Perustelut

Valiokunta puoltaa esityksen hyväksymistä muutettuna.

Hallitus esittää valtion viranomaisen virheeseen tai laiminlyöntiin tai ankaraan vastuuseen perustuvien vahingonkorvausvaatimusten keskittämistä pääosin Valtiokonttorille. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki valtion vahingonkorvaustoiminnasta sekä muutettavaksi syyttäjälaitoksesta annettua lakia, taisteluvälineiden siviilihenkilöille aiheuttamien tapaturmien korvaamisesta annettua lakia ja yhdyskuntapalvelusta annettua lakia. Mainituissa laeissa säädetään vahingonkorvausasioiden käsittelystä.

Esityksen tavoitteena on edistää valtion viranomaisen toiminnan tai laiminlyönnin johdosta vahinkoa kärsineiden yhdenvertaista kohtelua siten, että keskenään samankaltaisissa tapauksissa korvaukset määrättäisiin samalla tavoin riippumatta vahingon aiheuttaneesta viranomaisesta. Tavoitteena on myös saavuttaa mahdollisimman kustannustehokas järjestely.

Valiokunta toteaa, että ehdotettu tehtävä sopii hyvin Valtiokonttorin toimenkuvaan, joka jo entuudestaan toimii valtion vakuutuslaitoksena lakisääteisen vahinkovakuuttamisen osalta ja huolehtii useiden erityislakien mukaisista vahingonkorvaustoiminnoista. Valtiokonttori katsoo, että se voi huolehtia uusista tehtävistä kehittämällä nykyisiä toimintaprosessejaan. Esitetty valtion vahingonkorvaustoiminto on myös sisällytettävissä Valtiokonttorin uuteen vahingonkorvausjärjestelmään ilman merkittäviä lisäkustannuksia.

Valiokunta pitää esitystä lähtökohtaisesti perusteltuna ja painottaa, että viranomaistoiminnassa aiheutuneen vahingon korvaamisessa ei ole kysymys vain yksittäistapauksista, vaan asialla on laajempaa yhteiskunnallista merkitystä hallinnon luotettavuuden ja oikeudenmukaisuuden kannalta. Keskittämällä vahinkojen käsittely ulkopuoliselle taholle voidaan lisätä kansalaisten luottamusta päätöksenteon puolueettomuuteen. Näin voidaan vähentää myös vahingonkärsijöiden tarvetta viedä asia tuomioistuimen ratkaistavaksi. Valiokunta pitää erittäin tärkeänä seurata järjestelyn toimivuutta sekä lain soveltamisalaan kuuluvien että sen ulkopuolelle jäävien tahojen osalta. Lisäksi valiokunta edellyttää, ettei esitys lisää byrokratiaa kansalaisten suuntaan eikä hallinnon kustannuksia.

Valiokunta toteaa myös selvyyden vuoksi, että keskittämisen ulkopuolelle jäävät sellaiset vahingot, joissa viranomainen rahallisen korvauksen sijaan itse korjaa tai muutoin hyvittää aiheuttamansa vahingon.

Soveltamisala

Valtion vahingonkorvaustoimintaa koskevan lakiehdotuksen soveltamisala on kytketty viranomaisen toimintaan. Ehdotuksen 1 §:n 2 momentti sisältää kuitenkin luettelon lain soveltamisalan rajoituksista. Soveltamisalan ulkopuolelle on sekä henkilö- että esine- ja omaisuusvahinkojen osalta rajattu eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia. Toinen ylin laillisuusvalvoja, oikeuskansleri, sen sijaan kuuluu esityksessä lain soveltamisalan piiriin. Saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää johdonmukaisena säätää poikkeuksesta myös oikeuskanslerinviraston osalta, jonka perustuslaillinen asema on samankaltainen kuin eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian.

Valiokunta ei sen sijaan pidä ongelmallisena sitä, että eduskunnan muut virastot eduskunnan oikeusasiamiehen kansliaa lukuun ottamatta kuuluvat keskitetyn korvauskäsittelyjärjestelmän piiriin. Lakiehdotuksen mahdollisimman laaja soveltamisala puoltaa sille asetettujen tavoitteiden saavuttamista.

Lain soveltamisalan ulkopuolelle on rajattu esine- ja varallisuusvahinkoon perustuvat korvausvaatimukset, jotka koskevat mm. poliisin toiminnasta aiheutunutta vahinkoa. Valiokunta toteaa, että myös Rajavartiolaitoksella on vastaavia rikostutkintatehtäviä kuin poliisilla, ja se tekee virka-apuna kiireellisiä poliisitehtäviä erityisesti harvaan asutuilla alueilla.

Valiokunta pitää näin ollen perusteltuna, että Rajavartiolaitoksen toiminta rajataan lain soveltamisalan ulkopuolelle esine- ja varallisuusvahinkojen osalta samalla tavoin kuin poliisin toiminta. Tämä vastaa myös voimassa olevan rajavartiolain (578/2005) säännöksiä. Henkilövahingot kuuluisivat kuitenkin myös Rajavartiolaitoksen osalta lain soveltamisalaan, mikä edellyttää uuden momentin lisäämistä rajavartiolain (578/2005) 80 d §:ään.

Valiokunta toteaa lisäksi, että esityksessä ei ole otettu huomioon sen aiheuttamaa tarvetta muuttaa myös voimassa olevaa poliisilakia. Näin ollen valiokunta ehdottaa, että poliisilain (872/2011) 8 luvun 7 §:ään lisätään uusi momentti, jossa henkilöön kohdistuvan vahingon korvaus suoritetaan käsittelyssä olevan lakiehdotuksen mukaisesti Valtiokonttorin toimesta.

Vaikutukset valtion talousarvioon

Valtiokonttorin maksamien vahingonkorvausten kattamiseksi keskitettyyn menettelyyn kuuluvien kirjanpitoyksiköiden talousarviomäärärahoista siirretään vahingonkorvauksiin käytetyt määrärahat vuodesta 2015 lukien Valtiokonttorille (mom. 28.50.50 Vahingonkorvaukset). Valiokunnan ehdottamat lain soveltamisalan muutokset vähentävät esityksen perusteluissa mainitun Rajavartiolaitokselta siirrettävän määrärahan 2 000 euroon. Esityksen aiheuttamat määrärahojen siirrot Valtiokonttorille ovat siten yhteensä 466 000 euroa.