Perustelut
Valiokunta puoltaa esityksen hyväksymistä muuttamattomana.
Esitys elintarvikkeiden arvonlisäveron alentamisesta
17 prosentista 12 prosenttiin perustuu pääministeri
Matti Vanhasen II hallituksen hallitusohjelmaan, ja sen tarkoituksena
on lisätä verotuksen oikeudenmukaisuutta.
Muutos hyödyttäisi erityisesti pienituloisia kotitalouksia;
ehdotetulla arvonlisäveron alennuksella on tutkimusten
mukaan suurempi tulonjakoa tasoittava vaikutus kuin sitä vastaavalla tuloveron
alennuksella, so. 0,44 prosenttiyksikköä kaikilla
tulotasoilla. Nämä arviot on esitetty esityksen
taustalla olevassa Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen
(VATT) ja Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen yhteisen tutkimushankkeen
loppuraportissaValtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT), Pellervon
taloudellisen tutkimuslaitoksen ja Turun yliopiston taloustieteen
laitoksen yhteinen tutkimushanke vuosilta 2005—2006, Tutkimusprojektin
loppuyhteenveto 16.2.2007.. — VATT:n keväällä 2008
päivittämät vaikutusarviot tukevat loppuraportin
päätelmiä.
Muutos pienentäisi elintarvikkeiden verokannan eroa
myös eurooppalaiseen tasoon, jonka painotettu keskiarvo
on 5,5 prosenttia. Suomen nykyinen verokanta on Euroopan korkeimpia
ja ylittää selvästi mm. Ruotsin (12 %),
Saksan (7 %), Ranskan (5,5 %)
ja Ison-Britannian (0 %) tason. Lähialueista
ainoastaan Tanskan (25 %) ja Viron (18 %)
verokanta on korkeampi kuin Suomen. Tällä on merkitystä myös
sikäli, että arvonlisävero selittää em.
tutkimuksen mukaan hyvin maiden välisiä eroja
elintarvikkeiden hinnoissa; Suomen verottomat hinnat ovat vain 5 prosenttia
yli EU:n keskitason. Veronalennuksen oletetaan siirtyvän
välittömästi lähes täysimääräisesti
hintoihin, jolloin hintojen lasku olisi 4,1 prosenttiaTutkimuksen
laskelmat perustuvat oletukseen tasaisesta hintakehityksestä.
Niissä ei ole siten otettu huomioon parhaillaan
meneillään olevan nopean hinnannousun
kaltaista murroskautta elintarvikkeiden hinnoissa.. Tätä VATT:n
tutkimuksiin perustuvaa arviota tukevat mm. kokemukset
välillisten verojen muutoksista Suomessa ja muissa OECD-maissa
sekä Ruotsissa ja Norjassa vuosina 1996 ja 2001 toteutetut
elintarvikkeiden arvonlisäverokannan alennukset. Ratkaisevaa
on kuitenkin viime kädessä, miten markkinat toimivat
ja miten kysyntä ja tarjonta reagoivat hintojen muutoksiin.
Tutkimusraportissa on huomautettu toisaalta myös siitä,
että verotuksen kohtaanto-ongelma — eli kysymys
siitä, kuka lopulta maksaa veron — ei koske vain
kulutusveroja vaan myös muita veroja, ml. tuloverot. VATT
on arvioinut lisäksi, että muutos hidastaa joka
tapauksessa käynnissä olevaa voimakasta elintarvikkeiden
hintojen nousua.
Esitys merkitsisi välittömästi noin
500 miljoonan euron verotulojen menetystä vuositasolla,
mutta siitä palautuisi noin puolet veronalennuksen myönteisten
vaikutusten seurauksena. Vaikutusketju muodostuu hinnanalennuksesta aiheutuvasta
ostovoiman ja yksityisen kulutuksen kasvusta ja sen myönteisistä heijastusvaikutuksista
kotimaiseen tuotantoon ja työllisyyteen. Koska lainmuutoksen
on tarkoitus tulla voimaan lokakuun alusta vuonna 2009, ensi vuoden
muutokset olisivat kaikkiaan edellä kuvattuja pienempiä.
Esitykseen sisältyvien vaikutusarvioiden voidaan olettaa
pätevän perusteiltaan myös vallitsevan
yleismaailmallisen talouskriisin oloissa. Varsinaiset mitattavat
muutokset voivat tosin poiketa hallituksen esityksessä olevista
yksityiskohtaisista arvioista, jotka on tehty ensi vuoden talousarvion
laatimisajan melko vakaiksi ennakoitujen olosuhteiden perusteella.
Rehujen verokanta
Esityksen vaikutuksesta myös elintarvikkeiden kanssa
saman verokannan piiriin kuuluvien rehujen verotaso alenee 12 prosenttiin.
Tämä johtuu siitä, että arvonlisäverojärjestelmää säätelevä neuvoston
direktiivi (2006/112/EY) sallii yleisen
verokannan lisäksi ainoastaan kaksi alennettua verokantaa
ja Suomessa on jo käytössä kirjoihin,
lääkkeisiin ym. sovellettava 8 prosentin
verokanta. Jatkossa Suomen alennetut verokannat olisivat siis 8
ja 12 prosenttia, joista jälkimmäistä sovellettaisiin
elintarvikkeisiin ja rehuihin.
Ravintolapalveluiden asema
Valiokunta kiinnittää lopuksi huomiota ravintolapalvelujen
verokantaan, jota ei ole mahdollista vieläkään
muuttaa direktiivin asettamien rajoitteiden vuoksi. Ala itse ei
ole vastustanut elintarvikkeiden verokannan alennusta. Se on pitänyt
kuitenkin tasapuolista kohtelua tärkeänä mm.
alan työllisyyden ylläpitämiseksi. Nyt
kasvava veroero aiheuttaa kannattavuusongelmia ja saattaa synnyttää epätervettä kilpailua.
Valiokunta pitää näiden kielteisten
vaikutusten ehkäisemiseksi tärkeänä,
että kaikki jäsenmaat saisivat yhtäläisen
oikeuden soveltaa alennettua arvonlisäverokantaa myös
ravintolapalveluihin. Tämän eteen tulisi tehdä kaikki
voitava yhteisötasolla tasapuolisten kilpailunedellytysten
turvaamiseksi. Hallituksen tulisi etsiä myös muita
ratkaisuja, joilla mahdollista kilpailuhaittaa ravintoloille voitaisiin
kompensoida.
Seuranta
Esitys on taloudellisilta vaikutuksiltaan varsin merkittävä.
Sen odotetaan näkyvän myös elintarvikkeiden
hinnoissa sekä mm. kysynnän, tuotannon ja kansantuotteen
kasvussa. Valiokunta edellyttää, että erityisesti
elintarvikkeiden hintakehitystä seurataan systemaattisesti
riittävän pitkältä ajalta ennen
muutosta ja sen jälkeen. Tätä koskeva
yhteenveto tulee saattaa valtiovarainvaliokunnan tietoon vuoden
2010 loppuun mennessä.
Lakialoitteet
Valiokunta on päätynyt käsittelemiensä lakialoitteiden
suhteen kielteiselle kannalle.