VALTIOVARAINVALIOKUNNAN MIETINTÖ 18/2011 vp

VaVM 18/2011 vp - HE 94/2011 vp

Tarkistettu versio 2.0

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkaverosta annetun lain 1 §:n ja liitteen muuttamisesta

JOHDANTO

Vireilletulo

Eduskunta on 1 päivänä marraskuuta 2011 lähettänyt valtivarainvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen eduskunnalle laiksi tupakkaverosta annetun lain 1 §:n ja liitteen muuttamisesta (HE 94/2011 vp).

Lausunto

Eduskunnan päätöksen mukaisesti sosiaali- ja terveysvaliokunta on antanut asiasta lausunnon (StVL 8/2011 vp), joka on otettu tämän mietinnön liitteeksi.

Jaostovalmistelu

Asia on valmisteltu valtiovarainvaliokunnan verojaostossa.

Asiantuntijat

Verojaostossa ovat olleet kuultavina

finanssisihteeri Veli Auvinen, valtiovarainministeriö

tulliylitarkastaja Seppo Raitolahti, Tullihallitus

johtaja Lauri Mäkinen, British American Tobacco Nordic Oy

toimitusjohtaja Kari Heikkilä ja johtaja Harri Välimaa, Imperial Tobacco Finland Oy

johtaja Mikael von Rabenau, Philip Morris Finland Oy

lakimies Ilkka Poutanen, Päivittäistavarakauppa ry

johtaja Eila Konttinen, Tuko Logistics Osuuskunta

Kirjallisen lausunnon ovat antaneet

  • sosiaali- ja terveysministeriö
  • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
  • Tullihallitus.

HALLITUKSEN ESITYS

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tupakkaverosta annettua lakia. Savukkeiden, sikarien ja pikkusikarien sekä piippu- ja savuketupakan veroa korotettaisiin keskimäärin 10 prosenttia. Savukkeiksi käärittävän hienoksi leikatun tupakan veroa korotettaisiin keskimäärin 25 prosenttia. Korotukset kohdistuisivat pääosin tupakkatuotteiden yksikköveroon.

Korotuksen seurauksena arvioidaan savukkeiden hintojen nousevan keskimäärin 7,8 prosenttia ja savukkeiksi käärittävän hienoksi leikatun tupakan hintojen keskimäärin 18,7 prosenttia. Savukkeiksi käärittynä hienoksi leikatun tupakan hinnan arvioidaan nousevan keskimäärin senteissä yhtä paljon kuin tehdasvalmisteisen savukkeen.

Esitys liittyy valtion vuoden 2012 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

VALIOKUNNAN KANNANOTOT

Perustelut

Valiokunta puoltaa esityksen hyväksymistä muuttamattomana.

Korotusesitys

Tupakkaveron korotusesitys on osa hallitusohjelmassa sovittua kokonaisuutta, jonka tarkoituksena on parantaa etupainotteisin toimin julkisen talouden kestävyyttä. Esityksen arvioidaan lisäävän tupakkaveron tuottoa hieman yli 50 milj. euroa vuodessa. Veron kokonaistuotto nousisi sen myötä noin 750 milj. euroon. Pääosa — noin 90 prosenttia — verosta kertyy savukkeista. Savukkeiksi käärittävän, hienoksi leikatun tupakan osuus on seuraavaksi suurin, noin seitsemän prosenttia. Sikarien ja pikkusikarien osuus kertymästä on noin kaksi prosenttia.

Esitys vastaa myös hallitusohjelman linjausta siirtää verotuksen painopistettä kasvua haittaavasta työn ja yrittämisen verotuksesta kohti ympäristö- ja terveysperusteista verotusta. Saman tavoitteen mukaisia ovat mm. eduskunnan käsiteltävänä parhaillaan olevat makeisveroa sekä alkoholi- ja alkoholijuomaveroa koskevat korotusesitykset. Terveyspoliittinen tavoite sisältyy toisaalta välillisesti myös tupakkaverosta annettuun lakiin (tupakkaverolaki). Veron tarkoituksena on muun ohella edistää niitä tavoitteita, joista säädetään tupakkalaissa (693/1976). Esitys on siis myös tupakkaverolain omien tavoitteiden mukainen.

Ehdotetut korotuksetSavukkeiden, sikarien ja pikkusikarien sekä piippu- ja savuketupakan veroa korotetaan keskimäärin 10 prosenttia ja savukkeiksi käärittävän hienoksi leikatun tupakan veroa keskimäärin 25 prosenttia. Lisäksi savukkeiden vähimmäisveroa korotetaan 11 prosenttia ja kääretupakan vähimmäisveroa lähes 28 prosenttia nykyiseen verrattuna. ovat jatkoa vuosina 2009 ja 2010 toteutetuille korotuksille. Niillä on pyritty nostamaan tuotteiden verotasoa maltillisesti niin, ettei kotimaan myynti korvaudu merkittävässä määrin matkustajatuonnilla. Samalla on kavennettu savukkeiksi käärittävän irtotupakan ja tehdasvalmisteisten savukkeiden hinnaneroa. Vähimmäisveron korotuksella taas on haluttu hillitä halpojen savukkeiden tuloa markkinoille. Muutoksilla on tavoiteltu myös myönteisiä vaikutuksia eri sosiaaliryhmien välisiin terveyseroihin.

Veronkorotukset ovat heijastuneet tupakkatuotteiden hintoihin, jotka ovat nousseet selvästi vuoden 2008 tasosta vuoden 2010 loppuun mennessä. Savukkeiden vähittäismyyntihinnat ovat nousseet tänä aikana noin 13 prosenttia ja irto-tupakan vähittäismyyntihinnat yli viidenneksen. Tupakkatuotteiden kulutus on laskenut, ja veropohja on kaventunut vuodesta 2008 noin neljällä prosentilla. Esityksen odotetaan jatkavan tätä kehitystä.

Valiokunta pitää näitä esityksen tavoitteita ja lähtökohtia perusteltuina ja kannatettavina.

Korotusten kohdennus

Veronkorotukset kohdennetaan pääosin tupakkaveron yksikköperusteiseen osaan. Tämä nostaisi halpojen savukkeiden hintoja suhteellisesti enemmän kuin kalliiden. Kohdennus vastaa hallitusohjelmassa asetettua yleistä tavoitetta siirtyä tupakan verotuksessa kohti yksikköpainotteista verotusta terveydellisten ja fiskaalisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

Painotusta voidaan pitää perusteltuna mm. sen vuoksi, että tupakkaveron rakenne on painottunut meillä kansainvälistä tasoa enemmän tupakkaveron arvoperusteiseen osaan. Lisäksi savukkeiden kulutus on kohdistunut viime vuosina aiempaa enemmän edullisempiin hintaluokkiin, ja hintaero halvimpien ja kalliiden savukkeiden välillä on kasvanut. Esitys tasaa hieman tätä eroa. Lisäksi savukkeita korkeampi veronkorotus voi osaltaan hillitä kääretupakan suurta suosiota nuorten keskuudessaSTM:n mukaan päivittäin tupakoivista 14-vuotiaista pojista peräti 57 % ja 18-vuotiaista 27 % poltti itse käärittyjä savukkeita. Vastaavat luvut tytöillä olivat 27 % ja 14 %.. Sitä on pidetty tavoiteltavana, koska kääretupakka on haitallisempi terveysvaikutuksiltaan kuin tehdasvalmisteiset savukkeet.

Toisaalta tupakan yleinen hinnannousu kasvattaa automaattisesti arvoperusteista veron määrää mutta lisää samalla myös hintaeroa naapurimaiden tuotteisiin nähden. Yksikköperusteiseen veron osaan ei liity tätä piirrettä.

Tupakkaveron rakenne

Valiokunta pitää puoltavan kannanottonsa ohella kuitenkin tärkeänä, ettei esityksellä puututa laajemmin tupakkaveron rakenteeseen, toisin kuin osa tupakkateollisuudesta on toivonut. Tällainen muutos edellyttää perusteellista vaikutusten arviointia, jotta veron fiskaaliset ja terveyspoliittiset tavoitteet eivät vaarantuisi eikä rakennemuutoksesta aiheutuisi pitkäaikaisia ja vaikeasti korjattavia haittavaikutuksia. Tämä näkökulma on korostunut myös viranomaisten puheenvuoroista valiokunnan asiantuntijakuulemisessa. Se sisältyy myös sosiaali- ja terveysvaliokunnan esitystä puoltavaan lausuntoon.

Esityksellä on siis nyt ehdotetussa muodossa laaja terveyspoliittinen tuki.

Kysymys tupakkaveron rakenteen uudistuksesta on ajankohtainen myös siksi, että uusi tupakkatuotteiden esilläpitokielto tulee voimaan ensi vuoden alusta. Koska sen vaikutuksista markkinoihin ei ole vielä tietoa, suuret muutokset tupakkaverossa eivät olisi siihenkään nähden perusteltuja.

Valiokunta korostaa myös sitä, että Suomen tupakkaverorakenne on taannut toistaiseksi sekä halpojen että kalliiden savukkeiden riittävän verotuksen. Keskimääräistä halvempien savukkeiden verorasitus on ollut verorakenteeseen sisältyvän vähimmäisveron vuoksi korkea, ja korkea arvoperusteinen vero on taannut myös kalliiden savukkeiden tehokkaan verotuksen. Lisäksi EU:n komissio on pitänyt korkeaa arvoperusteista veroa perusteltuna Suomen kaltaisissa maissa, joissa markkinat ovat keskittyneet harvojen toimijoiden käsiin. Tilanne esimerkiksi Ruotsissa on tältä osin erilainen.

Valiokunta ei yhdy myöskään näkemykseen, jonka mukaan Euroopassa vallitsisi trendi kohti yksikköpainotteista verorakennetta. Vaikka useat maat ovat laskeneet kahden viime vuoden aikana hieman arvoperusteista veronosaa, osa maista on myös nostanut tai nostamassa sitä. Lähin esimerkki tästä on Tanska, joka on siirtynyt vaiheittain pois vahvasta yksikköveropainotteisesta verotuksesta ja korottaa valtiovarainministeriöltä saatujen tietojen mukaan arvoveroa jälleen vuonna 2014.

Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa esimerkiksi nostetun Ruotsin lähes täysin yksikköveroon perustuva verorakenne on siis poikkeuksellinen. Sen vaikutuksista ei ole saatu myöskään toistaiseksi luotettavaa tietoa. Johtopäätösten teko sen perusteella on siis liian aikaista. Myös nämä näkökohdat puoltavat maltillista etenemistapaa Suomessa.

Seuranta

Tupakkaverotus vaatii seurantaa myös valvonnallisessa mielessä, ei vain verorakenteen vaikutuksen arvioimiseksi. Tärkein seurantakohde on matkustajatuonti ja tupakan laiton maahantuonti, joiden osuus Suomessa kulutetuista savukkeista on noin viidennes. Osuus on siis merkittävä ja selittyy suurella hintaerolla lähinaapureihin Viroon ja Venäjään. Tulli on todennut omien havaintojensa perusteella, että hintojennousu Suomessa vaikuttaa suoraan rajojen yli tapahtuvaan lailliseen ja laittomaan savukkeiden tuontiin. Ongelmaa pahentaa se, että suuri osa laittomasta kaupasta on järjestäytyneen rikollisuuden käsissä.

Seurannasta saatavat tiedot ovat myös tähän nähden tarpeen tupakkaveron edelleen kehittämiseksi.

Päätösehdotus

Edellä esitetyn perusteella valtiovarainvaliokunta ehdottaa,

että lakiehdotus hyväksytään muuttamattomana.

Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 2011

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

  • vpj. Pentti Kettunen /ps
  • jäs. Leena Harkimo /kok (osittain)
  • Pertti Hemmilä /kok
  • Jouko Jääskeläinen /kd
  • Timo Kalli /kesk
  • Sampsa Kataja /kok
  • Esko Kiviranta /kesk
  • Mika Lintilä /kesk
  • Heli Paasio /sd
  • Kari Rajamäki /sd
  • Matti Saarinen /sd
  • Sari Sarkomaa /kok
  • Kauko Tuupainen /ps
  • Kari Uotila /vas
  • Pia Viitanen /sd
  • Ville Vähämäki /ps
  • vjäs. Johanna Karimäki /vihr
  • Mats Nylund /r
  • Tapani Tölli /kesk (osittain)

Valiokunnan sihteerinä jaostokäsittelyssä on toiminut

valiokuntaneuvos Maarit Pekkanen