Perustelut
Valiokunta puoltaa esityksen hyväksymistä muuttamattomana.
Esityksen taustaa
Esitys on yksi niistä verotuloja lisäävistä toimista,
joista on sovittu vuosia 2015—2018 koskevassa julkisen
talouden suunnitelmassa. Sillä tavoitellaan noin 180 milj.
euron lisäystä ajoneuvoveron vuotuiseen tuottoon
vuoden 2016 alusta. Ensi vuoden tuottoarvio on tätä pienempi,
80 milj. euroa, mikä johtuu ajoneuvoveron ennakollisesta
maksuunpanosta ja yksilöllisistä laskutusjaksoista.
Uusien veroperusteiden mukainen vero määrättäisiin
siten yhtenäisyyden vuoksi vasta 1.1.2016 alkavilta päiviltä.
Muutoksen vaikutukset näkyisivät kuitenkin yksilöllisen laskutusjakson
vuoksi liukuvasti eri verovelvollisilla jo ensi vuoden alusta.
Ehdotetut korotukset koskevat ajoneuvon perusveroa,
ja ne kohdistuvat vuotuisena verona koko ajoneuvokantaan. Tämä korostaa
veron ohjausvaikutusta ja pitää yksittäiset
korotukset maltillisina. Keskimääräiset
korotukset olisivat noin 60—61 euroa vuodessa. Lisäksi päästöperusteista korotusta
painotettaisiin ohjausvaikutuksen tehostamiseksi niin, että se
kasvaisi jyrkimmin sillä välillä, johon
kuuluu eniten liikenteessä olevia ajoneuvoja. Yksittäiset
korotukset vaihtelisivat siten vuositasolla 12—69 euron
välillä. Korotus kokonaismassaan perustuvalle
verolle olisi sen sijaan sama 60 euroa kaikissa painoluokissa.
Vuotuinen päästöperusteinen vero
vaihtelisi korotusten jälkeen kaikkiaan 70 ja 618 euron
välillä ja kokonaismassaan perustuva vero 186
ja 595 euron välillä. Kokonaismassaan perustuva vero
olisi edelleen hieman päästöperusteista
veroa kevyempi syrjimättömän verokohtelun
varmistamiseksi. — Todettakoon myös, että sähköautoista
peritään lain nimenomaisen säännöksen perusteella
alinta päästöperusteista perusveroa (70
euroa/vuosi), vaikka sähköautot kuuluisivat muutoin
kokonaismassan perusteella verotettaviin ajoneuvoihin. Esitys ei
tuo tähän muutosta.
Veronkorotus
Valiokunta pitää esitystä kaikkiaan
perusteltuna ja vaikutuksiltaan hallittavana. Ajoneuvoveron tuotto
on fiskaalisesti merkittävä — viime vuonna
866 milj. euroa — minkä lisäksi vero
takaa vuosittain kannettavana vakaan veropohjan. Se ei ole siis
samalla lailla herkkä suhdanteille kuin autovero. Tämä näkyy
myös veron tuotossa, joka on kasvanut tasaisesti vuosittainAjoneuvoveron
tuotoksi on arvioitu ensi vuoden talousarvioesityksessä 957
milj. euroa ja autoveron tuotoksi 993 milj. euroa (HE 131/2014
vp), kun taas autoveron tuotto on vaihdellut miljardin euron
molemmin puolin. Ajoneuvoveron vakaus ja maltilliset korotukset
ovat myös omiaan siirtämään verotuksen
painopistettä hankinnan verotuksesta kulutuksen verotukseen,
niin kuin tavoitteena on ollut jo kauan.
Esitys on valiokunnan mielestä hyvin linjassa myös
yleisten ympäristötavoitteiden kanssa. Ajoneuvovero
on osa ympäristöperusteista liikenteen verotusta
yhdessä autoveron ja liikennepolttoaineiden verojen kanssa.
Se tukee siten osaltaan vaativia päästökaupan
ulkopuolisen alan päästövähennystavoitteitaKomissio
on esittänyt kasvihuonekaasujen vähennystavoitteeksi
päästökaupan ulkopuolisella sektorilla
30 prosenttia vuoden 2005 tasosta 22.1.2014 julkaisemassaan tiedonannossa
vuoden 2030 ilmasto- ja energiapolitiikan puitteiksi vuosille 2020—2030, (Kom(2014)15
lopullinen) , joiden saavuttamiseksi tarvitaan ylipäänsä monipuolisia
ja laaja-alaisesti vaikuttavia keinoja. — Huomattavaa on,
että vaikka uusien henkilöautojen keskimääräinen
hiilidioksidipäästö on alentunut merkittävästi
mm. vero-ohjauksen vuoksi, liikenteen osuus päästöistä on
pysynyt lähes ennallaan. Se muodostaa siis edelleen noin
viidesosan kaikista hiilidioksidipäästöistä Suomessa.
Tämä johtuu autokannan korkeahkon keski-iänVuonna
2013 rekisteriin merkittyjen henkilöautojen keski-ikä oli
11,2 vuotta ja pakettiautojen 11,9 vuotta. lisäksi
myös siitä, että henkilöautojen
määrä ja liikennesuoritteet ovat kasvaneet
yhä tasaisesti.
Valiokunta pitää lisäksi päästöperusteista
korotusta myös järkevästi painotettuna,
koska korotus nousee jyrkimmin henkilöautokannan tyypillisimmillä päästömäärillä ja
on kattavuudeltaan silloin tehokkain. Lisäksi korotus on
keskimääräistä suurempi autoilla,
joiden päästötaso on välillä 174—284
g/km. Suurin korotus koskisi autoja, joiden päästötaso
on 233 g/km. Jos veronkorotus kasvaisi tästä tasaisesti
tai jyrkkenevästi kohti verotaulukon ylärajaa,
veron määrä kasvaisi kaikkein suuripäästöisimmillä autoilla kohtuuttoman
korkeaksi muihin autoihin verrattuna. Tieliikenteen hiilidioksidipäästöjen
vähentämisen kannalta tällä ei
kuitenkaan olisi merkitystä näiden ajoneuvojen
varsin vähäisen lukumäärän
vuoksi. Vaikka ehdotettu korotus on suurempi verotaulukon alarajalla
kuin ylärajalla, olisi ylimmän veron määrä 618
euroa silti lähes yhdeksänkertainen alimpaan verotasoon
70 euroon verrattuna.
Koska esitys koskee vain veron määrää,
se ei muuta ajoneuvoveron perusrakennetta. Tämä on perusteltua,
koska veromalli ohjaa hyvin ja on helposti ymmärrettävä:
verotaso perustuu ajoneuvon päästöihin
joko suoraan tai massan perusteella. Veromalli on lisäksi
neutraali tekniikan suhteen, eli se suosii tekniikasta riippumatta kaikkia
vähäpäästöisiä autoja.
Verotasoa voi säätää myös
ajoneuvon liikennekäytön mukaan, koska ajoneuvoverotus
on päiväkohtaista. Tällä voi
keventää esimerkiksi matkailuautojen verorasitusta.
Muut muutosehdotukset
Valiokunnalla ei ole huomautettavaa esitykseen siltä osin
kuin se koskee muita, pääosin teknisluonteisia
muutosehdotuksia.