VALTIOVARAINVALIOKUNNAN MIETINTÖ 21/2013 vp

VaVM 21/2013 vp - HE 111/2013 vp

Tarkistettu versio 2.0

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkaverosta annetun lain liitteen muuttamisesta

JOHDANTO

Vireilletulo

Eduskunta on 24 päivänä syyskuuta 2013 lähettänyt valtiovarainvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen eduskunnalle laiksi tupakkaverosta annetun lain liitteen muuttamisesta (HE 111/2013 vp).

Lausunto

Eduskunnan päätöksen mukaisesti sosiaali- ja terveysvaliokunta on antanut asiasta lausunnon (StVL 15/2013 vp), joka on otettu tämän mietinnön liitteeksi.

Jaostovalmistelu

Asia on valmisteltu valtiovarainvaliokunnan verojaostossa.

Asiantuntijat

Verojaostossa ovat olleet kuultavina

finanssisihteeri Veli Auvinen ja erityisasiantuntija Tanja Nurmi, valtiovarainministeriö

hallitusneuvos Ismo Tuominen, sosiaali- ja terveysministeriö

tulliylitarkastaja Mika Pitkänen, Tulli

toimitusjohtaja Pasi Holm, Pellervon taloustutkimus PTT

johtaja Mikael von Rabenau, Philip Morris Finland Oy

lakimies Janne Koivisto, Päivittäistavarakauppa ry

hallituksen jäsen Lauri Mäkinen ja hallituksen jäsen Jonas Tallqvist, Tupakkateollisuusliitto ry

Kirjallisen lausunnon ovat antaneet

  • Elinkeinoelämän keskusliitto EK ry
  • valtiovarainministeriö.

HALLITUKSEN ESITYS

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tupakkaverosta annetun lain liitteen verotaulukkoa. Savukkeiden, sikarien ja pikkusikarien, piippu- ja savuketupakan sekä savukkeiksi käärittävän hienoksi leikatun tupakan veroa korotettaisiin keskimäärin 10 prosenttia. Korotukset kohdistuisivat pääosin tupakkatuotteiden yksikköveroon.

Korotuksen seurauksena arvioidaan savukkeiden hintojen nousevan keskimäärin 7,7 prosenttia ja savukkeiksi käärittävän hienoksi leikatun tupakan hintojen keskimäärin 8,5 prosenttia.

Esitys liittyy valtion vuoden 2014 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2014.

VALIOKUNNAN KANNANOTOT

Perustelut

Valiokunta puoltaa esityksen hyväksymistä muuttamattomana.

Ehdotettu tupakkaveron korotus perustuu pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmaan, ja sen taustalla ovat sekä terveyspoliittiset että valtiontaloudelliset syyt. Tavoitteena on tupakkatuotteiden maltillinen hinnannousu vuosina 2009—2012 toteutettujen veronkorotusten tapaan. Korotusten odotetaan vähentävän tupakkatuotteiden yhteenlaskettua kokonaiskulutusta noin kaksi prosenttia nykyisestä ja lisäävän verotuloja noin 50 milj. euroa vuodessa [Veronkorotuksen tuottovaikutuksen arvioidaan toteutuvan täysimääräisenä vasta vuonna 2015. Koska verovelvolliset voivat varautua tuleviin muutoksiin, vuoden 2014 verotulojen kasvun arvioidaan olevan noin 33 milj. euroa.] . Korotukset on pyritty lisäksi mitoittamaan jälleen niin, ettei verovapaa matkustajatuonti kasva merkittävästi ja että salakuljetus sekä muu verotuksen ulkopuolelle jäävä harmaa tuonti pysyvät hallinnassa.

Korotus nostaisi savukkeiden, sikarien ja pikkusikarien, piippu- ja savuketupakan sekä savukkeiksi käärittävän, hienoksi leikatun tupakan (kääretupakka) veroa keskimäärin 10 prosenttia. Tämän on arvioitu nostavan savukkeiden hintoja keskimäärin 7,7 prosenttia, jos korotus siirtyy täysimääräisesti hintoihin, kuten on oletettu. Koska korotus on painotettu lievästi halpoihin savukkeisiin, veronkorotuksen aiheuttama euromääräinen hinnannousu olisi samansuuruinen halvoilla ja kalliilla tuotteilla. Tämä merkitsisi käytännössä sitä, että esimerkiksi 20 kappaleen savukeaskin hinta nousisi arviolta 38 senttiä kaikissa hintaluokissa. Vastaavasti 30 gramman irtotupakkapussin hinta nousisi noin 37 senttiä nykyisestä.

Veronkorotukset on tarkoitus kohdistaa yksikköperusteiseen veroon lukuun ottamatta sikareita ja pikkusikareita, joista peritään yksinomaan vähittäismyyntihintaan perustuvaa arvoveroa. Lisäksi savukkeista ja kääretupakasta perittävää yksikköperusteista vähimmäisveroa ehdotetaan korotettavaksi niin, että painotus kohdistuu halpoihin tuotteisiin. Tällä on merkitystä tupakkaveron kertymän ja terveyspoliittisten vaikutusten kannalta, koska noin puolet verotetuista savukkeista on tällä hetkellä vähimmäisveron piirissä. Savukkeiden osuus tupakkaveron tuotosta on vielä sitäkin suurempi, noin 90 prosenttia.

Muutokset merkitsisivät siis sitä, että verorasitus siirtyisi hallitusohjelman linjauksen mukaisesti nykyistä enemmän yksikköveroon. Painotus on näkynyt myös kolmessa edellisessä veronkorotuksessa [Veronkorotukset kohdistettiin yksikköveroon vuosina 2010 ja 2012 toteutetuissa muutoksissa. Lisäksi yksikköperusteista vähimmäisveroa on korotettu kaikissa kolmessa edellisessä veromuutoksessa. Maltillinen siirtymä on siten ollut nähtävissä jo ennen tätä esitystä.] . Se ei muuttaisi kuitenkaan perusteiltaan edellä mainittuihin kolmeen veroelementtiin perustuvaa verorakennetta [Tupakkavero muodostuu kaikista tupakkatuotteista kannettavasta arvoperusteisesta verosta, savukkeista, piippu- ja savuketupakasta sekä kääretupakasta kannettavasta yksikköperusteisesta verosta sekä vähimmäisverosta, jota sovelletaan savukkeisiin ja kääretupakkaan. Arvoon perustuva vero määräytyy prosentteina vähittäismyyntihinnasta ja yksikköperusteinen vero sekä vähimmäisvero eurona määräyksikköä kohden.] , jolla on voitu verottaa tehokkaasti kaikenhintaisia savukkeita. Tällä on erityinen merkitys Suomen kaltaisissa olosuhteissa, joissa on otettava huomioon keskittyneiden tupakkamarkkinoiden vaikutus vapaaseen hinnanmuodostukseen sekä paine lähialueen laillisilta ja laittomilta markkinoilta. Sen vuoksi suoraviivainen vertailu esimerkiksi yksikköperusteisen veromallin omaksuneisiin muihin Pohjoismaihin ei ole perusteltu eikä vaikutuksiltaan luotettava. Samoin puhtaan yksikköperusteisen veromallin tueksi esitetty WHO:n suositus koskee ennen muuta tupakkaverotusta aloittelevia kehitysmaita. Siitäkään ei siis ole perusteltua tehdä Suomea koskevia, pitkälle meneviä johtopäätöksiä.

Tupakkatuotteiden hintaan ja verotukseen vaikuttavia toimenpiteitä on pidetty yleisesti tehokkaana keinona vaikuttaa tupakointiin väestötasolla. Kehitys on ollut tässä valossa myönteinen. Esimerkiksi päivittäin tupakoivien nuorten määrä on puoliintunut vuodesta 2001 ja työikäisten päivittäin tupakoivien määrä sekin laskenut selvästi [Päivittäin tupakoivia 14—18-vuotiaita on STM:n lausunnossa 1.10.2013 esitetyn Nuorten terveystapatutkimuksen mukaan tänä vuonna 12 %, kun vastaava osuus oli 25 % vuonna 2001. Osuudet työikäisillä ovat Aikuisväestön terveyskäyttäytymistutkimuksen mukaan 17 % vuonna 2012 ja 24 % vuonna 2001. Suomessa on kuitenkin edelleen noin miljoona tupakoitsijaa.] . Lisäksi tupakan asema on muuttunut kulttuurisesti, ja tupakkalain tavoite tupakkatuotteiden käytön loppumisesta tulee yhä realistisemmaksi, jos erityisesti nuorten tupakointi vähenee nykyiseen tahtiin. Yleinen muutos ja veronkorotuksen painotus halpoihin savukkeisiin voivat myös kaventaa eri sosiaaliryhmien välisiä terveyseroja, koska tupakointi on edelleen yleisempää alemmissa sosiaaliryhmissä kuin väestössä keskimäärin.

Myös tupakkaveron tuotto on kasvanut vuoden 2008 jälkeen lähes 20 prosenttia, vaikka verotettujen savukkeiden määrä on vähentynyt samana aikana noin viisi prosenttia ja irtotupakan määrä noin 15 prosenttia. Viime vuoden kertymä oli 752 milj. euroa, joten tupakkavero on myös fiskaalisesti merkittävä erä. — Todettakoon vertailun vuoksi, että tupakoinnista aiheutuvien sairauksien välittömät kustannukset terveydenhuollolle ovat noin 300 milj. euroa.

Edellä on jo toisaalta viitattu siihen, että veronkorotukset täytyy mitoittaa ulkoisten riskitekijöiden mukaisesti. Tupakkatuotteiden hintaerot lähialueille ovat yhä suuret; keskihintaiset savukkeet ovat Virossa noin puolet halvempia kuin Suomessa ja Venäjällä vain viidenneksen täkäläisestä hintatasosta. Tämä lisää painetta sekä lailliseen että laittomaan maahantuontiin, joiden osuus on ollut toistaiseksi melko vakaa, arviolta 15—17 prosenttia kokonaiskulutuksesta. Matkustajatuonnin osuudeksi arvioidaan tästä noin 11 prosenttia ja laittoman tuonnin osuudeksi 3—5 prosenttia. Ostot internetistä ovat toistaiseksi vielä vähäisiä.

Esityksessä on arvioitu, että korotukset voivat lisätä sekä laillista että laitonta maahantuontia. Suomessa tapahtuva hinnannousu vaikuttaa Tullin mukaan suoraan rajojen yli tapahtuvaan savukeliikenteeseen. Toisaalta matkustajatuontia hillitsee edelleen tupakkalain varoitusmerkintöihin perustuva rajoitus, ja salakuljetuksen osuus on meillä yhä useimpia EU-maita pienempi. Myös tupakkaveron tuoton kehitys tukee käsitystä, jonka mukaan laittomat markkinat ovat pysyneet toistaiseksi hallinnassa.

Valiokunta katsoo, että suotuisan tasapainon ylläpito puoltaa nimenomaan maltillisia muutoksia tupakkaveron tasossa ja rakenteessa. Ehdotettua suurempi muutos kohti yksikköperusteista verotusta edellyttäisi mm. tähän nähden liian suurta korotusta halvimpiin savukkeisiin. Juuri ne toimivat päivittäistavarakaupan mukaan puskurina harmaatuontia vastaan.

Tilannetta on kuitenkin seurattava etenkin itärajalla, koska valtaosa Suomeen laittomasti tuotavista savukkeista tulee Venäjältä joko suoraan tai kolmannen maan kautta. Kasvava Venäjän matkustajaliikenne vaatii Tullilta yhä tarkempaa seurantaa, koska merkittävä osa myös laillisesti tuoduista savuke-eristä päätyy Suomen salamyyntimarkkinoille järjestäytyneen rikollisuuden organisoimana. Tämä voi aiheuttaa yhteiskunnallisten haittavaikutusten lisäksi myös merkittävää kilpailun vääristymää kaupan alalla.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta on puoltanut osaltaan ehdotetunkaltaista maltillista verotason korotusta.

Päätösehdotus

Edellä esitetyn perusteella valtiovarainvaliokunta ehdottaa,

että lakiehdotus hyväksytään muuttamattomana.

Helsingissä 8 päivänä marraskuuta 2013

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

  • pj. Kimmo Sasi /kok
  • jäs. Leena Harkimo /kok
  • Pertti Hemmilä /kok
  • Jouko Jääskeläinen /kd
  • Timo Kalli /kesk
  • Sampsa Kataja /kok
  • Esko Kiviranta /kesk
  • Mika Lintilä /kesk
  • Mikaela Nylander /r
  • Heli Paasio /sd
  • Kari Rajamäki /sd
  • Markku Rossi /kesk
  • Matti Saarinen /sd
  • Sari Sarkomaa /kok (osittain)
  • Jouko Skinnari /sd
  • Kari Uotila /vas
  • Ville Vähämäki /ps
  • vjäs. Johanna Karimäki /vihr
  • Sirpa Paatero /sd (osittain)
  • Ismo Soukola /ps
  • Anne-Mari Virolainen /kok (osittain)
  • Juha Väätäinen /ps

Valiokunnan sihteerinä jaostokäsittelyssä on toiminut

valiokuntaneuvos Maarit Pekkanen