Perustelut
Valiokunta puoltaa esitysten hyväksymistä muutettuna.
Esitykset muodostavat kokonaisuuden, jossa hallituksen esitystä tuloveroasteikkolaiksi
sekä eräiksi muiksi laeiksi (HE 105/2013
vp) on täydennetty hallitusohjelman linjaamalla
tavalla sen jälkeen, kun työmarkkinoiden keskusjärjestöjen
30.8.2013 tekemä raamisopimus on tullut hyväksytyksi
riittävän kattavasti alakohtaisissa työ-
ja virkaehtosopimuksissa. Täydentävä esitys
(HE 181/2013 vp) sisältää ne
ehdotukset, joilla hallitus on päättänyt
tukea syntynyttä sopimusta ja ylläpitää osaltaan
maamme kilpailukykyä, työllisyyttä ja
kansalaisten ostovoimaa.
Täydentävä esitys on myös
vaikutuksiltaan alkuperäistä esitystä selvästi
merkittävämpi. Se sisältää tarkennukset
ensi vuoden tuloveroasteikkoon sekä ehdotukset
lisäkorotuksiksi työtulovähennykseen
ja kunnallisverotuksen perusvähennykseen. Lisäksi
siinä esitetään luovuttavaksi jo päätetyistä,
ensi vuoden alusta voimaan tulevista verovapaiden kilometrikorvausten
lisäleikkauksista.
Esitys merkitsee toisaalta myös sitä, että hallitus
on muuttanut kevään 2012 kehyspäätöksessä tekemäänsä linjausta,
jonka mukaan inflaatiosta ja ansiotason noususta aiheutuvaa
kiristystä ei kompensoitaisi veroasteikossa myöskään ensi
vuonna.
Uudet ehdotukset vähentävät tuloveron
tuottoa yhteensä arviolta 171 milj. euroa hallituksen alkuperäisen
esityksen noin 48 milj. euron lisäksi. Lisäksi
kilometrikorvauksia koskeva päätös merkitsee
noin 23 milj. euronArviossa on otettu huomioon hallituksen
kehyspäätöksessä keväällä 2013
sovittu yhteisöverokannan muutos 24,5 prosentista 20 prosenttiin. vähenemää verotuotoissa.
Esitysten verotuottovaikutukset ovat siis yhteensä näin
yli 240 milj. euroa vuodessa. Tästä kunnille aiheutuva
verotulon menetys, hieman yli 76 milj. euroa on tarkoitus kompensoida kunnille
hallitusohjelman mukaisesti täysimääräisesti.
Valiokunta pitää esityksiä rakentavina
ja puoltaa niihin sisältyviä keskeisiä ehdotuksia.
Yleiset veroperustemuutokset
Ehdotusten taloudellinen pääpaino on edellä mainituissa
yleisissä veroperustemuutoksissa. Niistä merkittävin
on ehdotettu asteikkotarkistus, jonka osuus kokonaisuudesta
on noin 130 milj. euroa. Se on tarkoitus toteuttaa korottamalla
kuluvan vuoden veroasteikon tulorajoja 1,5 prosentilla. Korotus
ei koskisi kuitenkaan ylintä tulorajaa, joka jäisi
nykyiselleen. Valiokunta pitää ehdotusta yleisesti
perusteltuna kansalaisten ostovoiman ylläpitämiseksi
näköpiirissä olevan hitaan kasvun olosuhteissa.
Valiokunta pitää samasta syystä asianmukaisena
myös työtulovähennykseen ehdotettuja muutoksia,
jotka kasvattavat vähennyksen vaikutusta kaikkiaan noin
70 milj. euroa. Tämä on tarkoitus toteuttaa korottamalla
vähennyksen enimmäismäärä nykyisestä 970
eurosta 1 010 euroon. Lisäksi vähennyksen
kertymä- ja poistumaprosentteja nostettaisiin hieman nykyisestä. Koska
työtulovähennys kohdistuu palkkatuloon ja muuhun
aktiivituloon, se myös keventää työn verotusta
hallitusohjelman painotusten mukaisesti.
Kolmas yleinen veroperustemuutos korottaisi kaikkein pienimpiin
tuloihin kohdistuvaa perusvähennystä.
Sen enimmäismäärä nousisi nykyisestä 2 880
eurosta 2 930 euroon ja poistumaprosentti alenisi 19 prosenttiin
nykyisen 20 sijasta. Vähennys ulottuisi päivärahatuloa
saavilla noin 18 300 euron, palkkatuloa saavilla noin 23 700
euron ja eläketuloa saavilla noin 20 700 euron
vuosituloihin saakka. Muutos alentaisi verotuottoja yhteensä noin
40 milj. euroa. — Todettakoon vielä, että perusvähennyksen enimmäismäärää on
korotettu kahden viimeisen vuoden aikana yhteensä 660 euroa,
jos nyt ehdotettu muutos otetaan myös huomioon. Valiokunta
pitää tätä yleisesti tarkoituksenmukaisena,
sillä se tukee pienituloisten ostovoimaa ja sitä kautta
työllisyyttä. Lisäksi se tukee verotuksen oikeudenmukaisuustavoitetta.
Edellä kuvatut muutokset merkitsevät kaikkiaan
sitä, että palkkatulon veroaste pysyisi keskimäärin
tämän vuoden tasolla, kun otetaan huomioon ansiotason
nousu. Lisäksi muutokset työtulovähennykseen
ja perusvähennykseen keventävät edellä kuvatuin
tavoin erityisesti pienituloisten palkansaajien verotusta.
Valiokunta pitää kokonaisuutta vallitsevassa taloustilanteessa tasapainoisena
ja oikein suunnattuna.
Muut muutokset
Hallituksen esitys HE 105/2013 vp sisältää lukuisia
yksittäisiä ja toisistaan riippumattomia muutosehdotuksia,
jotka liittyvät verotuksen ulkopuolisiin uudistuksiin.
Näitä ovat mm. opintotukiuudistukseen perustuvat
ehdotukset opintolainavähennyksen asteittaisesta poistamisesta
ja korvaamisesta verovapaalla opintolainahyvityksellä,
ehdotus kolttalain nojalla uudisrakentamiseen myönnettävien
rakentamisavustusten verovapaudesta sekä rajavartiolaitoksen
hallinnosta annetun lain muutoksiin perustuvat ehdotukset eräiden
opintososiaalisten etujen verovapaudesta. Valiokunnalla ei ole näiltä osin
huomautettavaa.
Valiokunta pitää lisäksi ehdotuksia
EU:n henkilöstön eläkeoikeuden siirron
verokohtelusta ja organisaatioiden sähköiseen
tunnistamiseen liittyvästä menettelyllisestä jatkoajasta
puhtaasti teknisinä sekä verotustietojen julkisuuteen
ehdotettua vähäistä muutosta muutoin
perusteltuna.
Esitykseen sisältyy edellä olevien lisäksi
kuitenkin joitakin muutosehdotuksia, joilla on yleistä merkitystä.
Ne koskevat asuntovelan korkovähennystä, kotitalousvähennystä,
kiinteistöstä saadun luovutusvoiton määräaikaista
verovapautta sekä kilometrikorvausten verovapautta. Valiokunta
käsittelee niitä seuraavassa lyhyesti
vielä erikseen.
Asuntovelan korkovähennys.
Hallitusohjelmassa on sovittu mm. siitä, että asuntolainan
korkojen vähennysoikeutta kavennetaan maltillisesti ja
asteittain vaalikauden aikana. Tarkoituksena on yhtenäistää siten
vuokra- ja omistusasumisen verokohtelua. Vähennystä on
pienennetty kirjauksen mukaisesti rajoittamalla korkomenojen vähennyskelpoista
osuutta ensin 85:een ja sitten 80 prosenttiin. Tarkoitus oli, että vähennyskelpoinen
osuus olisi ensi vuoden alusta pysyvästi 75 prosenttia
koroista. Rajoitus koskee kaikkia asuntovelkoja siitä riippumatta,
milloin velka on otettu.
Hallitus on päättänyt kevään
kehyspäätöksen yhteydessä rajoittaa
edelleen korkomenojen vähennyskelpoista osuutta 70 prosenttiin
koroista. Muutos tulisi kuitenkin voimaan vasta vuoden 2015 alusta.
Ensi vuonna sovellettaisiin siis aiotuin tavoin 75 prosentin vähennyskelpoista osuutta.
Ehdotettu muutos lisäisi verotuottoa vuodesta 2015 alkaen
noin 27 milj. eurolla vuosittain.
Valiokunta pitää ehdotusta hyväksyttävänä. Se
on osa niitä lisäsopeutustoimia, jotka ovat osoittautuneet
välttämättömiksi valtion velkaantumisen
hillitsemiseksi. Muutos yksilötasolla on lisäksi
hallittava; 5 prosenttiyksikön vähennys pienentää esimerkiksi
100 000 euron asuntolainan korkovähennystä 3
prosentin korolla 45 euroa vuodessa. Verotuksen ennakoitavuuden
kannalta on perusteltua, että muutos tule voimaan vasta
vuoden 2015 alusta.
Kotitalousvähennys.
Myös ehdotus kotitalousvähennyksen enimmäismäärän
korotuksesta nykyisestä 2 000 eurosta 2 400
euroon perustuu kehyspäätökseen. Sen
tarkoituksena on edistää työllisyyttä ja
tukea harmaan talouden torjuntaa. Muutos vähentäisi
verotuottoja noin 13 milj. euroa vuodessa, mutta se kannustaisi
samalla kotitalouksia hankkimaan edelleen vähennyksen kattamia
palveluita. Valiokunta pitää esitystä tästä näkökulmasta
perusteltuna.
Kiinteistöstä saadun luovutusvoiton määräaikainen
verovapaus.
Kiinteistöstä saadun luovutusvoiton määräaikainen
verovapaus perustuu puolestaan hallituksen kuluvan syksyn elokuussa
sopimaan rakennepoliittiseen ohjelmaanRakennepoliittinen ohjelma
talouden kasvuedellytysten vahvistamiseksi ja julkisen talouden
kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi, 29.8.2013.. Ohjelmalla
pyritään vahvistamaan talouden kasvuedellytyksiä ja
kuromaan umpeen julkisen talouden kestävyysvajetta. Kysymys
on kaikkiaan merkittävästä ja kattavasta
toimenpidekokonaisuudesta, joka heijastuu laajasti yhteiskunnan
eri toimintoihin.
Yhtenä osana tätä kokonaisuutta hallitus
pyrkii uudistamaan myös asuntomarkkinoiden rakenteita ja
mm. poistamaan tonttimaan tarjonnan esteitä. Esityksessä ehdotetaan
tämän perusteella, että kunnille tapahtuva
maan myynti olisi määräajan verovapaata.
Verovapaus koskisi kuitenkin vain luonnollisten henkilöiden
ja kuolinpesien luovutuksia, jotka tehdään 1.10.2013— 31.12.2014
välisenä aikana. Määräaikaisen verovapauden
arvioidaan alentavan pääomatuloista
kertyvää tuloveron tuottoa kaikkiaan noin 5 milj.
euroa.
Valiokunta puoltaa esitystä. Sen taloudellisia vaikutuksia
arvioitaessa on lisäksi syytä muistaa, että kunnalle — ja
eräille muille julkisyhteisöille — tapahtuvan
kiinteistönluovutuksen verotukseen kohdistuu
pysyvä erityishuojennus, 80 prosentin hankintameno-olettama
(TVL 49 §:n 1 mom. 4 kohta). Määräaikainen
etu on siis tähän nähden kohtuullinen.
Kilometrikorvauksia koskeva muutos.
Esityksen kenties ongelmallisin ehdotus liittyy verovapaisiin
kilometrikorvauksiin, joita koskeva, vuosi sitten tehty lainmuutos
on tarkoitus perua osittain. Ehdotus liittyy toimiin, joilla hallitus on
tukenut työmarkkinajärjestöjen raamisopimusta.
Viimevuotisen lainmuutoksen (HE 88/2012 vp)
tarkoituksena oli rajoittaa palkansaajille maksettavien verovapaiden
kilometrikorvausten enimmäismäärään
sisältyvää ylikompensaatiota kahdessa
vaiheessa. Ensimmäinen, kaikkia koskeva kaavamainen 5 prosentin
vähennys tuli voimaan jo tämän vuoden
alusta. Sen on tarkoitus säilyä myös
vastaisuudessa.
Seuraava muutos olisi koskenut vain paljon ajavia, ja sen oli
määrä tulla voimaan ensi vuoden alusta.
Korvaustasoa oli tarkoitus rajoittaa silloin siltä osin
kuin työmatkasta aiheutuneita ajoja on yli 15 000
kilometriä vuodessa. Verovapaa korvaus olisi
voinut olla tältä osin enintään
55 prosenttia Valtion työmarkkinalaitoksen laskemasta kilometrikorvauksen
enimmäismäärästä. Tämä muutos
esitetään siis nyt peruttavaksi.
Ehdotus koskee pääosin noin 38 000
yksityissektorilla työskentelevää, so.
noin 5 prosenttia kaikista verovapaita kilometrikorvauksia saavista.
Sen vaikutus verotuottoihin olisi edellä todetuin tavoin
noin 23 milj. euroa vuodessa.
Valiokunta on käsitellyt viimevuotista esitystä mietinnössään VaVM
28/2012 vp ja pitänyt ehdotettuja muutoksia
periaatteellisesti oikeina ja perusteltuina. Muutos toiseen suuntaan
ei siis ole tähän nähden aivan ongelmaton.
Kysymys on rajanvedosta verotuksessa vähennyskelvottomien
elantomenojen ja vähennyskelpoisten tulon hankkimisesta
tai säilyttämisestä aiheutuneiden menojen
välillä. Yleisellä tasolla kysymys on
myös kansalaisten yhdenvertaisuudesta lain edessä.
Näistä syistä valiokunta puoltaa esitystä vain,
koska se on osa hallituksen vastaantuloa työmarkkinaratkaisun
aikaansaamiseksi.
Eduskunta-aloitteet
Valiokunta ehdottaa, että aloitteet hylätään.