Perustelut
Valiokunta puoltaa esityksen hyväksymistä muuttamattomana.
Hallituksen esityksessä ehdotetaan oluen verottoman
matkustajakiintiön nostamista 64 litraan vuoden 2003 alusta.
Muutos koskee vain toisesta jäsenvaltiosta saapuvaa matkustajaa, joka
tuo juomat omaan käyttöönsä.
Muutoksella pannaan täytäntöön
yhteisön lainsäädännössä Suomelle
asetettu velvoite. Muiden alkoholijuomien tuontirajoituksia
ei esitetä muutettavaksi. Muutoksia ei esitetä myöskään
alkoholijuomien valmisteveroihin.
Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on korostettu tarvetta
alentaa alkoholin verotusta jo ennen kuin Suomelle myönnetyt
alkoholijuomien tuontirajoitukset poistuvat kokonaan vuonna
2004. Tältä osin on viitattu myös hallituksen omiin
linjauksiin, joissa on pidetty tarkoituksenmukaisena sitä,
että alkoholijuomaveroa alennetaan samanaikaisesti kuin
tuontikiintiöitä joudutaan väljentämään.
Asiantuntijalausunnoissa on ennakoitu Suomen ja sen naapurimaiden
alkoholiverotasojen eron lisäävän
tuontia Suomeen entisestään. Tällä on
puolestaan heijastusvaikutuksia mm. suomalaisten yritysten kilpailuedellytyksiin
ja alan työllisyyteen.
Hallituksen esitys koskee vain tuontia toisesta jäsenvaltiosta
Suomeen. Sillä ei ole siten välittömiä vaikutuksia
esimerkiksi siihen kauppaan, joka liittyy Viroon tai Venäjään.
Itse asiassa esityksen mukainen tuontirajoituksen lievennys on osa
siitä velvoitteesta, joka asetettiin Suomelle korvaukseksi
siitä, että Suomi sai rajoittaa verottoman oluen
tuontia muista maista kuin jäsenvaltioista saapuvien matkustajien osalta.
Tämä ns. olutralli liittyi nimenomaan Viron ja
Venäjän matkailuun.
Matkustajatuonti- ja tax free -oluen osuus on valiokunnan saaman
selvityksen mukaan noin 15 prosenttia oluen kotimaisesta verollisesta
kokonaiskulutuksesta. Toisista jäsenvaltioista tuotavan
oluen osuus puolestaan oli esimerkiksi vuonna 2001 noin 18 prosenttia
kaikesta oluen matkustajatuonnista. EU-tuonnin osuus oluen kokonaiskulutuksesta
on siten yleisesti ottaen vähäinen. Esityksessä ei
ole arvioitu, miten muutos vaikuttaa tuontikäyttäytymiseen.
Tähänastinen alhainen osuus on selittynyt lähinnä sillä,
että pääosa matkoista toisiin jäsenmaihin
tehdään lentoteitse. Tilanne saattaa kuitenkin
valiokunnan arvion mukaan muuttua jatkossa ainakin jossain määrin
mm. käytettyjen autojen veronkevennysten myötä,
jos autonhakumatkat Saksaan ja muualle Keski-Eurooppaan yleistyvät.
Oluen valmisteveron pysyttämistä nykytasolla
on perusteltu hallituksen esityksessä valtiontaloudellisilla
syillä. Alkoholiverojen tuotoksi arvioidaan ensi vuonna
1 355 miljoonaa euroa. Olutveron osuus tästä on
lähes puolet. Pienikin oluen veronalennus alentaisi siten
kokonaistuottoja merkittävästi. Valtiontaloudellisten
syiden vuoksi myöskään muiden alkoholijuomien
kuin oluiden matkustajatuontikiintiöitä ei ehdoteta nostettavaksi.
Esityksen perusteluiden mukaan kaikkien alkoholijuomaryhmien matkustajatuontikiintiöiden
huomattava korotus olisi saattanut vaatia alkoholin valmisteverojen
alentamista. Siihen ei katsottu olevan kuitenkaan mahdollisuuksia
valtion vuoden 2003 talousarvion tasapaino huomioon ottaen.
Valtiovarainvaliokunta on kiinnittänyt huomiota useissa
aiemmissa kannanotoissaan edellä esitettyihin alkoholiverotason
eroista johtuviin seuraamuksiin. Se on katsonut lisäksi,
että veronalennuksilla voidaan ehkäistä myös
harmaan myynnin ja rikollisuuden kasvua. Käsiteltävänä oleva
esitys liittyy kuitenkin yksinomaan valmisteverotuslakiin. Siinä ei
ole esitetty muutoksia alkoholiveroihin, joista säädetään
omassa erillisessä laissaan. Tähän nähden
valiokunta viittaa aiempiin kannanottoihinsa VaVM 15/1997
vp, VaVM 19/2000 vp sekä VaVL 7/2000
vp, joissa on korostettu asteittaisen sopeutumisen mallia niin alkoholin
tuontikiintiöiden purkamisessa kuin verotasojen muutoksissa.
Valiokunnan mielestä hallituksen tulee seurata tilannetta
vuoden 2003 vaihteen jälkeen ja reagoida veronalennuksilla
jo ennen vuotta 2004, jos suomalaisten ostotottumuksissa tapahtuu
olennaisia muutoksia.
Valiokunta pitää EU:ssa vireillä olevia
harmonisointipyrkimyksiä ja minimiverotason korotushankkeita
erittäin tärkeinä. Valiokunnan saaman
selvityksen mukaan komissio olisi ollut halukas esittämään
myös viinille positiivista veroa samalla, kun alkoholin
minimiverotasoja olisi korotettu. Asiassa ei ole päästy
kuitenkaan yksimielisyyteen, eikä esitystä ole
odotettavissa tällä haavaa. Valiokunta pitää kuitenkin
erittäin tärkeänä sitä,
että Suomi tukee kaikkia niitä pyrkimyksiä,
joilla näissä kysymyksissä voidaan päästä eteenpäin.
EU:n minimiverotason korotus helpottaisi Suomen sopeutumista EU:n
alkoholiverotukseen. Se olisi myös omiaan helpottamaan
kasvavaan alkoholin kulutukseen liittyviä sosiaali- ja
terveyspoliittisia haittoja. Valiokunta uudistaa aiemman kannanottonsa,
jonka mukaan Suomen tavoitteena tulee olla se, että alkoholiverotuksen
kehittämisessä EU:n päätöksenteossa
minimiverotuksen pohjalta otettaisiin huomioon alkoholinkulutuksen
aiheuttamat sosiaali- ja terveyspoliittiset haitat.