt, että kysymystä tarkastellaan jatkoselvityksissä muiden lausunnossa esiin tuotujen näkökohtien ohella.

Valiokunnan yksittäiset huomiot koskevat dieselöljyn bensiiniä suurempaa veronkorotusta, näiden polttoaineiden ympäristöhaittojen vertailua sekä eräitä esitykseen kaivattuja vaikutusarvioita. Kaikki huomiot ovat jossain määrin kriittisiä. — Valiokunta on pitänyt lisäksi epäjohdonmukaisena sitä, että liikennepolttoaineisiin sisältyvän biopolttoaineen osuudesta perittäisiin täysi valmistevero.

Biopolttoaineiden käytön edistämistä koskevassa osassa käsitellään ennen kaikkea tarvetta arvioida näiden polttoaineiden koko elinkaaren hiilitasetta ja muita päästöjä. Vaikka biopolttoaineet vähentävät yleensä ilmastoon kohdistuvaa kuormitusta, ne eivät ole kuitenkaan ilmaston kannalta aina kestäviä vaihtoehtoja. Hiilitase on arvioitava sen vuoksi tapauskohtaisesti. — Suurimpiin päästövähennyksiin päästään vasta toisen sukupolven biopolttoaineilla. Kestäviä vaihtoehtoja niiden raaka-aineiksi ovat mm. yhdyskunta- ja muut jätteet, ruoantuotannon jäteöljyt, maanviljelystä hyödyntämättä jäävä biomassa ja metsäteollisuuden hakkuutähteet.

Valiokunta on nostanut lisäksi esiin kysymyksen, tulisiko biomassan määrittelyssä mainita erikseen kalatalous maa- ja metsätalouden lisäksi, jotta kalatalouden jätteistä valmistetun biopolttoöljyn verovapaus olisi riidaton.

Talousvaliokunnan lausunto

Talousvaliokunta on kiinnittänyt huomiota esityksen eri tahoille aiheuttamiin taloudellisiin vaikutuksiin ja todennut yleisesti, että esityksen välittömiä ja välillisiä vaikutuksia — niin ohjaus- kuin taloudellisia — olisi tullut arvioida kaikkiaan nyt tehtyä laajemmin. Sähkön ja kaukolämmön päästöihin kohdistuu päästökauppakaudella 2008—2012 joka tapauksessa noin 50 prosentin vähennystarve vuoteen 2006 verrattuna. Tällä tulee olemaan merkittäviä kustannusvaikutuksia niin elinkeinoelämälle kuin kotitalouksille. Sähköveron korotuksen arvioidaan aiheuttavan lisäksi teollisuudelle noin 14 miljoonan euron lisäkustannukset. Esityksen vaikutukset heijastuvat kotitalouksiin sekä sähkön hinnannousun että kaukolämmityksen kallistumisen myötä. Valiokunta on tuonut esiin yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannon edut ja pitänyt tärkeänä, että kaukolämmitys säilyttää kilpailukykynsä.

Dieselöljyn veronkorotuksesta kohdistuu puolestaan valtaosa, noin 80 miljoonaa euroa elinkeinoelämän kuljetuskustannuksiin ja joukkoliikenteeseen. Veronkorotuksen ohjausvaikutus jää valiokunnan arvion mukaan tältä osin vähäiseksi. Lisäksi ensi vuoden alusta voimaan tuleva biopolttoaineiden käyttövelvoite tullee osaltaan nostamaan dieselöljyn hintaa. Veromuutokset olisi ollut valiokunnan mielestä perusteltua toteuttaa yhtä aikaa ajoneuvoveron kokonaisuudistuksen yhteydessä.

Valiokunta pitää ehdotettua biopolttoöljyn verovapautta tervetulleena uudistuksena.

Valtiovarainvaliokunnan kanta

Valtiovarainvaliokunta pitää esitystä tasapainoisena kompromissina veronkorotusten aiheuttamien lisäkustannusten hallittavuuden ja ympäristöohjaavuuden välillä. Veronkorotusten ohjausvaikutusta on lisäksi syytä arvioida osana sitä kokonaisuutta, johon liittyvät myös vastikään annetut autoverolain ja ajoneuvoverolain muutosesitykset. Niiden käyttäytymistä ohjaava yhteisvaikutus on valiokunnan arvion mukaan selvä ja merkittävä.

Esityksen arvioinnissa on huomattavaa myös se, että hallitus käynnistää ympäristöystävällisten polttoaineiden käytön edistämiseksi selvityksen, jossa tutkitaan mahdollisuutta porrastaa polttoaineiden energiaverot hiilidioksidi- ja muihin päästöihin perustuvaksi. Selvitys kattaa myös liikenteen biopolttoaineet, esimerkiksi toisen sukupolven biodieselin. Sen yhteydessä käydään lävitse energiaverojen rakenne ja tarvittavat teknisestä kehityksestä johtuvat täsmennykset lainsäädäntöön. — Selvityksen on määrä valmistua vuoden 2008 aikana.

Valiokunta pitää veronkorotuksista keskimäärin aiheutuvaa rasitusta hallittavana niin kotitalouksille kuin elinkeinoelämälle. Esityksessä on arvioitu, että korotus kohdistuu hieman voimakkaammin henkilöihin tai kotitalouksiin, jotka asuvat omakotitalossa ja käyttävät henkilöautoa liikkumiseen. Korotuksen vaikutus vuositasolla on tällöinkin noin 90 euroa. Sitä voidaan pitää kohtuullisena, kun otetaan huomioon myös ennakoitu ansiotason nousu. Varsinainen asumiskustannuksiin kohdistuva veronkorotuksen vaikutus on tätä huomattavasti pienempi, asumismuodosta riippuen keskimäärin 3—34 euroa vuodessa.

Veronkorotuksen reaalinen vaikutus päästökaupan piirissä oleville aloille on valiokunnan arvion mukaan vähäinen. Pääosa korotuksista, lähes 90 prosenttia, kohdistuu nimittäin päästökaupan ulkopuolisiin aloihin. Rasitusta keventää osaltaan myös vuoden alusta puolitettu teollisuuden sähkövero. Sähkön kokonaishinta veroineen on tällä hetkellä kaikista jäsenmaista viidenneksi edullisinta Suomessa, eikä korotus muuta olennaisesti tilannetta.

Energiaverotuksella on lisäksi yhä merkitystä päästökaupan rinnalla. Sen avulla voidaan ennen kaikkea varmistaa riittävän monipuolinen energianhankinta maassamme. Näitä näkökohtia on tarkasteltu laajemmin mm. vuoden 2006 energia- ja ilmastoselontekoon annetussa lausunnossa (VaVL 9/2006 vpVNS 5/2005 vp).

Koska esityksen painopiste on päästökaupan ulkopuolisilla aloilla, korotukset kohdistuvat väistämättä öljytuotteiden ja sähkön veroon. Kun esityksessä on lisäksi haluttu kaventaa bensiinin ja dieselin välistä veroeroa, vaikutukset heijastuvat kuljetusalalle ja joukkoliikenteeseen. Niiden osuudeksi veronkorotuksista on arvioitu 80 ja 10 miljoonaa euroa vuodessa. Koska energiaveroja on korotettu viimeksi vuonna 2003, on osa korotuksista tosiasiallisesti veron reaaliarvon tarkistusta.

Valiokunta käsittelee lopuksi kysymystä bensiinin ja dieselöljyn veroerosta ja verolliseksi muuttuvan venedieselin siirtymävaiheen valvonnasta. Valiokunta esittää lisäksi kahta teknisluonteista täsmennystä nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain muutosesitykseen. Ehdotuksia on perusteltu tarkemmin yksityiskohtaisissa perusteluissa.

Bensiinin ja dieselöljyn veroero.

Esityksessä ehdotetaan kavennettavaksi bensiinin ja dieselöljyn välistä veroeroa, joka on nyt 27 senttiä litralta — toiseksi eniten EU:ssa. Bensiinin valmisteveroa korotettaisiin 3,94 senttiä litralta (6,7 %), kun taas dieselöljyn korotus olisi 4,46 senttiä litralta (14,0 %).

Eron kaventamista on perusteltu niin yhteisötavoittein kuin ympäristösyin. — Eron perusteesta sinänsä ei ole ollut epäselvyyttä eikä erimielisyyttä; valtaosa dieselöljystä, noin 80 prosenttia, kulutetaan hyötyliikenteessä. Verotaso on haluttu pitää Suomessa alhaisena pitkien kuljetusetäisyyksien vuoksi.

Yhteisötavoitteet lähtevät siitä, että minimiverokannoissa olevaa veroeroa kavennettaisiin asteittain ja lopulta poistettaisiin kokonaan. Komission tätä koskeva ehdotus energiaverodirektiivin muuttamisesta on annettu 13.3.2007, KOM(2007) 52 lopullinen [Komission ehdotus neuvoston direktiiviksi direktiivin 2003/96/EY muuttamisesta moottoripolttoaineena ammattitarkoitukseen käytettävään kaasuöljyyn sovellettavien erityisten verojärjestelyiden tarkistamiseksi sekä lyijyttömän bensiinin ja moottoripolttoaineena käytettävän kaasuöljyn verotuksen koordinoimiseksi KOM(2007) 52 lopullinen.] , ja se on parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä (U 34/2007 vp).

Komission tavoitteena on lähentää ammattikäyttöön tarkoitetun dieselöljyn valmisteverokantoja eri jäsenvaltioissa ja estää kilpailun vääristymiä sekä erityisesti Keski-Euroopassa yleistä ns. tankkausturismia.

Dieselöljyn minimivero nousisi komission ehdotuksen mukaan vuonna 2012 samaksi kuin moottoribensiinillä on nykyisin. Sen jälkeen verokantoja korotettaisiin ja ne yhtenäistettäisiin vuonna 2014. Tavoitteena tuolloin oleva minimivero 38 senttiä litralta ylittää dieselöljylle meillä nyt ehdotetun verotason 36,40 senttiä litralta. — Komission ehdotuksen käsittely on sinänsä kesken, eikä eduskunta ole ilmaisussut vielä kantaansa vireillä olevassa asiassa.

Ympäristönäkökulmasta on hyvä puolestaan nähdä ero bensiinin ja dieselöljyn omisnaispäästöjen ja moottoritekniikan synnyttämien erojen välillä. Litrasta dieselöljyä syntyy näet hieman enemmän hiilidioksidia kuin bensiinilitrasta. [Litrasta dieselöljyä syntyy 2 660 grammaa hiilidioksidia ja litrasta bensiiniä 2 350 grammaa. — Vaikka dieselauton hiilidioksidipäästöt ovat noin 20 prosenttia pienemmät kuin bensiinikäyttöisen auton, sen typen oksidien päästöt ja hiukkaspäästöt ovat bensiiniautoja suurempia.] Dieselmoottorien paremmasta hyötysuhteesta johtuu kuitenkin se, että dieselautojen hiilidioksidipäästöt ovat noin 20 prosenttia pienemmät kuin bensiinikäyttöisen auton. Ero selittyy siis pienemmällä polttoaineen kulutuksella — ei paremmalla polttoaineella. Ympäristöministeriö on todennut osaltaan tämän vuoksi, ettei ympäristönäkökulmasta ole perusteita verottaa dieselöljyä selvästi lievemmin kuin bensiiniä.

Valiokunta pitää ehdotettua ratkaisua verotason lähentämisestä näistä syistä perusteltuna.

Hallitusohjelmassa on lisäksi sovittu siitä, että valtio osallistuu suurten kaupunkien joukkoliikenteen rahoitukseen edellyttäen, että rahoitus lisää joukkoliikenteen käyttöä ja parantaa joukkoliikenteen kilpailukykyä. Lisäksi edellytetään, että kaupungit lisäävät omaa panostustaan joukkoliikenteeseen. Tuen tasosta ei ole tehty vielä päätöstä, mutta tuen aloitusta on päätetty aientaa auto- ja ajoneuvoverotusta koskevien tuoreiden esitysten antamisen yhteydessä vuoteen 2009.

Valiokunta pitää joukkoliikennetukea tärkeänä ja sen aientamista koskevaa päätöstä hyvänä. Niillä voidaan tukea linja-autoliikenteen toimintaedellytyksiä ja vähentää joukkoliikenteeseen kohdistuvia kustannuspaineita.

Dieselveneilijöiden siirtymäkausi.

Yhteisölainsäädännössä tehdyt ratkaisut johtavat siis siihen, että huviveneiden veropoikkeus on päättynyt viime vuoden lopussa. Polttoaineesta on perittävä vero, eikä esitykseen ole tältä osin huomautettavaa.

Valiokunta kiinnittää kuitenkin huomiota siihen siirtymävaiheeseen, joka on edessä. Hallituksen esityksessä on todettu nimenomaisesti, että siirtymisvaihe on tarkoitus toteuttaa joustavasti. Huoltoaseman pitäjien tai veneilijöiden ei siis tarvitsisi vaihtaa säiliöissä olevaa polttoainetta. Selvää on myös se, että kestää jonkin aikaa, ennen kuin kevyen polttoöljyn värjäyksessä käytetyt merkki- ja väriaineet häviävät asemien ja veneiden tankeista.

Tulli on osaltaan yhtynyt näihin näkemyksiin ja todennut, ettei erillinen siirtymäsäännös ole käytännön kannalta tarpeen. Tulli huolehtii ohjeistuksellaan ja valvonnan ajoituksella, että toimintalinja on hallittu. Säiliöiden vaihto tai pesu polttoainejäämien poistamiseksi ei tule olemaan tarpeen.

Valiokunta pitää valittua toimintatapaa joustavana ja katsoo sen takaavan veneilijöiden oikeudet luotettavalla tavalla. — Valvontaa varten on sinänsä perusteltua säätää kevyen polttoöljyn käytön kieltävä ja sanktioiva erillislaki, kuten hallitus esittää.

Yksityiskohtaiset perustelut

Valiokunta esittää seuraavia muutoksia nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annettuun lakiin.

2 §.

Pykälä sisältää valmisteveron ja huoltovarmuusmaksun alaisten tuotteiden määritelmät sekä eräiden muiden laissa tarkoitettujen käsitteiden määritelmät.

Pykälän 11) kohdassa määriteltäisiin biopolttoöljy. Sillä tarkoitettaisiin biomassasta peräisin olevaa polttoainetta, jota käytettäisiin kuten kevyttä polttoöljyä lämmityksessä, kiinteissä dieselmoottoreissa tai erilaisissa dieselmoottorilla varustetuissa työkoneissa. Biomassalla tarkoitettaisiin maataloudesta, kasvi- ja eläinaineet mukaan lukien, metsätaloudesta ja niihin liittyvästä teollisuudesta peräisin olevien tuotteiden, jätteiden ja jätetuotteiden biohajoavaa osaa sekä teollisuus- ja yhdyskuntajätteiden biohajoavaa osaa.

Valiokunta esittää, että biomassan määritelmää selvennetään siten, että siinä mainitaan maatalouden ja metsätalouden lisäksi erikseen myös kalatalous, jotta verokohtelusta ei syntyisi epäselvyyttä. Markkinoilla on jo kalanperkauksesta syntyvästä sivutuotteesta valmistettua biopolttoöljyä, joka säännöksen tavoin käytettynä on siis valmisteverosta vapaata.

12 a §.

Lakiin ehdotetaan lisättäväksi muun ohessa uusi 12 a §. Siinä säädettäisiin tulliviranomaisen oikeudesta saada Ilmailulaitokselta tietoja lentopolttoaineiden verotusta ja valvontaa varten.

Ilmailuviranomaisten työnjakoa on kuitenkin muutettu 1.1.2006 lukien siten, että Ilmailulaitoksen viranomaisyksiköstä on muodostettu Ilmailuhallinto-niminen liikenne- ja viestintäministeriön alainen itsenäinen virasto, joka vastaa lentoturvallisuudesta ja siviili-ilmailun viranomaistehtävistä. Ilmailulaitos puolestaan jatkaa valtion liikelaitoksena ja huolehtii edelleen Suomen lennonvarmistusjärjestelmästä ja valtion lentoasemista.

Ehdotukseen sisältyvää uutta 12 a §:ää tulisi tarkentaa näistä syistä siten, että tulliviranomaisella olisi oikeus saada säännöksessä tarkoitettuja tietoja Ilmailuhallinnolta.

Toimenpidealoite

Valiokunta on päätynyt käsittelemänsä toimenpidealoitteen suhteen kielteiselle kannalle.

Päätösehdotus

Edellä esitetyn perusteella valtiovarainvaliokunta ehdottaa,

että 2. ja 3. lakiehdotus hyväksytään muuttamattomina,

että 1. lakiehdotus hyväksytään muuten hallituksen esityksen mukaisena paitsi 2 §:n 1 momentin 11 kohta sekä 12 a § muutettuina (Valiokunnan muutosesitykset) ja

että toimenpidealoite TPA 17/2007 vp hylätään.

Valiokunnan muutosesitykset
1. lakiehdotus
2 §

Tässä laissa tarkoitetaan:

(1—10 kohta kuten HE)

11) biopolttoöljyllä lämmityksessä sekä kiinteästi asennetuissa dieselmoottoreissa ja dieselmoottorilla varustetuissa työkoneissa käytettäväksi soveltuvaa polttoainetta, joka on valmistettu biomassasta; biomassalla tarkoitetaan maataloudesta, kasvi- ja eläinaineet mukaan lukien, kalataloudesta, metsätaloudesta ja niihin liittyvästä teollisuudesta peräisin olevien tuotteiden, jätteiden ja jätetuotteiden biohajoavaa osaa sekä teollisuus- ja yhdyskuntajätteiden biohajoavaa osaa;

(12—18 kohta kuten HE)

12 a §

Tulliviranomaisella on oikeus saada lentobensiinin ja -petrolin verotusta ja sen valvontaa varten tarpeellisia tietoja Ilmailuhallinnolta.

_______________

Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 2007

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

  • pj. Hannes Manninen /kesk
  • vpj. Kari Rajamäki /sd
  • jäs. Christina Gestrin /r
  • Bjarne Kallis /kd
  • Kyösti Karjula /kesk
  • Esko Kiviranta /kesk
  • Jari Koskinen /kok
  • Mikko Kuoppa /vas
  • Reijo Laitinen /sd (osittain)
  • Mika Lintilä /kesk
  • Olli Nepponen /kok (osittain)
  • Tuija Nurmi /kok
  • Kirsi Ojansuu /vihr (osittain)
  • Heikki A. Ollila /kok
  • Heli Paasio /sd
  • Markku Rossi /kesk
  • Matti Saarinen /sd (osittain)
  • Minna Sirnö /vas (osittain)
  • Pia Viitanen /sd (osittain)
  • vjäs. Hanna-Leena Hemming /kok
  • Matti Kauppila /vas (osittain)
  • Miapetra Kumpula-Natri /sd (osittain)
  • Lauri Kähkönen /sd (osittain)
  • Reijo Paajanen /kok
  • Kimmo Sasi /kok (osittain)
  • Jutta Urpilainen /sd (osittain)
  • Tuula Väätäinen /sd (osittain)

Valiokunnan sihteerinä jaostokäsittelyssä on toiminut

valiokuntaneuvos Maarit Pekkanen

VASTALAUSE 1

Perustelut

Hallituksen esitykseen (HE 61/2007 vp) sisältyy korotuksia niin nestemäisten polttoaineiden valmisteveroon kuin sähkön valmisteveroonkin. Korotukset ovat senttimäärältään pieniä mutta prosentuaalisesti suuria. Hallitus perustelee korotusesitystään mm. sillä, että valmisteveroihin ei ole tehty korotuksia vuoden 2003 jälkeen, sekä sillä, että korotukset ohjaavat kuluttajia vähentämään energiankulutustaan.

Asiantuntijakuulemisessa on mielestäni käynyt selvästi esille, ettei esitetyillä korotuksilla tule olemaan vaikutusta kuluttajien energiankulutukseen. Korotusten ilmeinen tarkoitus onkin fiskaalinen eli saada enemmän rahaa valtion kassaan.

Tilanteessa, jossa energian hinta eri syistä uhkaa nousta, en pidä oikeana lisätä tätä korotuspainetta niin sanotun kotitaloussähkön osalta. Korotuksen senttimäärä kWh:lta on 0,14 snt mutta prosentuaalinen korotus peräti 18 %.

Rikittömän dieselöljyn valmisteveroon hallitus esittää lisää 4,46 snt/l eli 14 %. Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä todetaan, miten dieselmoottorien parempi hyötysuhde merkitsee sitä, että niiden hiilidioksidipäästöt ovat noin 20 % pienemmät kuin bensiinikäyttöisen auton. Ympäristöpoliittisista syistä tulisi suosia dieselautoja, ja siinä mielessä hallituksen esitys on ristiriidassa hallituksen omien puheiden kanssa siitä, että pieniinkin toimiin hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi tulisi ryhtyä.

Rikittömän dieselöljyn valmisteveron korotus lisäisi tavarankuljetusten kustannuksia noin 80 miljoonalla eurolla. Tämä heikentäisi suomalaisen elinkeinoelämän kilpailukykyä, koska kovan kilpailutilanteen vuoksi merkittävä osa veronkorotuksista jäisi elinkeinoelämän kannettavaksi, kun niitä ei voida siirtää hintoihin.

Ehdotus

Edellä olevan perusteella ehdotan,

että 3. lakiehdotus hyväksytään valiokunnan mietinnön mukaisena,

että 1. lakiehdotus hyväksytään muutoin valiokunnan mietinnön mukaisena paitsi verotaulukko muutettuna (Vastalauseen muutosehdotukset) ja että 2. lakiehdotus hyväksytään muutoin valiokunnan mietinnön mukaisena paitsi verotaulukko muutettuna (Vastalauseen muutosehdotukset).

Vastalauseen muutosehdotukset

1.

Laki

nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta 29 päivänä joulukuuta 1994 annetun lain (1472/1994) 1, 2, 2 a ja 3 §, 7 §:n 2 momentti, 9, 9 a ja 10 § sekä lain liitteenä oleva verotaulukko,

sellaisina kuin niistä ovat 2 § osaksi laeissa 901/1995, 1259/1996, 921/1997, 757/2001, 1169/2002 ja 394/2004, 2 a § mainitussa laissa 921/1997, 3 § mainitussa laissa 901/1995, 9 § mainituissa laeissa 1259/1996, 921/1997 ja 1169/2002, 9 a § mainitussa laissa 921/1997 ja laissa 918/2001, 10 § osaksi mainitussa laissa 1259/1996 ja verotaulukko laissa 394/2004, sekä

lisätään lakiin uusi 2 b, 2 c, 11 a ja 12 a § seuraavasti:

1, 2, 2 a—c, 3, 7, 9, 9 a, 10, 11 a ja 12 a §

(Kuten VaVM)

_______________

Voimaantulosäännös

(Kuten VaVM)

Liite

VEROTAULUKKO
Tuote Tuote-ryhmä Perusvero Lisävero Huolto-varmuus-maksu
Moottoribensiini snt/l
— reformuloitu rikitön 11 57,24 4,78 0,68
— muu laatu 21 59,89 4,78 0,68
Dieselöljy snt/l
— rikitön 31 26,83 4,76 0,35
— muu laatu 41 33,32 5,38 0,35
Kevyt polttoöljy snt/l 51 2,94 5,41 0,35
Raskas polttoöljy snt/kg 61 6,42 0,28
Lentopetroli snt/l 71 33,32 5,38 0,35
Lentobensiini snt/l 81 37,54 4,78 0,68

_______________

2.

Laki

sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

kumotaan sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta 30 päivänä joulukuuta 1996 annetun lain (1260/1996) 13 § ja 24 §:n 2 momentti,

muutetaan 1 ja 2 §, 7 §:n 6 kohta, 14 §, 15 §:n edellä oleva väliotsikko, 20 ja 22 § ja lain liitteenä oleva verotaulukko,

sellaisina kuin niistä ovat 1 § osaksi laissa 447/2005, 2 § osaksi laeissa 510/1998 ja 1168/2022 sekä mainitussa laissa 447/2005, 7 §:n 6 kohta laissa 1058/2006 ja lain liitteenä oleva verotaulukko mainitussa laissa 1058/2006, sekä

lisätään lakiin uusi 2 a ja 2 b § seuraavasti:

1, 2, 2 a—b, 7, 14, 15, 20 ja 22 §

(Kuten VaVM)

_______________

Voimaantulosäännös

(Kuten VaVM)

Liite

VEROTAULUKKO
Tuote Tuote-ryhmä Perus-vero Lisä-vero Huolto-varmuus-maksu
Sähkö snt/kWh
— veroluokka I 1 0,73 0,013
— veroluokka II 2 0,25 0,013
Kivihiili, kivihiilibriketit, kivihiilestä valmistetut kiinteät polttoaineet euroa/t 3 49,32 1,18
Maakaasu, kaasumainen euroa/MWh 5 2,016 0,084
Mäntyöljy snt/kg 6 6,70

_______________

Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 2007

  • Bjarne Kallis /kd

Yhdyn vastalauseeseen 1. lakiehdotusta koskevalta osalta

  • Minna Sirnö /vas
  • VASTALAUSE 2

    Perustelut

    Vastalauseen sisältämällä muutosehdotuksella kohdennetaan veromuutokset ympäristön suojelun kannalta paremmin sekä tehdään korotukset sosiaalisesti oikeudenmukaisemmin. Talouden hintakehityksen kannalta hallituksen esitykset ovat täysin ristiriitaisia. Samalla kun talouspolitiikassa pyritään hillitsemään inflaatiota, niin omin verotoimin sitä vauhditetaan.

    Tekemällä polttoaineveroihin prosentuaalisesti samansuuruiset korotukset voidaan parhaiten vaikuttaa liikenteen päästöihin. Hallituksen esityksessä tämä näkökohta puuttui kokonaan, koska juuri polttoaineveroon sisältyvää hiilidioksidin perusteella määräytyvää lisäveroa nostetaan prosentuaalisesti sekä bensiinissä että dieselissä yhtä paljon. Lisäksi veron fiskaalista osaa nostetaan dieselin osalta paljon enemmän. Hallituksen esityksellä ei siis pyritä ympäristön kannalta myönteisiin tavoitteisiin, vaan ensisijaiset tavoitteet ovat veropoliittisia. Tällä lakiesityksellä sekä bensiinin että dieselin perus- ja lisäveroa nostetaan prosentuaalisesti yhtä paljon. Perusvero nousee molemmissa laaduissa noin 6 prosenttia ja lisävero 13 prosenttia.

    Tällä tavalla tehty korotus on ympäristön kannalta hyvä vaihtoehto, koska pienempipäästöisten dieselkäyttöisten autojen käyttöä ei pitäisi ainakaan verotuksella rangaista. Dieselmoottoreiden muita suurempia hiukkaspäästöjä pitäisi samanaikaisesti pyrkiä vähentämään mm. edistämällä hiukkassuodatinten käyttöä.

    Yhtäläinen verokohtelu tukee joukkoliikennettä hallituksen esitystä paremmin. Suomessa dieselöljyn käytöstä, joka on yhteensä noin 2,5 miljardia litraa vuodessa, henkilöautot käyttävät noin 21 prosenttia, muu käytetään kuorma-, paketti- ja linja-autoissa. Valtaosa dieselöljyn veronkorotuksesta kohdistuu siten elinkeino-elämän kuljetuskustannuksiin ja joukkoliikenteeseen eikä henkilöautoihin.

    Veronkorotuksen kohdentaminen suurempana dieselöljyyn kuin bensiiniin on hämmästyttävää tilanteessa, jossa hallitus on sitoutunut edistämään joukkoliikenteen käyttöä ympäristöystävällisenä kulkumuotona.

    Veronkorotus lisää bussiliikenteen kustannuksia vuositasolla noin 10 miljoonaa euroa. Kustannusten nousu on yhtä suuri kuin kaupunki- ja seutulippujen valtionavustuksiin osoitetut määrärahat valtion budjetissa.

    Veron ja veronkorotuksen maksumiehiksi joutuvat bussimatkustajat ja erityisesti syrjäseutujen joukkoliikennettä käyttävät matkustajat, kun matkalipun hinta nousee. Tuntuu jopa uskomattomalta rangaista kuluttajia puhtaamman kulkumuodon käytöstä. Valtion tulisi verotuksella päinvastoin ohjata ihmisten siirtymistä henkilöautoista joukkoliikenteen käyttöön eikä päinvastoin.

    Hallituksen veropolitiikan hapuilu käy hyvin ilmi polttoaineveron sekä autoveroon liittyvien ratkaisujen yhteydessä. Veronmuutoksista jää selvästi se vaikutelma, että autoverotuksen kokonaisuutta ei ole riittävän hyvin arvioitu ympäristönäkökohdista käsin.

    Päästökauppajärjestelmä ja polttoaineiden hinnan nousu nostavat energian hintaa reippaasti tulevina vuosina. Arvioiden mukaan sähkön hinta on ilman energiaverojen lisäystäkin nousemassa selvästi ensi vuoden alussa, ja tukkumarkkinahinnan on arveltu jopa kaksinkertaistuvan. Sähkön hintaa nostavat toisaalta päästöoikeuksien hinnan voimakas nousu uuden päästökauppakauden alkaessa ja toisaalta vesitilanteen normalisoituminen Pohjoismaissa. Esitetyt veronkorotukset nostavat siten erityisesti kotitalouksien asumiskustannuksia.

    Edellä olevasta johtuen esitämme, että ensimmäisen sähköveroluokan korotusta ei pidä tehdä. Ensimmäiseen sähköveroluokkaan kuuluvat kotitaloudet ja palvelualojen yritykset. Sähkön hinta tulee lähiaikoina nousemaan mm. päästökaupasta ja raaka-aineiden hinnan noususta johtuen muutenkin varsin tuntuvasti.

    Ehdotus

    Edellä olevan perusteella ehdotamme,

    että 3. lakiehdotus hyväksytään valiokunnan mietinnön mukaisena,

    että 1. lakiehdotus hyväksytään muutoin valiokunnan mietinnön mukaisena paitsi verotaulukko muutettuna (Vastalauseen muutosehdotukset) ja että 2. lakiehdotus hyväksytään muutoin valiokunnan mietinnön mukaisena paitsi verotaulukko muutettuna (Vastalauseen muutosehdotukset).

    Vastalauseen muutosehdotukset

    1.

    Laki

    nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain muuttamisesta

    Eduskunnan päätöksen mukaisesti

    muutetaan nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta 29 päivänä joulukuuta 1994 annetun lain (1472/1994) 1, 2, 2 a ja 3 §, 7 §:n 2 momentti, 9, 9 a ja 10 § sekä lain liitteenä oleva verotaulukko,

    sellaisina kuin niistä ovat 2 § osaksi laeissa 901/1995, 1259/1996, 921/1997, 757/2001, 1169/2002 ja 394/2004, 2 a § mainitussa laissa 921/1997, 3 § mainitussa laissa 901/1995, 9 § mainituissa laeissa 1259/1996, 921/1997 ja 1169/2002, 9 a § mainitussa laissa 921/1997 ja laissa 918/2001, 10 § osaksi mainitussa laissa 1259/1996 ja verotaulukko laissa 394/2004, sekä

    lisätään lakiin uusi 2 b, 2 c, 11 a ja 12 a § seuraavasti:

    1, 2, 2 a—c, 3, 7, 9, 9 a, 10, 11 a ja 12 a §

    (Kuten VaVM)

    _______________

    Voimaantulosäännös

    (Kuten VaVM)

    Liite

    VEROTAULUKKO
    Tuote Tuote-ryhmä Perusvero Lisävero Huolto-varmuus-maksu
    Moottoribensiini snt/l
    — reformuloitu rikitön 11 57,24 4,78 0,68
    — muu laatu 21 59,89 4,78 0,68
    Dieselöljy snt/l
    — rikitön 31 28,44 5,38 0,35
    — muu laatu 41 31,25 5,38 0,35
    Kevyt polttoöljy snt/l 51 2,94 5,41 0,35
    Raskas polttoöljy snt/kg 61 6,42 0,28
    Lentopetroli snt/l 71 33,32 5,38 0,35
    Lentobensiini snt/l 81 37,54 4,78 0,68

    _______________

    2.

    Laki

    sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain muuttamisesta

    Eduskunnan päätöksen mukaisesti

    kumotaan sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta 30 päivänä joulukuuta 1996 annetun lain (1260/1996) 13 § ja 24 §:n 2 momentti,

    muutetaan 1 ja 2 §, 7 §:n 6 kohta, 14 §, 15 §:n edellä oleva väliotsikko, 20 ja 22 § ja lain liitteenä oleva verotaulukko,

    sellaisina kuin niistä ovat 1 § osaksi laissa 447/2005, 2 § osaksi laeissa 510/1998 ja 1168/2022 sekä mainitussa laissa 447/2005, 7 §:n 6 kohta laissa 1058/2006 ja lain liitteenä oleva verotaulukko mainitussa laissa 1058/2006, sekä

    lisätään lakiin uusi 2 a ja 2 b § seuraavasti:

    1, 2, 2 a—b, 7, 14, 15, 20 ja 22 §

    (Kuten VaVM)

    _______________

    Voimaantulosäännös

    (Kuten VaVM)

    Liite

    VEROTAULUKKO
    Tuote Tuote-ryhmä Perus-vero Lisä-vero Huolto-varmuus-maksu
    Sähkö snt/kWh
    — veroluokka I 1 0,73 0,013
    — veroluokka II 2 0,25 0,013
    Kivihiili, kivihiilibriketit, kivihiilestä valmistetut kiinteät polttoaineet euroa/t 3 49,32 1,18
    Maakaasu, kaasumainen euroa/MWh 5 2,016 0,084
    Mäntyöljy snt/kg 6 6,70

    _______________

    Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 2007

    • Miapetra Kumpula-Natri /sd
    • Kari Rajamäki /sd
    • Reijo Laitinen /sd
    • Heli Paasio /sd
    • Matti Saarinen /sd
    • Pia Viitanen /sd
    • Lauri Kähkönen /sd
    • Jutta Urpilainen /sd
    • Tuula Väätäinen /sd

    VASTALAUSE 3

    Perustelut

    Hallituksen esitys koostuu kolmesta lakiehdotuksesta:

    1. Laki nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain muuttamisesta,
    2. Laki sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain muuttamisesta sekä
    3. Laki yksityisestä huvialuksesta suoritettavasta polttoainemaksusta.

    Näihin on tässä vastalauseessa otettu kuhunkin erikseen kantaa.

    Mietintöön sisältyvä 3. lakiehdotus voidaan hyväksyä valiokunnan mietinnön mukaisena.

    Emme ole tyytyväisiä 1. lakiehdotuksen sisältöön.

    Ympäristövaliokunnan lausunnossa todetaan mm.: "Liikenne on yksi suurimmista kasvihuonekaasulähteistä ja sen osuus kasvihuonekaasupäästöistä kasvaa edelleen. Tieliikenteen hiilidioksidipäästöt olivat vuonna 2005 noin 12 Mt, mikä oli 70 prosenttia liikennesektorin kokonaispäästöistä (17 Mt) ja noin 17 % kaikista Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Henkilö- ja pakettiautojen osuus tieliikenteen hiilidioksidipäästöistä oli yli 8 Mt ja kuorma-autojen hieman alle 3 Mt." Siten on välttämätöntä etsiä tarkoituksenmukaisia ja toimivia tapoja liikenteen päästöjen rajoittamiseksi.

    Hallituksen esitys valitettavasti tähtää dieselveron korottamiseen jopa bensiiniä enemmän. Sillä on suuri vaikutus joukkoliikenteeseen varsinkin, kun hallitus on antanut vastikään esityksen myös autoveron muuttamisesta niin, että valtaosan autoista autovero laskee. Näin sekä dieselveron korotuksella että autoveron alennuksella hallitus heikentää joukkoliikenteen kilpailuedellytyksiä henkilöautoihin nähden.

    Liikenteen sääntely polttoaineveron avulla osana ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaa on valitettavasti ongelmallista Suomen kaltaiselle maalle, jossa merkittävä osa väestöstä asuu haja-asutusalueilla joutuen työ-, asiointi- ja ajanviettomatkoillaan turvautumaan henkilöautoon varsinkin, kun vuosien saatossa maaseudun väestön hupeneminen on johtanut joukkoliikenteen hiipumiseen niin, että julkisen vallan ostamillakaan vuoroilla ei enää kyetä turvaamaan tyydyttävää joukkoliikennettä suureen osaan maata.

    Tällaisessa tilanteessa olisi tehokasta kohdistaa tehokkaat toimenpiteet sinne, missä väestön suuren määrän ja tiheämmän asutuksen takia on edellytyksiä hyvään ja toimivaan joukkoliikenteeseen. Tällöin voidaan työmatkoja ohjata joukkoliikenteelle yksityisautoilua ruuhka-aikana rajoittavien ruuhkamaksujen tai tietullien ja joukkoliikenteen riittävän julkisen tuen avulla. Ehdotamme, että hallitus valmistelisi vuoden 2009 talousarvion yhteyteen toimenpideohjelman, jolla ohjattaisiin liikenteen kehitystä ympäristömyönteisempään suuntaan. Tarkoituksemme oli tässä yhteydessä ehdottaa myös lausumaa autoveron porrastamisesta toisella tavalla, mutta hallituksen nyt annettua esityksensä luovumme tällaisesta lausumasta. Itse autoveron käsittelyn yhteydessä puutumme hallituksen autoveroesityksen puutteisiin.

    Sähköveron osalta (2. lakiehdotus) esitämme muutosta verotaulukkoon. Sähkön valmistevero on porrastettu alempaan (II) ja korkeampaan (I) veroluokkaan. Teollisuudessa ja ammattimaisessa kasvihuoneviljelyssä käytetystä sähköstä suoritetaan alemman veroluokan mukainen vero. Veroluokan I veroa suoritetaan sähköstä, joka käytetään esimerkiksi yksityistaloudessa, maa- ja metsätaloudessa, rakentamisessa, tukku- ja vähittäiskaupassa, majoitus- ja ravitsemustoiminnassa sekä yleensäkin palvelutoiminnassa. Sähköstä vero suoritetaan siinä vaiheessa, kun se luovutetaan sähköverkosta loppukuluttajalle. Tiettyjen sähkön tuotantomuotojen ja käyttökohteiden osalta on otettu käyttöön veron palautusjärjestelmä. Tämä energiaverotukseen sähköveroporrastuksen lisäksi sisältyvä tukijärjestelmä muodostuu tietyistä sähkön tuotannon tuista ja energiaintensiivisen teollisuuden osittaisesta veronpalautuksesta.

    Sähköntuotannon tukijärjestelmä muodostuu tuulivoiman, pienvesivoiman, metsähakkeen, kierrätyspolttoaineen ja biokaasun tuista. Tuen perusmäärä on 0,42 senttiä kilowattitunnilta. Tuulivoiman ja metsähakkeen kilpailukyvyn turvaamiseksi ja parantamiseksi tuulivoimalla ja metsähakkeella tuotetulla sähköllä on korotettu tuki 0,69 senttiä kilowattitunnilta. Kierrätyspolttoaineella tuotetun sähkön tuki on 0,25 senttiä kilowattitunnilta, koska kierrätyspolttoaine ei ole kokonaisuudessaan bioenergiaa.

    Paljon energiaa käyttävät yritykset saavat maksamistaan energiaveroista osittaisen palautuksen. Energiaintensiivinen yritys voi saada veronpalautusta siltä osin kuin sen maksamien valmisteverojen määrä on enemmän kuin 3,7 prosenttia yrityksen jalostusarvosta. Tältä osin yrityksellä on oikeus saada palautuksena energiaveroa 85 prosenttia. Näin lasketusta palautuksesta maksetaan kuitenkin vain 50 000 euroa ylittävä osuus.Toisen lakiehdotuksen osalta ehdotamme, että kotitaloussähkön veron korottamisesta luovutaan ja että teollisuuden käyttämän sähkön (II veroluokka) lisävero olisi hallituksen esittämän 0,25 senttiä/kWh asemasta 0,30 senttiä/kWh. Nythän vero on 0,22 senttiä/kWh. Näin voitaisiin pienentää sitä tulonmenetystä, joka aiheutuu ehdottamistamme muista muutoksista.Tämän lisäksi on tarpeen rajoittaa suoran sähkölämmityksen käyttöönottoa erityisesti siellä, missä kaukolämpö tarjoaa paremman vaihtoehdon. Rakennuttajilla on useinkin houkutuksena päätyä suoraan sähkölämmitykseen, koska se alentaa rakennusinvestoinnin kustannuksia, kun taas kohteen myyntihinta säilyy ennallaan.

    Ehdotus

    Edellä olevan perusteella ehdotamme,

    että 3. lakiehdotus hyväksytään valiokunnan mietinnön mukaisena,

    että 1. lakiehdotus hylätään,että 2. lakiehdotus hyväksytään muutoin valiokunnan mietinnön mukaisena paitsi verotaulukko muutettuna (Vastalauseen muutosehdotukset) ja

    että hyväksytään kaksi lausumaa (Vastalauseen lausumaehdotukset).

    Vastalauseen muutosehdotukset

    2.

    Laki

    sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain muuttamisesta

    Eduskunnan päätöksen mukaisesti

    kumotaan sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta 30 päivänä joulukuuta 1996 annetun lain (1260/1996) 13 § ja 24 §:n 2 momentti,

    muutetaan 1 ja 2 §, 7 §:n 6 kohta, 14 §, 15 §:n edellä oleva väliotsikko, 20 ja 22 § ja lain liitteenä oleva verotaulukko,

    sellaisina kuin niistä ovat 1 § osaksi laissa 447/2005, 2 § osaksi laeissa 510/1998 ja 1168/2022 sekä mainitussa laissa 447/2005, 7 §:n 6 kohta laissa 1058/2006 ja lain liitteenä oleva verotaulukko mainitussa laissa 1058/2006, sekä

    lisätään lakiin uusi 2 a ja 2 b § seuraavasti:

    1, 2, 2 a—b, 7, 14, 15, 20 ja 22 §

    (Kuten VaVM)

    _______________

    Voimaantulosäännös

    (Kuten VaVM)

    Liite

    VEROTAULUKKO
    Tuote Tuote-ryhmä Perus-vero Lisä-vero Huolto-varmuus-maksu
    Sähkö snt/kWh
    — veroluokka I 1 0,73 0,013
    — veroluokka II 2 0,30 0,013
    Kivihiili, kivihiilibriketit, kivihiilestä valmistetut kiinteät polttoaineet euroa/t 3 49,32 1,18
    Maakaasu, kaasumainen euroa/MWh 5 2,016 0,084
    Mäntyöljy snt/kg 6 6,70

    _______________

    Vastalauseen lausumaehdotukset

    1.

    Eduskunta edellyttää hallituksen valmistelevan valtion vuoden 2009 talousarvion yhteydessä päätettäväksi ohjelman liikenteen päästöjen rajoittamisesta mm. siten, että otetaan käyttöön tietullit tai ruuhkamaksut suurilla kaupunkiseuduilla, sisällytetään talousarvioehdotukseen riittävät määrärahat näiden kaupunkiseutujen joukkoliikenteen tason parantamiseksi ja matkalippujen hintojen kohtuullistamiseksi sekä yleensäkin raideliikenteen ja muun joukkoliikenteen edistämiseksi ja hintatason alentamiseksi myös koko maassa.

    2.

    Eduskunta edellyttää hallituksen valmistelevan esityksen uuden suoran sähkölämmityksen käyttöönoton vähentämisestä ja vaihtoehtoisten lämmitysmuotojen, kuten esimerkiksi lämpö-pumppujen ja kaukolämpöverkoston, riittävästä tukemisesta.

    Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 2007

    • Mikko Kuoppa /vas
    • Matti Kauppila /vas

    Yhdyn vastalauseeseen 2. ja 3. lakiehdotusta koskevilta osilta

  • Minna Sirnö /vas