Perustelut
Valiokunta puoltaa esityksen hyväksymistä muuttamattomana.
Korotusesitys
Tupakkaveron korotusesitys on osa hallitusohjelmassa
sovittua kokonaisuutta, jonka tarkoituksena on parantaa etupainotteisin
toimin julkisen talouden kestävyyttä. Esityksen
arvioidaan lisäävän tupakkaveron tuottoa
hieman yli 50 milj. euroa vuodessa. Veron kokonaistuotto nousisi
sen myötä noin 750 milj. euroon. Pääosa — noin
90 prosenttia — verosta kertyy savukkeista. Savukkeiksi
käärittävän, hienoksi leikatun tupakan
osuus on seuraavaksi suurin, noin seitsemän prosenttia.
Sikarien ja pikkusikarien osuus kertymästä on
noin kaksi prosenttia.
Esitys vastaa myös hallitusohjelman linjausta siirtää verotuksen
painopistettä kasvua haittaavasta työn ja yrittämisen
verotuksesta kohti ympäristö- ja terveysperusteista
verotusta. Saman tavoitteen mukaisia ovat mm. eduskunnan käsiteltävänä parhaillaan
olevat makeisveroa sekä alkoholi- ja alkoholijuomaveroa
koskevat korotusesitykset. Terveyspoliittinen tavoite sisältyy toisaalta
välillisesti myös tupakkaverosta annettuun lakiin
(tupakkaverolaki). Veron tarkoituksena on muun ohella edistää niitä tavoitteita, joista
säädetään tupakkalaissa (693/1976).
Esitys on siis myös tupakkaverolain omien tavoitteiden
mukainen.
Ehdotetut korotuksetSavukkeiden, sikarien ja pikkusikarien
sekä piippu- ja savuketupakan veroa korotetaan keskimäärin
10 prosenttia ja savukkeiksi käärittävän
hienoksi leikatun tupakan veroa keskimäärin 25
prosenttia. Lisäksi savukkeiden vähimmäisveroa
korotetaan 11 prosenttia ja kääretupakan vähimmäisveroa
lähes 28 prosenttia nykyiseen verrattuna. ovat jatkoa
vuosina 2009 ja 2010 toteutetuille korotuksille. Niillä on pyritty
nostamaan tuotteiden verotasoa maltillisesti niin, ettei kotimaan
myynti korvaudu merkittävässä määrin
matkustajatuonnilla. Samalla on kavennettu savukkeiksi käärittävän
irtotupakan ja tehdasvalmisteisten savukkeiden hinnaneroa.
Vähimmäisveron korotuksella taas on haluttu hillitä halpojen
savukkeiden tuloa markkinoille. Muutoksilla on tavoiteltu myös
myönteisiä vaikutuksia eri sosiaaliryhmien välisiin
terveyseroihin.
Veronkorotukset ovat heijastuneet tupakkatuotteiden hintoihin,
jotka ovat nousseet selvästi vuoden 2008 tasosta vuoden
2010 loppuun mennessä. Savukkeiden vähittäismyyntihinnat
ovat nousseet tänä aikana noin 13 prosenttia ja
irto-tupakan vähittäismyyntihinnat yli viidenneksen. Tupakkatuotteiden
kulutus on laskenut, ja veropohja on kaventunut vuodesta 2008 noin
neljällä prosentilla. Esityksen odotetaan jatkavan
tätä kehitystä.
Valiokunta pitää näitä esityksen
tavoitteita ja lähtökohtia perusteltuina ja kannatettavina.
Korotusten kohdennus
Veronkorotukset kohdennetaan pääosin tupakkaveron yksikköperusteiseen osaan.
Tämä nostaisi halpojen savukkeiden hintoja suhteellisesti enemmän
kuin kalliiden. Kohdennus vastaa hallitusohjelmassa asetettua yleistä tavoitetta
siirtyä tupakan verotuksessa kohti yksikköpainotteista
verotusta terveydellisten ja fiskaalisten tavoitteiden saavuttamiseksi.
Painotusta voidaan pitää perusteltuna mm. sen
vuoksi, että tupakkaveron rakenne on painottunut meillä kansainvälistä tasoa
enemmän tupakkaveron arvoperusteiseen osaan. Lisäksi savukkeiden
kulutus on kohdistunut viime vuosina aiempaa enemmän edullisempiin
hintaluokkiin, ja hintaero halvimpien ja kalliiden savukkeiden välillä on
kasvanut. Esitys tasaa hieman tätä eroa. Lisäksi
savukkeita korkeampi veronkorotus voi osaltaan hillitä kääretupakan
suurta suosiota nuorten keskuudessaSTM:n mukaan päivittäin
tupakoivista 14-vuotiaista pojista peräti 57 % ja
18-vuotiaista 27 % poltti itse käärittyjä savukkeita.
Vastaavat luvut tytöillä olivat 27 % ja
14 %.. Sitä on pidetty tavoiteltavana, koska
kääretupakka on haitallisempi terveysvaikutuksiltaan
kuin tehdasvalmisteiset savukkeet.
Toisaalta tupakan yleinen hinnannousu kasvattaa automaattisesti
arvoperusteista veron määrää mutta
lisää samalla myös hintaeroa naapurimaiden
tuotteisiin nähden. Yksikköperusteiseen veron
osaan ei liity tätä piirrettä.
Tupakkaveron rakenne
Valiokunta pitää puoltavan kannanottonsa ohella
kuitenkin tärkeänä, ettei esityksellä puututa laajemmin
tupakkaveron rakenteeseen, toisin kuin osa tupakkateollisuudesta
on toivonut. Tällainen muutos edellyttää perusteellista
vaikutusten arviointia, jotta veron fiskaaliset ja terveyspoliittiset
tavoitteet eivät vaarantuisi eikä rakennemuutoksesta
aiheutuisi pitkäaikaisia ja vaikeasti korjattavia haittavaikutuksia. Tämä näkökulma
on korostunut myös viranomaisten puheenvuoroista valiokunnan
asiantuntijakuulemisessa. Se sisältyy myös sosiaali- ja
terveysvaliokunnan esitystä puoltavaan lausuntoon.
Esityksellä on siis nyt ehdotetussa muodossa laaja
terveyspoliittinen tuki.
Kysymys tupakkaveron rakenteen uudistuksesta on ajankohtainen
myös siksi, että uusi tupakkatuotteiden esilläpitokielto
tulee voimaan ensi vuoden alusta. Koska sen vaikutuksista markkinoihin
ei ole vielä tietoa, suuret muutokset tupakkaverossa eivät
olisi siihenkään nähden perusteltuja.
Valiokunta korostaa myös sitä, että Suomen tupakkaverorakenne
on taannut toistaiseksi sekä halpojen että kalliiden
savukkeiden riittävän verotuksen. Keskimääräistä halvempien
savukkeiden verorasitus on ollut verorakenteeseen sisältyvän vähimmäisveron vuoksi
korkea, ja korkea arvoperusteinen vero on taannut myös
kalliiden savukkeiden tehokkaan verotuksen. Lisäksi EU:n
komissio on pitänyt korkeaa arvoperusteista veroa perusteltuna
Suomen kaltaisissa maissa, joissa markkinat ovat keskittyneet harvojen toimijoiden
käsiin. Tilanne esimerkiksi Ruotsissa on tältä osin
erilainen.
Valiokunta ei yhdy myöskään näkemykseen, jonka
mukaan Euroopassa vallitsisi trendi kohti yksikköpainotteista
verorakennetta. Vaikka useat maat ovat laskeneet kahden
viime vuoden aikana hieman arvoperusteista veronosaa, osa maista
on myös nostanut tai nostamassa sitä. Lähin
esimerkki tästä on Tanska, joka on siirtynyt vaiheittain
pois vahvasta yksikköveropainotteisesta verotuksesta ja
korottaa valtiovarainministeriöltä saatujen tietojen
mukaan arvoveroa jälleen vuonna 2014.
Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa esimerkiksi nostetun Ruotsin
lähes täysin yksikköveroon perustuva
verorakenne on siis poikkeuksellinen. Sen vaikutuksista ei ole saatu
myöskään toistaiseksi luotettavaa tietoa.
Johtopäätösten teko sen perusteella on
siis liian aikaista. Myös nämä näkökohdat
puoltavat maltillista etenemistapaa Suomessa.
Seuranta
Tupakkaverotus vaatii seurantaa myös valvonnallisessa
mielessä, ei vain verorakenteen vaikutuksen arvioimiseksi.
Tärkein seurantakohde on matkustajatuonti ja tupakan laiton
maahantuonti, joiden osuus Suomessa kulutetuista savukkeista on
noin viidennes. Osuus on siis merkittävä ja
selittyy suurella hintaerolla lähinaapureihin Viroon ja
Venäjään. Tulli on todennut omien havaintojensa
perusteella, että hintojennousu Suomessa vaikuttaa suoraan
rajojen yli tapahtuvaan lailliseen ja laittomaan savukkeiden tuontiin.
Ongelmaa pahentaa se, että suuri osa laittomasta kaupasta
on järjestäytyneen rikollisuuden käsissä.
Seurannasta saatavat tiedot ovat myös tähän nähden
tarpeen tupakkaveron edelleen kehittämiseksi.