Perustelut
Valiokunta puoltaa esityksen hyväksymistä muuttamattomana.
Pohjoismaiden kesken tehtyä, kaksinkertaisen verotuksen
poistamiseen tähtäävää tuloverosopimusta
on tarkoitus muuttaa eräiltä osin. Muutokset koskevat
mm. osingon, luovutusvoiton ja eläkkeiden verotusta
sekä valtioiden välistä sopimusmenettelyä,
ja ne noudattavat pääosin OECD:n malliverosopimusta
ja sen kommentaaria. Valiokunnalla ei ole tämän
vuoksi huomautettavaa muutosten sisältöön
sinänsä. Koska eläkkeiden verotuksessa
tapahtuu kuitenkin periaatteellinen muutos, kun kaksinkertainen
verotus poistetaan jatkossa hyvitysmenetelmällä nykyisen
vapautusmenetelmän sijasta, valiokunta pitää aiheellisena
korostaa seuraavia näkökohtia:
Hyvitysmenetelmä ja vapautusmenetelmä ovat
molemmat keinoja poistaa toisesta valtiosta saadun tulon kaksinkertainen
verotus. Hyvitysmenetelmässä otetaan
huomioon suoraan toisessa valtiossa maksettu vero, joka siis hyvitetään
sellaisenaan. Hyvitys ei voi kuitenkaan olla suurempi kuin ulkomaantulosta
Suomessa suoritettavien verojen määrä. Vapautusmenetelmä perustuu
puolestaan laskennalliseen huojennukseen. Huojennus voi olla tällöin
myös suurempi kuin toiseen valtioon tosiasiassa maksetut
verot. Tämä tilanne on koskenut erityisesti Ruotsista Suomeen
maksettujen eläkkeiden verotusta. Lopputulos on ollut tällöin
se, että kaksinkertainen verotus on poistettu, ja lisäksi
verokohtelu on muodostunut lievemmäksi kuin samansuuruista
eläketuloa yksinomaan Suomesta saavalla. Jatkossa tällainen
ero poistuisi.
Hyvitysmenetelmä on nykyisin vallitseva tapa poistaa
kaksinkertainen verotus Suomen solmimissa verosopimuksissa. Sen
sisällyttäminen myös pohjoismaiseen sopimukseen
on siis perusteltu ja vastaa Suomen neuvottelutavoitteita. Valiokunta
pitää ehdotettua muutosta tämän vuoksi
lähtökohtaisesti hyväksyttävänä.
Esitystä puoltaa lisäksi kaksi merkittävää näkökohtaa:
- Esitys selkiinnyttää nykytilaa
siinä mielessä, että väite eläketulon
kaksinkertaisesta verotuksesta on nykyistä konkreettisemmin
osoitettavissa virheelliseksi, kun toiseen valtioon maksettu vero
hyvitetään sellaisenaan edellä mainittua
enimmäismäärää koskevin
rajoituksin.
- Lopputulos parantaa myös suomalaisten eläkeläisten
keskinäistä yhdenvertaisuutta, kun verorasitus
on sama samansuuruista eläketuloa saavilla, kertyipä eläke
yksinomaan Suomesta tai osin Suomesta ja osin Ruotsista tai muusta
Pohjoismaasta.
Esitystä voidaan puoltaa myös näillä perusteilla:
Esitykseen sisältyy erityinen siirtymäsäännös,
jonka mukaan hyvitysmenetelmää sovelletaan vain
uusiin eläkkeisiin. Aikarajana on sopimuksen allekirjoituspäivä 4.4.2008.
Jos henkilö asui silloin Suomessa ja sai tänä ajankohtana eläkettä tai
elinkorkoa muusta Pohjoismaasta, kaksinkertainen verotus poistetaan
edelleen vapautusmenetelmällä. Tätä määräystä sovelletaan
niin kauan kuin henkilö asuu keskeytyksettä Suomessa.
Muutoin siirrytään soveltamaan hyvitysmenetelmää.
Valiokunta pitää siirtymäsäännöstä kohtuullisena
niiden kannalta, jotka kuuluvat sen piiriin, koska esitys kiristää useissa
tapauksissa Suomen verotusta nykyisestä. Nousu riippuu
mm. eläketulojen kokonaismäärästä ja
siitä, miten paljon eläketuloa kertyy eri valtioista.
Jos eläkkeiden yhteismäärä olisi
esim. 17 000 euroa, ja siitä kertyisi 13 000
euroa Ruotsista ja 4 000 euroa Suomesta, Suomessa
maksuun pantavien verojen määrä nousisi
vajaat 40 euroa nykyisestä. 24 000 euron eläketuloilla
nousu olisi vastaavasti hieman yli 400 euroa, jos eläkettä kertyisi
20 000 euroa Ruotsista ja 4 000 euroa Suomesta.
Nousu kuvaa samalla sitä, miten paljon nykyverotus on kevyempää ulkomaan
eläkettä saavilla kuin samansuuruista eläkettä yksinomaan
Suomesta saavilla. Tämä ero hyväksyttäisiin
siis myös jatkossa siirtymäsäännöksen piiriin
jäävillä.
Valiokunta pitää esitystä tasapainoisena
ja perusteltuna kokonaisuutena, jossa on otettu huomioon niin ulkomaista
eläkettä nykyisin saavien asema kuin yhdenvertaisuuden
edellyttämät muutokset jatkossa. Yhdenmukaisuutta lisää osaltaan
myös se, että myös Ruotsi tulee soveltamaan
hyvitysmenetelmää uusiin eläkkeisiin.