30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö

66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v)

Talous-, ruoka- ja ilmastokriisit sekä väestönkasvu ovat aiheuttaneet inhimillisen katastrofin monessa kehitysmaassa. Muuttoliikkeet kehitysmaista ovat kasvaneet. Väestönkasvu ja väestön tasaiseen jakautumiseen liittyvät kysymykset ovat yksi ihmiskunnan tulevaisuuden kohtalon kysymyksistä. Kehitysyhteistyötä tarvitaan enemmän kuin koskaan juuri nyt. Kehityspoliittisista sitoumuksista on tärkeää pitää kiinni. YK:n vuosituhattavoitteet, kuten lukutaidon lisääminen ja köyhyyden puolittaminen, on saavutettava aikataulussaan.

Maailmassa on alueita, joissa humanitaarinen hätätila on jatkuvasti käsillä. Koulutuksen ja naisten ja lasten aseman parantamisen kehitysyhteistyöprojektit ovat tehokkaimpia hyvinvoinnin kasvun luojia ja köyhyyden vähentäjiä. Niihin sijoittaminen myös jatkossa on tärkeää. Kehitysmaille suunnattava ilmastorahoitus ei saa vähentää muihin kehitysyhteistyöprojekteihin käytettäviä resursseja, ja eri alueiden rahoituspäätösten on oltava keskenään läpinäkyviä ja eroteltavissa. Vahvistamalla demokratiaa, lisäämällä osallistumismahdollisuuksia sekä kasvattamalla hyvää hallintoa luodaan kestävää kehitystä.

Suomen nykyhallituksen tekemät kehitysyhteistyömäärärahojen leikkauspäätökset ovat olleet vastuuttomia. Nykyistä laajempaa pakolaiskulujen kirjaamista osaksi kehitysapua ei myöskään voi hyväksyä. Kehitysyhteistyön laadun kannalta on tärkeää, että kehitysavun määrärahat kasvavat tasaisesti ja ennustettavasti. Suomen on saavutettava YK:n asettaman 0,7 prosentin bruttokansantuotetavoite vuoteen 2015 mennessä. SDP esittää, että syksyllä 2010 on laadittava yli vaalikauden menevä kaikkien suomalaisten puolueiden sopimus tämän 0,7 prosentin BKT-tavoitteen saavuttamiseksi tässä aikataulussa.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 24.30.66 otetaan lisäyksenä 50 000 000 euroa varsinaiseen kehitysyhteistyöhön.

30. Syyttäjät

01. Syyttäjälaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Erityisesti syyttäjäpuolella resurssien riittämättömyys vaikuttaa syyteharkintaan ja asioiden etenemiseen. Hallitusohjelmassa todetaan, että vaativien rikosasioiden tutkimista tulee tehostaa ja nopeuttaa. Erityisen resurssi-intensiivistä on monimutkaisten talousrikosasioiden selvittäminen sekä esitutkinta- että syyteharkintavaiheessa. Poliisin ja syyttäjän riittävän aikainen ja kiinteä yhteydenpito esitutkinnassa edistää korkealaatuista tutkintaa ja asioiden laadukasta valmistelua tuomioistuimia varten. Kiinteä esitutkintayhteistyö ja syyttäjän aseman korostuminen vaativissa talousrikosasioissa niiden tutkinnasta pääkäsittelyn valmisteluun ja asian oikeuskäsittelyyn sitoo runsaasti syyteharkinnan resursseja.

Syyttäjätoimen resurssit ovat vakavissa talousrikoksissa riittämättömät. Talousrikosten osuus kaikkein vaativimmista rikosasioista on huomattavan suuri, ja talousrikollisuus aiheuttaa yhteiskunnalle mittavia vahinkoja sekä horjuttaa yleistä luottamusta niin elinkeinoelämään kuin hallintoon ja oikeuslaitokseen. Sosialidemokraattien talousarvioaloitteella esittämämme poliisin talousrikostutkintaan käytettävien resurssien lisääminen merkitsisi talousrikosten ruuhkautumista syyteharkintaan ilman kohdistettua vastinparia syyttäjäpuolella. Talousrikosten tehokkaan selvittämisen turvaamiseksi viranomaisketjun kaikilla tasoilla tulee syyttäjälaitoksen resursseja lisätä vastaavasti.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 25.30.01 otetaan lisäyksenä 1 000 000 euroa syyttäjälaitoksen toimintamenoihin vaikeiden talousrikosten selvittämiseksi.

40. Rangaistusten täytäntöönpano

01. Rikosseuraamuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Vankeuslaki (767/2005) edellyttää, että jokaiselle vangille laaditaan yksilöllinen suunnitelma, ns. Ransu, rangaistusajan suorittamista, vapauttamista ja ehdonalaista vapautta varten. Todellisuudessa vankeinhoidon kroonisen resurssipulan vuoksi riski- ja tarvearvioita tehdään vain murto-osalle vangeista. Riski- ja tarvearviointia pystytään tällä hetkellä soveltamaan pääsääntöisesti vain pitkäaikaisvankeihin. Ransujen toteutumisella on myös havaittu olevan merkittäviä alueellisia eroja. Tilanne on vankien yhdenvertaisuuden kannalta kestämätön. Lisäksi vankiloissa oli vuoden 2009 alussa vielä runsaat 500 vankipaikkaa, joissa on käytössä paljut. Lisämäärärahaa tarvitaan vielä käytössä olevien paljusellien poistamiseksi kaikista maan vankiloista.

Sosialidemokraatit katsovat, että sekä vankeusajan suunnitelmallisuuden lisääminen että vankiloiden peruskorjaus edellyttävät lisämäärärahaa Rikosseuraamuslaitoksen toimintamenoihin.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 25.40.01 otetaan lisäyksenä 2 000 000 euroa, joista 1 000 000 euroa käytetään vankeinhoitopalvelujen kehittämiseen ja 1 000 000 euroa vankilatilojen peruskorjaukseen.

01. Hallinto

01. Sisäasiainministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Sosialidemokraatit ovat pitäneet järjestelmällisesti esillä laajaa turvallisuuskäsitystä ja mahdollisten turvallisuusuhkien ennaltaehkäistyä. Kriisinhallinta on keskeinen Suomen turvallisuuspolitiikan keino, jolla Suomi osaltaan pyrkii edistämään maailman konfliktialueiden vakautta. Siviilikriisinhallinnassa Suomi painottaa poliisi-, oikeusvaltio- ja rajaturvallisuus- sekä ihmisoikeusasiantuntemusta. Valtioneuvoston vuoden 2009 turvallisuus- ja puolustuspoliittisesta selonteosta ilmenee, että tavoitteena on kasvattaa huomattavasti eri siviilikriisinhallintaoperaatioissa palvelevien suomalaisten asiantuntijoiden määrää nykyisestä noin 150 henkilöstä. Lisäksi siviilikriisinhallintaa kehitetään ja vahvistetaan valtioneuvoston hyväksymän siviilikriisinhallinnan kansallisen strategian pohjalta. Siviilikriisinhallinnan tehostamistoimenpiteet edellyttävät määrärahojen lisäämistä sekä asiantuntijoiden lähettämiseen että siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiuksien kehittämiseen.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 26.01.01 otetaan lisäyksenä 1 000 000 euroa siviilikriisinhallinnan koulutustoimintaan.

10. Poliisitoimi

01. Poliisitoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousrikollisuuden ja harmaan talouden on arvioitu aiheuttavan vuosittain yli 5 miljardin euron suuruiset vahingot. Summasta noin puolet aiheutuu verotulojen menetyksistä ja puolet elinkeinoelämälle ja yksityisille kuluttajille aiheutetuista vahingoista. Harmaaseen talouteen liittyvä pimeä työ vastaa noin 80 000 henkilötyövuotta. Vahinkojen määrän voidaan olettaa nopeasti kasvavan mm. globalisaation ja tietotekniikan kehittymisen mukanaan tuomien laajentuvien rikoksentekomahdollisuuksien johdosta.

Talousrikosten tutkinnan nopeuttaminen edellyttää ensisijaisesti poliisitoimen resurssien turvaamista. Talousrikostorjuntaan sijoitetut resurssit korvautuvat moninkertaisesti takaisin saatuna rikoshyötynä. Myös poliisin perustoiminnoista viime aikoina kaikkein ruuhkautunein eli lupayksiköt tarvitsisivat lisäpanostusta kasautuvien hakemusten johdosta.

Poliisitoimen resurssit ovat puutteelliset myös muun muassa hälytysvalmiuden näkökulmasta. Poliisin toimintavalmius ja perustehtävien hoitaminen on turvattava.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 26.10.01 otetaan lisäyksenä 4 000 000 euroa poliisitoimen toimintamenoihin.

20. Rajavartiolaitos

01. Rajavartiolaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Rajavartiolaitoksen määrärahataso on laskenut niin, ettei laitoksen investointeja ja rajaturvallisuutta voida riittävästi turvata. Sosialidemokraatit katsovat, että Rajavartiolaitoksen tulevaisuuden toimintakyvyn turvaaminen määrärahatasoa nostamalla on välttämätöntä.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 26.20.01 otetaan lisäyksenä 3 000 000 euroa rajavartioston toimintamenoihin.

40. Maahanmuutto

30. Valtion korvaukset kunnille (arviomääräraha)

Kunnille pakolaista kohti heidän vastaanottamisestaan maksettaviin laskennallisiin korvauksiin eli ns. kuntakorvauksiin ei ole myönnetty tasokorotusta 16 vuoteen. Korvaukset ovat siten jääneet kauas jälkeen kunnille syntyvistä todellisista kustannuksista, mikä on osaltaan aiheuttanut haluttomuutta kunnissa myöntää kuntapaikkoja oleskeluluvan jo saaneille pakolaisille ja turvapaikanhakijoille.

Kuntakorvausten krooninen jälkeenjääneisyys aiheuttaa sen, että pakolaisstatuksen saaneita perheitä joudutaan makuuttamaan vastaanottokeskuksissa ja pahimmillaan pakolaisleireillä ulkomailla, koska vapaaehtoisia vastaanottavia kuntia ei tahdo löytyä. Tästä aiheutuu valtiolle hitaan kotoutumisen ja syrjäytymisen seurauksina paljon suuremmat kustannukset inhimillisestä kärsimyksestä puhumattakaan, sillä vastaanottokeskukset on tarkoitettu vain lupaa tai palautusta odottaville. Tällä hetkellä vastaanottokeskuksissamme odottaa jo yli 500 luvan saanutta ihmistä, joiden oikea paikka olisi kunnissa. Kuntapaikkoja ulkomaisilla pakolaisleireillä odottavia kiireellisiä tapauksia on onneksi vähemmän.

Pidemmällä tähtäimellä kuntakorvaukset tulisi tasapainottaa todellisen kustannustason kanssa ja jatkossa korvaukset tulisi myös sitoa indeksiin.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 26.40.30 otetaan lisäyksenä 2 500 000 euroa pakolaisista kunnille maksettavien laskennallisten korvausten korottamiseksi 20 prosentilla.

90. Kuntien tukeminen

30. Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen (arviomääräraha)

Hallitus ei edelleenkään esitä lisätukea kunnille. Talouskriisin aiheuttamien kielteisten sosiaalisten vaikutusten minimoimiseksi ja kasvaviin palveluhaasteisiin vastaamiseksi on kuntien rahoituspohjaa vahvistettava. Monien kuntien päätökset ja suunnitelmat uhkaavat perustuslaissa säädettyjen perusoikeuksien toteutumista. SDP on esittänyt, että kuntien valtionosuuksia pitäisi nostaa hallituksen esitystä enemmän, että sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä perusopetuksen laatu ja tasa-arvoisuus voidaan taata.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 28.90.30 otetaan lisäyksenä 250 000 000 euroa kuntien peruspalvelujen järjestämiseen.

30. Aikuiskoulutus

20. Opetustoimen henkilöstökoulutus ja eräät muut menot (siirtomääräraha 2 v)

Nyt on oikea aika kouluttaa. SDP on vaatinut jo pidemmän aikaa, että koulutukseen on panostettava enemmän. Laman syventyessä yritykset irtisanovat ja lomauttavat, työttömien työntekijöiden määrä kasvaa jatkuvasti. Hallitus on hoitanut työttömyyttä huonosti, ja tästä vain yhtenä esimerkkinä voidaan mainita, ettei hallitus ole panostanut tarpeeksi aikuiskoulutukseen. Ammatillisen ja alueellisen liikkuvuuden edistäminen on keskeinen tekijä, kun etsitään ratkaisuja työttömyyteen, mutta myös työurien pidentämiseen. Työvoiman osaamistason parantaminen on tärkeä osa työelämän muutosturvaa. Tarvitsemme vailla ammatillista koulutusta olevien tai vanhentuneen koulutuksen omaavien koulutustason kohottamista, mutta myös korkeasti koulutettujen osaamistason ylläpitämistä.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 29.30.20 otetaan lisäyksenä 30 000 000 euroa aikuiskoulutukseen.

30. Valtionosuus vapaan sivistystyön oppilaitosten käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Toimintaympäristössä tapahtuvien muutosten hallitsemiseksi vapaan sivistystyön oppilaitoksilla on tarve kehittää ja uudistaa toimintaansa. Tätä kannattaa tukea enemmän. Vapaan sivistystyön toimijoiden merkitys korostuu taloudellisesti vaikeina aikoina elinikäisen oppimisen mahdollistajina, ihmisten aktiivisen kansalaisuuden ylläpitäjinä sekä henkisen hyvinvoinnin lisääjinä.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 29.30.30 otetaan lisäyksenä 1 000 000 euroa vapaan sivistystyön tukemiseen.

40. Korkeakouluopetus ja tutkimus

50. Valtionrahoitus yliopistojen toimintaan (siirtomääräraha 2 v)

Yliopistolakiuudistuksen yhteydessä sosialidemokraatit korostivat erityisesti kaikkien yliopistojen perusrahoituksen turvaamisesta. Mielestämme vaarana oli, että yliopistojen tasa-arvoisuus romuttuu ja Suomeen kehittyy kahden tason yliopistoja: sellaisia, jotka kerryttävät varoja sekä valtiolta että elinkeinoelämältä, ja sellaisia, joille varoja ei kerry kummastakaan lähteestä. Hallitus kiisti rahoitukseen liittyvät ongelmat ja painotti, ettei uudistuksen seurauksena yhdenkään yliopiston taloudellinen asema heikkene merkittävästi. Myös henkilöstön asemasta luvattiin huolehtia. Totuus on kuitenkin tällä hetkellä toinen. Uusi yliopistolaki toi lisämenoja muun muassa vakuutus-, työnantaja- ja pankkimaksuissa. Työttömyysvakuutusmaksu jäi vastoin lupauksia korvaamatta yliopistouudistuksen yhteydessä, minkä vuoksi jouduttiin jälkikäteen säätämään poikkeuslaki. Tämä kattaa kuitenkin vain kaksi vuotta, jonka jälkeen yliopistoille on luvassa jälleen rahoitusvaje. Useasta yliopistosta on kerrottu, että esimerkiksi palkkojen ja tilakustannusten nousu ovat aiheuttaneet ongelmia, koska vain osaan noususta on saatu kompensaatiota lisääntyneenä rahoituksena. Seurauksena monen yliopiston budjetti on miinuksella. Yliopistouudistuksen yhteydessä luvattiin myös, että valtion tuottavuusohjelma ei enää koske yliopistoja. Tässäkään lupaukset eivät pitäneet; tuottavuusohjelma puree edelleen yliopistoihin.

Hallituksen toimenpiteiden myötä yliopistojen perusrahoitus heikkenee ja aluepoliittisesti tärkeitä sivutoimipisteitä uhkaa lakkautus. Esimerkiksi Oulun yliopisto irtisanoo työntekijöitä, kun opettajankoulutus ja tietojenkäsittelyn koulutus Kajaanissa lakkautetaan kokonaan. Itä-Suomen yliopisto joutuu myös irtisanomaan henkilöstöä. Pahimmillaan koko maksuttoman koulutuksen perustan annetaan sortua. Hallituksen on pidettävä yliopistoille antamansa lupaus ja korjattava perusrahoituksen puutteet välittömästi.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 29.40.50 otetaan lisäyksenä 21 000 000 euroa yliopistojen perusrahoituksen turvaamiseen, josta 1 500 000 euroa osoitetaan Kajaanin opettajankoulutusyksikön toiminnan turvaamiseen.

10. Liikenneverkko

20. Perusväylänpito (siirtomääräraha 2 v)

Liikennepolitiikan on oltava pitkäjänteistä, ennustettavaa, luotettavaa ja ympäristöystävällistä. Pitkäjänteisyyden perusehto on uskottavuus ja määrärahojen riittävyys. Liikenneinvestoinneissa ongelmana on ollut kuitenkin juuri pitkäjänteisyyden puuttuminen ja rahoituksen epävarmuus. Nämä ovat nostaneet usein kustannuksia. Perusväylänpitoa vaarantaa taas rahoituksen liian matala taso ja vuosien aikana syntynyt korjausvelka.

Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta, valtiovarainvaliokunta ja tarkastusvaliokunta ovat yksimielisesti edellyttäneet hallitusta lisäämään perusväylänpidon määrärahoja. Nykyisellä rahoitustasolla väyläverkoston kunto heikkenee jatkossa entisestään. Myös eri asiantuntijatahot ovat useaan otteeseen vedonneet hallitukseen rahoitustason noston puolesta.

Jo pelkästään talven aiheuttamat vahingot ovat suuria. VR:n mukaan routaongelmista johtuvia nopeusrajoituksia on yli 940 ratakilometriä. Liikennevirasto kertoo, että kevään aikana myös Suomen tiestöstä on paljastunut huomattavan suuria routavaurioita. Noin kuusi prosenttia eli noin 3 300 kilometriä maamme teistä olisi kunnostuksen tarpeessa. Tilanne on kuitenkin muhinut jo paljon pidempään, ja vaarana on, että ajaudutaan merkittäviin palvelutaso- ja liikenneturvallisuusongelmiin. Väylien rapautuva kunto ja jo useiden vuosien aikana riittävän rahoituksen puuttuessa kasvanut korjausvelka edellyttäisivät olennaisesti korkeampaa rahoitustasoa, jotta väyläverkosto pystyttäisiin pitämään edes nykyisessä, sinänsä jo tällä hetkellä varsin heikossa kunnossa.

Lisätalousarvioesityksessä esitetään 4 miljoonaa euroa jäänmurron lisääntyneiden kustannusten kattamiseen. Tarve on kuitenkin asiantuntijoiden mukaan 8 miljoonaa. Lisäksi saadun selvityksen mukaan 4 miljoonaa euroa katetaan käytännössä vähentämällä väyläliikenteen palvelutasoa tai karsimalla tienpidon tai perusradanpidon kustannuksia. Kokonaisuus ei ole kestävä.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 31.10.20 otetaan lisäyksenä 80 000 000 euroa perusväylänpitoon, josta osoitetaan 4 000 000 euroa jäänmurron lisääntyneiden kustannusten kattamiseen.

78. Eräät väylähankkeet (arviomääräraha)

Ratahankkeista vaarassa on erityisesti merkittävä Seinäjoki—Oulu-rataosuuden laaja perusparannushanke. Hankkeen suunnittelun ja toteutumisen kannalta on erittäin ongelmallista, että rahoituksesta päätetään toistuvasti pienissä erissä. VR itse osoitti vähän aikaa sitten ratojen kunnossapitotöihin 40 miljoonaa euroa. Tästä ainoastaan 15 miljoonalla korjataan Seinäjoki—Oulu-rataosuuden routavaurioita, koska muitakin kriittisiä rata-alueita löytyy. Hankkeen jatkuminen edellyttää investointimäärärahaa, joita ei ole tällä hetkellä luvassa. Töiden jatkamiseksi pitäisi aloittaa muun muassa eri urakkatarjouskilpailuja. Määrärahojen puuttuessa on väistämätöntä, että hankkeen työt keskeytyvät vuoden loppuun mennessä. Viimeksi eduskunnan valtiovarainvaliokunta totesi, että töiden ripeä eteneminen on välttämätöntä. Hallituksen on lopultakin otettava vastuu hankkeen onnistumisesta. Tilanne näyttää synkältä; ihmisiä jää työttömäksi, liikenneongelmat jatkuvat ja hankkeesta tulee huomattavasti kalliimpi kuin alun perin on suunniteltu.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 31.10.78 otetaan lisäyksenä 50 000 000 euroa Seinäjoki—Oulu-ratahankkeen rahoitukseen.

30. Liikenteen tukeminen ja ostopalvelut

63. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Hallitus on todennut liikennepoliittisessa selonteossaan, että noin 90 prosenttia liikenteen kasvihuonepäästöistä on peräisin tieliikenteestä ja tieliikenteen päästöistä puolestaan 60 prosenttia tulee henkilöautoliikenteestä. Myös liikenne- ja viestintävaliokunta on linjannut yksimielisesti, että "joukkoliikenteen houkuttelevuutta ja toimintavarmuutta ympäristöystävällisenä kuljetusmuotona tulee lisätä varmistamalla joukkoliikenteen riittävä rahoitustaso." SDP:n mielestä nykyisellä joukkoliikennetuella ei saavuteta niitä tavoitteita, joita hallitus on asettanut muun muassa ilmaston lämpenemisen hillitsemiseksi. Joukkoliikenteen houkuttelevuutta on lisättävä kehittämällä lippujärjestelmiä, joukkoliikenteen palvelujen yhteensopivuutta, palvelutasoa ja luotettavuutta. Ensi syksystä lähtien haja-asutusalueiden koululaiskuljetukset kaatuvat suurelta osin kuntien syliin, ja työ- sekä asiointiliikenne vaikeutuu jo tänä kesänä joukkoliikenteen palvelujen ostoon varattujen määrärahojen supistuessa merkittävästi. Myös haja-asutusalueiden asukkaille on taattava tasavertaiset ja asiointiyhteydet turvaavat joukkoliikennepalvelut.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 31.30.63 otetaan lisäyksenä 20 000 000 euroa joukkoliikenteen tukemiseen.

30. Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka

51. Työllistämis-, koulutus- ja erityistoimet (kiinteä määräraha)

Työllistämistoimiin on varattava riittävät määrärahat niin, että useampi pääsee aktiivitoimenpiteisiin. On parempi tarjota työ- ja kouluttautumismahdollisuuksia kuin päästää ihmisiä syrjäytymään työelämästä. Työttömien koulutusta on lisättävä, jotta työelämän rakennemuutoksiin voidaan helpommin vastata ja työttömyydestä rakentaa silta työhön. Nuorisotyöttömyys tulee katkaista heti. Pitkäaikaistyöttömyyteen on puututtava välittömästi.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 32.30.51 otetaan lisäyksenä 30 000 000 euroa työllistämis-, koulutus- ja erityistoimiin.

20. Työttömyysturva

51. Työttömyysturvan mukainen perusturva (arviomääräraha)

Työttömien perusturva laahaa kaukana muun toimeentulon kehityksestä. Pitkäaikaistyöttömät muodostavatkin miltei puolet kaikista toimeentulotuen saajista. Tilanne on hälyttävä: työttömyyden rajun kasvun myötä yhä useampi suomalainen on vaarassa syrjäytyä sekä työmarkkinoilta että yhteiskunnasta, kun heikko tulotaso estää oman tulevaisuuden suunnittelun. Huono-osaisuuden kasvu tulee pysäyttää kohentamalla pienituloisimpien toimeentuloa.

Lapsiperheet joutuvat vanhempien työttömyyden myötä entistä ahtaammalle. Siksi työttömyysturvan lapsikorotusten tasoa on syytä nostaa.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 33.20.51 otetaan lisäyksenä yhteensä 30 000 000 euroa budjettiperusteiseen työttömyyspäivärahojen korottamiseen 2 eurolla päivässä sekä työttömyysturvan lapsikorotusten korottamiseen 20 prosentilla.

52. Työmarkkinatuki (arviomääräraha)

Työttömien aseman parantamiseksi ehdotamme kahden euron suuruista päiväkohtaista korotusta työmarkkinatukeen. Muun muassa toimeentulotukimenojen väheneminen kompensoisi työttömän peruspäivärahojen korotuksen kustannuksia.

Työttömyysturvan tarveharkinta on poikkeuksellinen ilmiö Suomen muuten yksilöllisessä sosiaaliturvassa. Missään muussa elämän riskitilanteessa kansalaisella ei ole vaaraa jäädä kokonaan ilman sosiaaliturvaa puolison tulojen takia. Tilanteen ongelmallisuutta lisää avioliittolaki, jonka mukaan vain aviopuolisot ovat velvollisia elättämään toisiaan. Tutkimuksen mukaan tarveharkinnan kohteeksi joutuneista työttömistä lähes puolet elää avoliitossa eivätkä näin ollen voi vaatia elatusta puolisoltaan. Parisuhteessa elävä työtön on vaarassa jäädä kokonaan ilman työmarkkinatukea, jos puoliso ansaitsee yli 2 400 euroa kuukaudessa. Puolison tulojen tarveharkinnassa työmarkkinatuen tarveharkinta kohdistuu useimmiten naisiin, joten tarveharkinta on myös välillisesti tasa-arvokysymys.

Myös vanhempien tulot vaikuttavat työmarkkinatukeen, jos työtön asuu vanhempiensa kanssa samassa taloudessa eikä täytä työssäoloehtoa. Sosiaaliturvan yksilöllistä luonnetta on syytä vahvistaa. Tästä syystä työmarkkinatuen tarveharkinnasta tulee luopua.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 33.20.52 otetaan lisäyksenä yhteensä 46 000 000 euroa budjettiperusteiseen työmarkkinatuen korottamiseen 2 eurolla päivässä sekä työttömyysturvan lapsikorotusten korottamiseen 20 prosentilla sekä tarveharkinnan poistamiseen työmarkkinatuesta puolison ja lasten osalta.

01. Ympäristöhallinnon toimintamenot

01. Ympäristöministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Sosialidemokraatit pitävät ympäristöministeriön määrärahoja riittämättöminä. Vuosi vuodelta vähenevillä määrärahoilla on mahdotonta turvata ympäristöministeriön hallinnonalalle riittävät tutkimus- ja kehitysvoimavarat, joita ympäristöpolitiikan suunnittelu, toimeenpano ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus edellyttävät. Tutkimusmäärärahat ovat lähes puolittuneet muutamien viime vuosien aikana.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 35.01.01 otetaan lisäyksenä 2 500 000 euroa ministeriön tutkimuksen, kehityksen ja suunnittelun määrärahoihin.

90. Kuntien tukeminen

30. Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen (arviomääräraha)

Kunnallisessa vanhusten laitoshuollossa henkilöstön lukumäärä on vähentynyt. Samalla hoidettavien vanhusten kunto on heikentynyt. Sosiaali- ja terveysministeriö antoi laatusuosituksen vanhustenhuoltoon vuonna 2001. Tuolloin tehdyn arvion mukaan vanhustenhuollon kuntoon saattaminen vaatii 4 000 työntekijän palkkaamista.

Vanhustenhuollossa on ollut jo pitkään riittämättömät resurssit. Koulutettua, kielitaitoista hoitohenkilökuntaa on liian vähän, eikä henkilökunta ehdi tehdä työtään niin hyvin kuin haluaisi. Potilasturvallisuus ja työturvallisuus kärsivät paikoin todella huolestuttavasti. Vanhusten laitoshoidon laatusuositusten tavoitetaso on 0,8 hoitajaa vanhusta kohden, mistä jäädään pahimmillaan käytännössä puoleen. Hoitajien puutetta korvataan lääkkeillä. Masennus- ja rauhoittavia lääkkeitä määrätään jopa kolme kertaa enemmän kuin muissa Pohjoismaissa. On tutkittu, että Suomessa on noin 85 000 dementoitunutta potilasta, jotka ovat jatkuvassa hoidon tarpeessa. Lievässä dementiassa lääkkeet saattavat parantaa toimintakykyä. Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin mukaan dementian myöhemmissä vaiheissa tärkeintä on huolehtia iäkkään potilaan perustarpeista ja elämänlaadusta. Duodecimin hoitosuositus vaikeaan dementiaan on lääkkeetön hoito. Suurimpana esteenä tälle on hoitajien riittämättömyys.

Henkilöstön alimiehitys heikentää hoidon tasoa ja koettelee hoitajien jaksamista. Tämän vuosikymmenen alkupuolen aikana on menetetty sairastamisen takia poissaoloina jo 24 000 työvuotta. Vanhusten ihmisarvoinen ja yksilöä kunnioittava hoiva on yhteisömme sivistyksen mittari.

Edellä olevan perusteella ja lisätalousarvioaloitteeseen LTA 32/2010 vp viitaten ehdotan,

että momentille 28.90.30 otetaan lisäyksenä 8 000 000 euroa hoitajien palkkaamiseen vanhustenhuoltoon.

Väestön ikääntymisen aiheuttamaan hoivapalveluiden lisääntyvään kysyntään tulee vastata kehittämällä voimakkaasti omaishoitoa. Omaishoito on taloudellinen tapa tuottaa hyvinvointia kotihoidossa. Omaishoidossa hyödynnetään ihmisen luontaisia, rakkaita lähiverkostoja, mikä jo sinänsä tuo lisäarvoa tuotettuun hoivaan. Kotona tapahtuva hoitotyö on usein inhimillisempää kuin laitoshoito ja usein myös ikääntyneiden tai vaikeavammaisten oma tahto.

Suomessa on arviolta 60 000 omaishoitajaa, jotka ovat lain kriteerien mukaan oikeutettuja saamaan omaishoidon tukea. Kuitenkin heistä vain puolet sitä saa. Omaishoitoa koskevien sosiaalihuoltolain säännösten henki ei näin ollen kunnissa toteudu. Omaishoitoa määrittelevien säännösten mukaan omaishoitoa on tuettava sekä taloudellisesti että palvelujen avulla.

Kunnissa vallitsee nykyisin kirjava käytäntö siinä, kuka on oikeutettu saamaan omaishoidon tukea. Kunnissa ei ole osattu varata riittäviä määrärahoja tähän tarkoitukseen, minkä vuoksi rahat usein loppuvat kesken vuotta eikä uusia sopimuksia voida tehdä. Omaishoidon tuen saaminen on monessa tapauksessa sattumanvaraista, koska sitä ei ole lainsäädännössä määritelty subjektiiviseksi oikeudeksi. Kuntien kiristyneen taloustilanteen vuoksi monessa kunnassa omaishoitajien sopimuksia on sanottu irti tai kielletty tekemästä uusia sopimuksia. Samoin omaishoidon kriteerejä on kunnissa entisestään kiristetty. Omaishoidon tuen saajien määrää tulee kuitenkin päinvastoin määrätietoisesti kasvattaa ja mahdollisuus omaishoidon tukeen tulee taata jokaiselle kriteerit täyttävälle henkilölle. Lisäksi vapaapäiviä tulisi olla vähintään yksi päivä jokaista viikkoa kohti. Näin voidaan paremmin turvata omaishoitajien fyysinen ja henkinen jaksaminen.

Edellä olevan perusteella ja lisätalousarvioaloitteeseen LTA 73/2010 vp viitaten ehdotan,

että momentille 28.90.30 otetaan lisäyksenä 2 000 000 euroa omaishoidon ja tukipalvelujen laajentamiseen.

10. Liikenneverkko

20. Perusväylänpito (siirtomääräraha 2 v)

Maanteiden kunnossapitoon ja perusparantamiseen on hallituksen talousarvioehdotuksessa varattu määräraha, joka on pienempi kuin mitä se oli kuluvana vuonna puuhuollon ja muiden kertaluonteisten toimenpiteiden sekä lisätalousarvion elvytystoimien johdosta. Perusväyläpidon rahoitus on ollut jo pitkään alempi kuin mitä esimerkiksi väylävirastot ovat perustellusti esittäneet tarvittavan. Alemmanasteisen tiestön hoito ja kunnossapito kärsivät. Kustannustason nousu aiheuttaa lisäongelmia. Alempi tiestö on tärkeä osa tieverkkoa. Se palvelee sekä suurta osaa kansasta että elinkeinoelämää. Liikenneturvallisuus vaarantuu yhä enemmän heikon tiestön takia. Perustienpidon määrärahaa tulee lisätä 10 000 000 eurolla. Tällä lisäyksellä tiestön kohtuullista kunnossapitoa voidaan turvata, mutta tarpeelliseen perusparantamiseen se ei riitä.

Edellä olevan perusteella ja lisätalousarvioaloitteeseen LTA 35/2010 vp viitaten ehdotan,

että momentille 31.10.20 otetaan lisäyksenä 5 000 000 euroa perustienpitoon.

30. Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka

51. Työllistämis-, koulutus- ja erityistoimet (kiinteä määräraha)

Hallitusohjelman linjauksen mukaan työllisyysmäärärahoja kohdennetaan yritysten kanssa toteutettavaan työvoimakoulutukseen sekä yrityksissä tapahtuvaan tukityöllistämiseen. Työllistämismäärärahojen painopiste siirretään avoimille työmarkkinoille yritysten kanssa tehtävään yhteistyöhön. On kuitenkin lyhytnäköistä samaan aikaan ajaa alas toimiva kolmannen sektorin työllistämistoiminta.

Monet yhteisöt järjestävät kolmannen sektorin työtä vaikeasti työllistettäville erittäin ansiokkaasti. Hallituksen suunta merkitsee näiden yhteisöjen toiminnalle suuria vaikeuksia. Kansalaisjärjestöt ja sosiaaliset yritykset tekevät arvokasta työtä auttamalla vaikeimmin työllistyviä. Valtiolle koituvat tukikustannukset ovat olleet pienet verrattuna siihen, että nämä henkilöt olisivat jääneet pitkäaikaistyöttömyyden kierteeseen ja kuntien sosiaalitoimistojen asiakkaiksi.

Vaikeasti työllistettävien työllistämistoiminta eri yhteisöissä ei ole "tempputyöllistämistä". Päinvastoin se on arvokasta toimintaa yksilöihmisten ja koko yhteiskunnan kannalta, ja sen ajaminen ahtaalle tulee sekä aineellisesti että henkisesti erittäin kalliiksi niin näille työttömille kuin koko yhteiskunnalle. Hallituksen tulee kantaa vastuunsa, ja tähän tarkoitukseen tulee osoittaa varat.

Edellä olevan perusteella ja lisätalousarvioaloitteeseen LTA 37/2010 vp viitaten ehdotan,

että momentille 32.30.51 otetaan lisäyksenä 5 000 000 euroa vaikeasti työllistettävien erikoistoimiin.

Starttirahan toimivuudesta on saatu myönteisiä kokemuksia. Työministeriön selvitysten perusteella starttiraha on osoittautunut tehokkaaksi työllisyyttä edistäväksi toimenpiteeksi, jonka laajempi käyttö kannattaa vakinaistaa. Ensi vuonna on tulossa pysyväksi käytännöksi starttirahan myöntäminen työttömien lisäksi myös opiskelusta, kotityöstä tai ansiotyöstä yrittäjiksi siirtyville. Starttiraha madaltaa yrittäjäksi lähtemisen kynnystä ja turvaa yrittäjän elannon yrityksen alkuvaiheessa.

Starttirahan riittävyydessä on ollut tänäkin vuonna alueellisia eroja. On huolehdittava siitä, että starttirahaa varten tarkoitettua määrärahaa varataan budjettiin niin paljon, ettei sen loppuminen ole esteenä toimivan liikeidean toteuttamiselle. Starttirahan myöntämisen tulee tapahtua myös yhtenäisin perustein kaikille siihen oikeutetuille. Työllisyysmäärärahojen käyttösuunnitelma ei ole tältä osin sitova, vaan työllisyysmäärärahoja voidaan tarvittaessa käyttää starttirahoihin enemmänkin. Kohdentamalla momentille lisärahoitusta varmistetaan riittävän määrän ohjautuminen starttirahoitukseen.

Edellä olevan perusteella ja lisätalousarvioaloitteeseen LTA 78/2010 vp viitaten ehdotan,

että momentille 32.30.51 otetaan lisäyksenä 1 000 000 euroa starttirahaan ja että momentin perusteluihin lisätään maininta, että määrärahasta saa käyttää starttirahaan 35 000 000 euroa.

Uusimman työllisyyskatsauksen mukaan elokuussa oli työttöminä 203 000 ihmistä, mikä oli 52 000 enemmän kuin edellisen vuoden elokuussa. Pohjois-Karjalassa työttömien osuus työvoimasta oli 15,4 prosenttia, Kainuussa 13,6 prosenttia ja Lapissa 13,6 prosenttia.

Työttömyyden alueelliset erot ovat edelleen erittäin suuria, vaikka taloudellisen taantuman aikana erot yleensä tasoittuvat. Nämä eroavuudet tulee ottaa huomioon työvoimamäärärahojen kohdentamisessa. Kun alueelliset erot työttömyydessä kärjistyvät, muuttoliike korkean työttömyyden alueilta voimistuu ja heikentää edelleen alueiden kehittymismahdollisuuksia. Tämän kehityksen pysäyttämiseksi tarvitaan nyt aktiivista korkean työttömyyden alueiden työvoimapolitiikkaa. Erityisen huolestuttavaa on kehitys metsäteollisuuden alasajosta kärsivillä alueilla.

Edellä olevan perusteella ja lisätalousarvioaloitteeseen LTA 112/2010 vp viitaten ehdotan,

että momentille 32.30.51 otetaan lisäyksenä 5 000 000 euroa korkean työttömyyden alueiden erityistukeen.

10. Kriisinhallinta

20. Suomalaisten kriisinhallintajoukkojen ylläpitomenot (arviomääräraha)

Suomen tulee luopua osallistumisesta Afganistanin sotilaalliseen ISAF-operaatioon.

Viite: Lapintien LTA 45/2010 vp.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentilta 24.10.20 vähennetään 5 200 000 euroa ISAF-operaatiosta.

21. Siviilihenkilöstön osallistuminen kriisinhallintaan (arviomääräraha)

Siviilikriisinhallinnan merkitys konfliktien ennaltaehkäisyssä ja jälkihoidossa on viime vuosina korostunut entisestään. Katsomme, että siviilikriisinhallintaa on tulevina vuosina määrätietoisesti kehitettävä. Tässä lisätalousarviossa ehdotamme sotilaallisen kriisinhallinnan vähentämistä ja siviilikriisinhallinnan lisäämistä.

Viite: Sirnön LTA 81/2010 vp ja Lapintien LTA 46/2010 vp.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 24.10.21 otetaan lisäyksenä 5 200 000 euroa siviilikriisinhallinta-asiantuntijamenoihin.

30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö

66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v)

Momentin määrärahaa tulisi korottaa, jotta Suomi saavuttaisi YK:lle ja EU:lle antamansa sitoumuksen kehitysyhteistyön tasosta vuonna 2015.

Viite: Lapintien LTA 47/2010 vp ja Sirnön LTA 82/2010 vp.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 24.30.66 otetaan lisäyksenä 50 000 000 euroa käytettäväksi varsinaiseen kehitysyhteistyöhön.

10. Tuomioistuimet ja oikeusapu

03. Muiden tuomioistuinten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Suomi on toistuvasti saanut tuomion Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta liian pitkistä oikeudenkäyntiajoisoistaan. Oikeusistuimiin tarvitaan myös lisäresursseja harmaan talouden vastaiseen toimintaan.

Viite: Sirnön LTA 84/2010 vp.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 25.10.03 otetaan lisäyksenä 3 000 000 euroa hallinto-oikeuksien, hovioikeuksien, käräjäoikeuksien, vakuutusoikeuden, Markkinaoikeuden sekä työtuomioistuimen käsittelyaikojen lyhentämiseen, harmaan talouden torjuntatyöhön sekä toimintatavoitteiden ja henkilöstöresurssien turvaamiseen. Tästä summasta käräjäoikeuksille osoitetaan 1 000 000 euroa ruuhkien purkamiseen.

20. Maksuhäiriöt, ulosotto ja konkurssivalvonta

01. Ulosottolaitoksen ja konkurssivalvonnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Harmaan talouden torjunta edellyttää myös ulosottotoimen voimavarojen lisäämistä.

Viite: Sirnön LTA 86/2010 vp.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 25.20.01 otetaan lisäyksenä 500 000 euroa ulosottolaitoksen ja konkurssivalvonnan toiminnan turvaamiseksi ja harmaan talouden torjuntatyön vahvistamiseksi.

30. Syyttäjät

01. Syyttäjälaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaan suunnattujen voimavarojen tarve kasvaa rajat ylittävän työvoiman liikkuvuuden ja työperäisen maahanmuuton lisääntyessä. Torjunta vaatii toki tässä esitetyn määrärahan lisäyksen ohella myös muita toimia, kuten lainsäädännön muutoksia ja ulkomaista työvoimaa käyttävien yritysten valvonnan tiukentamista.

Viite: Sirnön LTA 87/2010 vp.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 25.30.01 otetaan lisäyksenä 2 000 000 euroa harmaan talouden ja talousrikosten torjuntaan sekä vakavien rikosten käsittelyn tehostamiseen.

40. Rangaistusten täytäntöönpano

01. Rikosseuraamuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Kansantalouden kannalta on kallista laiminlyödä uusintarikollisuuden ehkäisytyö. Uusintarikollisuuden ehkäisy kuitenkin edellyttää, että vankeusaikana vangeille tarjotaan mahdollisuus aktivoitua ja ottaa oma elämä haltuunsa koulutuksen, kuntoutuksen ja työn avulla. Vanhasen hallitus ei kuitenkaan ole valmis panostamaan tähän.

Taantuman keskellä on tärkeää, että julkisia korjausinvestointeja lisätään työllisyyden tukemiseksi. Vankilalaitoksistamme useimmat tarvitsisivat vähintäänkin pintakorjausta, jolla ennaltaehkäistäisiin myös myöhemmät investointipaineet.

Viite: Sirnön LTA 88/2010 vp.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 25.40.01 otetaan lisäyksenä 5 000 000 euroa, josta osoitetaan 2 500 000 euroa vankiloiden vuosikorjauksiin, 1 000 000 euroa vankien terveydenhuoltopalveluihin ja 1 500 000 euroa henkilöstön lisäresursointiin sekä vankien aktivointiin.

01. Hallinto

01. Sisäasiainministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Eduskunta edellytti Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 -selonteon johdosta hyväksymissään kannanotoissa (EK 17/2009 vp), että siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiudet nostetaan tasolle, joka takaa jatkuvasti vähintään 150 siviilikriisinhallinta-asiantuntijan tason. Tämän tason ylläpito ulkoasiainvaliokunnan arvion mukaan edellyttää 5—6 miljoonan euron lisäystä vuosittain.

Viite: Sirnön LTA 89/2010 vp.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 26.01.01 otetaan lisäyksenä 750 000 euroa siviilikriisinhallinnan kansallisten valmiuksien vahvistamiseen siten, että Suomi voi jatkuvasti pitää vähintään 150 siviilikriisinhallinnan asiantuntijaa kansainvälisissä tehtävissä.

10. Poliisitoimi

01. Poliisitoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Harmaan talouden määrä on kasvanut viime vuosina ja aiheuttaa muun muassa rakennusalalla 400—500 miljoonan euron vuotuiset vahingot. Taantuman syvenemisen pelätään lisäävän talousrikoksia.

Harmaan talouden torjuntaan tarvitaankin lisäpanoksia sekä verottajalle, työsuojelun vastuualueelle, poliisille, syyttäjälle että oikeuslaitokselle.

Viite: Sirnön LTA 90/2010 vp.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 26.10.01 otetaan lisäyksenä 4 000 000 euroa poliisille harmaan talouden torjuntatyöhön.

30. Pelastustoimi ja hätäkeskukset

02. Hätäkeskuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Organisaatiomuutokset eivät täytä henkilöstövajetta. Lisäksi odotettavissa on, että nykyisin hätäkeskusten palveluksessa olevia poliiseja siirtyy lähivuosina varsinaisiin poliisin tehtäviin enenevässä määrin.

Vaikka tämä on ollut hallituksen tiedossa, lisähenkilöstön palkkaamiseen ei kuitenkaan talousarvioesityksessä ole varauduttu.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 26.30.02 otetaan lisäyksenä 3 000 000 euroa hätäkeskusten lisähenkilöstön koulutus- ja palkkausmenoihin.

40. Maahanmuutto

01. Maahanmuuttoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Oleskelulupien käsittelyssä kyse on pitkälti yksilön oikeusturvasta. Nykyisillä resursseilla käsittelyajat ovat edelleen pitkiä. Jos Maahanmuuttovirastolle kohdennetaan lisäresursseja, oleskelulupapäätökset nopeutuvat ja muun muassa vastaanottokustannuksia voidaan alentaa.

Hyvään hallintokulttuuriin kuuluu myös kattava neuvonta, joka auttaa vaikeissa asioissa. Siksi on tärkeää, että sellaisissa ihmisen perusoikeuksien kannalta keskeisissä asioissa kuin oikeudessa elää ja asua jossakin palvelu on lähellä ja henkilökohtaista. Maan kattavat neuvontapisteet ja monikielinen valtakunnallinen neuvontapuhelin ovat myös avainasemassa, kun etsitään keinoja nopeuttaa oleskelulupa- ja kansalaisuushakemusten käsittelyä Maahanmuuttovirastossa.

Viite: Sirnön LTA 93/2010 vp.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 26.40.01 otetaan lisäyksenä 2 000 000 euroa, josta osoitetaan 500 000 euroa maahanmuuttajille suunnattujen valtakunnallisten neuvontapalveluiden järjestämiseen ja 1 500 000 euroa oleskelulupien käsittelyn nopeuttamiseen.

30. Valtion korvaukset kunnille (arviomääräraha)

Sisäasiainministeriö esitti vuoden 2010 talousarvioon, että pakolaisten kuntiin sijoittamisesta kunnille maksettavia korvauksia korotettaisiin 20 prosenttia. Talousarvioon kuitenkin saatiin vain 10 prosentin korotus.

Korvausten taso on pitkään pysynyt samana, ja korvauksen jälkeenjääneisyys kustannuskehityksestä on johtanut siihen, että kunnat ovat haluttomia ottamaan vastaan pakolaisia. Tästä puolestaan on aiheutunut turhia inhimillisiä ja taloudellisia kustannuksia, kun jo oleskeluluvan saaneita ei ole pystytty sijoittamaan kuntiin.

Kuntien haluttomuus vastaanottaa pakolaisia onkin johtanut siihen, että vuoden 2009 marraskuun alussa vastaanottokeskuksissa oli 400 pakolaista tai oleskeluluvan saanutta odottamassa kuntaan sijoittumista. Näiden 400 sijoittamistaan odottavan henkilön majoittaminen vastaanottokeskuksessa maksaa noin 500 000 euroa kuukaudessa eli noin 6 miljoonaa euroa vuodessa. Vuonna 2010 kuntapaikkojen tarpeen arvioidaan nousevan entisestään.

Viite: Sirnön LTA 94/2010 vp.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 26.40.30 otetaan lisäyksenä 2 500 000 euroa pakolaisten sijoittamisesta maksettavien laskennallisten korvausten korottamiseen siten, että korvaus on yli 7-vuotiaan henkilön osalta 2 281 euroa vuodessa ja alle 7-vuotiaasta 7 467 euroa vuodessa.

01. Hallinto

81. Laina Latvian valtiolle (arviomääräraha)

Emme ole voineet hyväksyä lainaa siksi, että pankit ja rahalaitokset eivät millään tavalla osallistu Latvian talousongelman edellyttämiin järjestelyihin.

Pidämme myös IMF:n lainaehtoja tavallisille kansalaisille virheellisinä. Ehdot merkitsevät palkkojen, eläkkeiden ja muiden sosiaalisten etuuksien leikkaamista ja ovat siksi kohtuuttomat.

Nämä leikkaukset heikentävät myös talouden kasvua ja ovat omiaan vaikeuttamaan maan elpymistä.

Viittaamme edellä esitettyyn ja ehdotamme, että momentti ja sille ehdotettu määräraha poistetaan.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että eduskunta poistaa momentin 28.01.81 sekä sille ehdotetun 324 000 000 euron määrärahan Latvian valtiolle annettavaksi lainaksi.

10. Verotus ja tullitoimi

01. Verohallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Harmaan talouden torjunta edellyttää verotarkastusten lisäämistä. Kun yhden verotarkastajan arvioidaan tuovan valtiolle 148 000—150 000 euroa kustannusten ollessa 50 000 euroa, tarkastajien lisääminen merkitsee lisätuottoa.

Viite: Sirnön LTA 95/2010 vp.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 28.10.01 otetaan lisäyksenä 2 000 000 euroa verotarkastusten lisäämiseen harmaan talouden ehkäisemiseksi.

90. Kuntien tukeminen

Verotulojen ehtyessä kuntien talous ajautuu vaikeuksiin, mikä johtaa investointien lykkäämiseen ja henkilöstön rekrytointikieltoihin ja lomautuksiin. Moni kunta joutuu vähentämään palveluja, nostamaan kunnallisveroastettaan tai lisäämään palvelumaksuja. Jotta jokaisella kuntalaisella olisi vaikeinakin taloudellisina aikoina käytettävissään kattava tukiverkko, valtion rahoitusta kunnille on lisättävä.

30. Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen (arviomääräraha)

Määrärahataso ei ole riittävä sen enempää kuntien vaikean taloudellisen tilanteen kuin kansalaisten tarvitsemien arjen palvelujenkaan kannalta.

Viite: Kuopan LTA 38/2010 vp ja Sirnön LTA 99/2010 vp.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 28.90.30 otetaan lisäyksenä 420 000 000 euroa ja että perusteluihin lisätään maininta, jonka mukaan määrärahan lisäyksestä osoitetaan 20 000 000 euroa harkinnanvaraisten valtionosuuksien korottamiseen, 50 000 000 euroa ikäihmisten hoivan parantamiseen ja 15 000 000 euroa omaishoidon kehittämiseen.

92. EU ja kansainväliset järjestöt

87. Euroopan rahoitusvakausvälineen osakkeiden hankkiminen (siirtomääräraha 3 v)

Tässä on kyse suuren mittaluokan päätöksestä, joka asiallisesti merkitsee EU:n perussopimuksen uudelleen tulkitsemista. Euroopan rahoitusvakausvälineeseen sitoutuminen tuo Suomelle mukanaan merkittävät taloudelliset lisäsitoumukset.

Katsomme, että kevytmielisesti eräitä valtioita luotottaneiden pankkien tulisi osallistua kustannuksiin. Emme tätä ennen hyväksyneet Kreikalle myönnettävää miljarditukea.

Viittaamme edellä esitettyyn ja ehdotamme, että momentti ja sille ehdotettu määräraha poistetaan.

Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,

että eduskunta poistaa momentin 28.92.87 sekä sille ehdotetun 1 000 000 euron määrärahan Euroopan rahoitusvakausvälineen osakkeiden hankkimiseen.

20. Ammatillinen koulutus

30. Valtionosuus ja -avustus ammatillisen koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Ehdotuksemme on myös osa oppivelvollisuusiän nostamiseen tähtäävää esitystämme sekä nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisytyötä.

Viite: Sirnön LTA 100/2010 vp.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 29.20.30 otetaan lisäyksenä 8 000 000 euroa ammatillisen koulutuksen lisäämiseksi 4 000 opiskelijalla.

40. Korkeakouluopetus ja tutkimus

01. Suomen Akatemian toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Taantuman aikana tarve tutkittuun tietoon korostuu, jotta päätöksenteko aidosti vastaa ajan haasteisiin. Tästä huolimatta Vanhasen hallitus on leikannut toimintamahdollisuuksia lähes kaikilta valtion tutkimuslaitoksilta. Pidämmekin tärkeänä, että Suomen Akatemialla on riittävät voimavarat mielekkään yhteiskunnallisen tärkeän tiedon tuottamiseen yhteiskunnallisen keskustelun ja päätöksenteon pohjaksi.

Viite: Sirnön LTA 101/2010 vp.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 29.40.01 otetaan lisäyksenä 3 000 000 euroa Suomen Akatemian toimintamenoihin.

50. Valtionrahoitus yliopistojen toimintaan (siirtomääräraha 2 v)

Uusi yliopistolaki on ajanut yliopistot rahoitusalijäämään, minkä seurauksena Oulun yliopisto on nyt esittänyt 110-vuotisen Kajaanin opettajankoulutuksen lakkauttamista. Rahoituksellinen alijäämä Oulun yliopistolla on 8—9 miljoonaa euroa vuoden 2012 loppuun mennessä. Vaje muodostuu siitä, että perusrahoitus supistuu 3,2 milj. euroa, palkankorotusten vaikutus on 5 milj. euroa, työttömyysvakuutusmaksut ovat 0,8 milj. euroa ja alv-kompensaation vaje on 1,0 milj. euroa. Rahoitusvajeen vuoksi arvioidaan henkilöstön vähennystarpeeksi 180 henkilötyövuotta. Menoja joudutaan supistamaan lisäksi toimitiloja vähentämällä. Tämä Oulun yliopiston perusrahoituksen alijäämä johtaa nyt Kajaanin opettajankoulutuksen lakkauttamiseen.

Opettajankoulutus on Kajaanille erittäin tärkeä elinkeinorakenteen työkalu, jonka poistuminen on kova isku koko Kainuulle. Opettajankoulutuksen lakkauttaminen vie Kainuusta myös sitä osaamista, jonka varassa koko maakuntaa on kehitetty. Seuraukset opettajankoulutuksen lakkauttamisesta tulevat olemaan Kajaanille vakavat. Esitämme nyt, että hallitus myöntää lisätalousarviossa Oulun yliopistolle lisärahoituksen, jolla voidaan turvata Kajaanin yliopistokeskuksen opettajankoulutuksen jatkuminen.

Kaiken kaikkiaan yliopistouudistus ja valtion tuottavuusohjelma ovat johtaneet myös muiden yliopistojen toimintamahdollisuuksien heikkenemiseen, kenties Aalto-yliopistoa lukuun ottamatta.

Viite: Sirnön LTA 102/2010 vp.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 29.40.50 otetaan lisäyksenä 1 500 000 euroa Kajaanin yliopistokeskuksen opettajankoulutuksen jatkumisen turvaamiseksi ja

että momentille 29.40.50 otetaan lisäyksenä 19 500 000 euroa muiden yliopistojen ja yliopistokeskusten toimintamahdollisuuksien parantamiseen.

10. Liikenneverkko

20. Perusväylänpito (siirtomääräraha 2 v)

Perusrakenteen investoinnit ovat vuosia olleet riittämättömiä. Nykyisissä oloissa lisäpanostus pitäisi lisäksi yllä työllisyyttä.

Viite: Kuopan LTA 39/2010 vp.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 31.10.20 otetaan lisäyksenä 80 000 000 euroa, josta osoitetaan 40 000 000 euroa tienpitoon ja 40 000 000 euroa radanpitoon.

30. Liikenteen tukeminen ja ostopalvelut

63. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Määräraha on riittämätön joukkoliikenteen ylläpitämiseen ja aktiiviseen kehittämiseen. Määrärahalla on syytä huolehtia riittävän alhaisista lippujen hinnoista ja riittävästä liikennöintitiheydestä.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 31.30.63 otetaan lisäyksenä 20 000 000 euroa joukkoliikenteen palvelujen ostoon ja kehittämiseen.

20. Innovaatiopolitiikka ja yritysten kansainvälistyminen

06. Tekes - teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Taantuma ja siihen liittyvä tuotannollinen murros elinkeinoelämässämme edellyttävät julkista lisäpanostusta tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Ilman tätä Suomella ja suomalaisilla ei ole mahdollisuutta selvitä ilmasto- ja talouskriisin haasteista. Silti hallitus talousarvioesityksessään esittää, että Tekesin toimintamenoista leikataan yli miljoona euroa vuoden 2009 tasosta. Tämä on vastoin hallituksen itsensä laatimaa innovaatioselontekoa sekä tutkimus- ja kehittämistoimintamme nostamista esimerkiksi ilmasto- ja energiakysymysten osalta maailman kärkeen.

Viite: Sirnön LTA 103/2010 vp.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 32.20.06 otetaan lisäyksenä 1 000 000 euroa Tekesin toimintamenoihin.

30. Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka

51. Työllistämis-, koulutus- ja erityistoimet (kiinteä määräraha)

Pidämme työllisyysmäärärahoja riittämättöminä. Sen lisäksi, että lisäysehdotuksillamme muille momenteille on työllisyysvaikutuksia, on tarpeen myös kasvattaa tätä määrärahaa. Vaarana on, että pitkäaikaistyöttömyys kasvaa voimakkaasti.

Sosiaalisten yritysten tarkoituksena on luoda työpaikkoja erityisesti vajaakuntoisille ja pitkäaikaistyöttömille. Erona muihin yrityksiin on, että sosiaalisen yrityksen työllistämistä työntekijöistä vähintään 30 prosenttia on vajaakuntoisia tai yhteensä vajaakuntoisia ja pitkäaikaistyöttömiä. Laki sosiaalisista yrityksistä tuli voimaan vuoden 2004 alussa. Lainsäädäntö sosiaalisista yrityksistä sisällytettiin pääministeri Matti Vanhasen hallituksen ohjelmaan ja työllisyyden politiikkaohjelmaan.

Työllisyysmäärärahojen leikkaaminen sosiaalisilta yrityksiltä on ajanut yrityksiä tilanteeseen, jolloin heillä on puoli vuotta aikaa saada lain edellyttämä 30 prosentin sääntö toteutettua. Kun yritys ei saa palkkatuettuja työntekijöitä, uhkaa sitä sosiaalisen yrityksen statuksen muuttuminen.

Hallitusohjelman teemana on "Vastuullinen, välittävä ja kannustava Suomi". Siinä todetaan mm.: "Työvoimapoliittisten toimien, kuten työvoimakoulutuksen ja tukityöllistämisen, vaikuttavuutta on oleellisesti parannettava pitäen selkeästi tavoitteena henkilön työllistymistä." Hallitus on myös luvannut, että "Palkkatuen riittävyyden turvaamiseksi ja sen ennakoitavuuden parantamiseksi työllisyysmäärärahojen alueellisessa jaossa vuonna 2007 sosiaalisten yritysten määrärahat kiintiöidään erikseen." Näin ei ole tapahtunut.

Työttömien työllistämisessä käytetty vain 8 euron ylläpitokorvaus on täysin riittämätön. Se ei peitä edes työssäkäyntikuluja työttömien motivoinnista puhumattakaan. Hallituksen esitys vain euron korotuksesta ko. rahaan on vaikeassa jamassa olevien työttömien näkökulmasta melkeinpä pilkantekoa.

Viite: Sirnön LTA 105/2010 vp.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 32.30.51 otetaan lisäyksenä 82 500 000 euroa, josta osoitetaan 75 000 000 euroa työllistämis-, koulutus- ja erityistoimiin, 5 000 000 euroa sosiaalisten yritysten toimintaedellytysten turvaamiseen ja 2 500 000 euroa työllistettyjen työttömien ylläpitokorvauksen korottamiseen budjettiperusteisesti 8 eurosta 15 euroon päivässä.

01. Hallinto

01. Sosiaali- ja terveysministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Monet sekä Ruotsista että Suomesta eläkettä saavat kokevat tällaisen eläketulon verotuksen edelleenkin ongelmalliseksi. Tästä syytä on syytä suorittaa pikaisesti selvitys epäoikeudenmukaisuuksien oikaisemisesta.

Ns. taitettu eläkeindeksi merkitsee sitä, että eläkkeisiin tulee ensisijaisesti hyvitys inflaatiosta ja vain vähäisessä määrin yleisestä ansiotason noususta. On tarpeen suorittaa selvitys siitä, miten tämä indeksi voitaisiin korjata puoliväli-indeksiksi.

Viite: Kankaan LTA 27/2010 vp ja LTA 28/2010 vp.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 33.01.01 otetaan lisäyksenä 100 000 euroa, josta osoitetaan 50 000 euroa selvitystyöhön sekä Ruotsista että Suomesta saatavan eläketulon verotuksen epäkohdista ja 50 000 euroa työeläkkeiden puoliväli-indeksiä koskevaan selvitykseen.

03. Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Tällä hetkellä yli 30 000 valitusta ruuhkauttaa sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan. Keskimääräinen käsittelyaika on yli 15 kuukautta. Tilanne on kestämätön, koska kyse kuitenkin on mitä suurimmassa määrin ihmisten perusoikeuksien toteutumisesta: oikeudesta toimeentuloon ja terveyteen.

Viite: Sirnön LTA 106/2010 vp.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 33.01.03 otetaan lisäyksenä 4 000 000 euroa sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan toimintamenoihin ruuhkien purkamiseksi ja ihmisten perusturvan ajallaan saamisen turvaamiseksi.

03. Tutkimus- ja kehittämistoiminta

04. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) yt-neuvottelut päättyivät marraskuussa. Stakesin ja Kansanterveyslaitoksen yhdistämisestä vuodenvaihteessa syntynyt laitos irtisanoo noin sata henkilöä, joista osa toimii osa-aikaisessa työsuhteessa.

Irtisanomiset ovat seurausta siitä, ettei Vanhasen hallitus noudata yhdistämissopimusta ja uhkaa aliresursoinnillaan vaarantaa pysyvästi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintaa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toiminta kuitenkin edellyttäisi selkeästi lisämäärärahoja muun muassa hiv-työhön ja lähisuhdeväkivaltayksikön perustamiseen. Lähisuhdeväkivallan yksikkö toimisi pysyvänä asiantuntijaelimenä ja koordinoisi lähisuhdeväkivallan vastaista työtä. Lähisuhdeväkivaltahan ei ole yksityisasia vaan Suomen suurimpia ihmisoikeusongelmia.

Viite: Sirnön LTA 107/2010 vp.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 33.03.04 otetaan lisäyksenä 4 500 000 euroa, josta osoitetaan 3 000 000 euroa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintamenoihin estämään suunnitellut irtisanomiset ja 1 500 000 euroa lähisuhdeväkivaltayksikön perustamiseksi laitoksen yhteyteen.

20. Työttömyysturva

Työttömyys on yhä koko Suomea koskettava ongelma erityisesti nyt, kun lomautus- ja irtisanomisilmoituksia tulee satoja päivittäin.

Talouden vaikeuksien jatkuessa ja noususuhdanteen viipyessä pitkäaikaistyöttömyys tulee yhä useamman kohtaloksi. Pitkäaikais- ja toistuvaistyöttömien osuus uhkaa kasvaa ja heidän sijoittumisensa työmarkkinoille on epätodennäköistä ilman erityisiä tukitoimia. Myös maahanmuuttajien tilanne vaatii erityistoimia.

Työttömyysajan perusturvan taso on liian alhainen, minkä lisäksi verotus on pienissä etuustuloissa ankaraa. Perusturvan taso tulee nostaa 700 euroon kuukaudessa.

Verotuksessa puolisoita kohdellaan itsenäisinä ihmisiä niin, etteivät toisen tulot vaikuta toisen veron määrään lisäävästi tai vähentävästi. Tällöin ei ole perusteita myöskään sitoa työmarkkinatukea toisen puolison tuloihin.

51. Työttömyysturvan mukainen perusturva (arviomääräraha)

Työttömyys on merkittävin pitkäaikaisköyhyyden syy. Siksi peruspäivärahaa on välttämätöntä korottaa tuntuvasti.

Viite: Kankaan LTA 29/2010 vp ja Sirnön LTA 108/2010 vp.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 33.20.51 otetaan lisäyksenä 23 000 000 euroa työttömyysturvan peruspäivärahan korottamiseksi budjettiperusteisesti 1.7.2010 lukien niin, että se nousee 700 euroon kuukaudessa.

52. Työmarkkinatuki (arviomääräraha)

Työttömyys on merkittävin pitkäaikaisköyhyyden syy. Siksi osana vasemmistoliiton perusturvauudistusta esitämme, että työmarkkinatuki nousee 700 euroon kuukaudessa.

Viittaamme tätä menolukua koskeviin perusteluihimme.

Viite: Sirnön LTA 109/2010 vp.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 33.20.52 otetaan lisäyksenä 128 000 000 euroa työmarkkinatuen korottamiseksi budjettiperusteisesti siten, että 1.7.2010 lukien työmarkkinatuki nousee 700 euroon kuukaudessa.

70. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

01. Työsuojelun aluehallintoviranomaisten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Työsuojelu joutuu kamppailemaan lisääntyneiden töiden ja henkilökuntapulan tuomien ongelmien kanssa. Resurssit ovat selvästi alimitoitetut, ja samaan aikaan työsuojelu kohtaa jatkuvasti kasvavia haasteita. Ennakkotarkastusten määrä lisääntyy. Työelämän epäkohtien poistaminen ja työsuojelupiirin toiminnan tehostaminen ovat todellisia haasteita. Tämä edellyttää panostusta työsuojelun vastuualueen käytännön työsuojelun valvonta- ja ohjaustyöhön.

Työsuojeluhallinnossa on viime vuosina panostettu voimakkaasti muun muassa ulkomaalaisvalvontaan. Samoin tilaajavastuulaki on tuonut uudenlaisia tehtäviä.

Työsuojelun vastuualue tekee tärkeää työtä harmaan talouden kitkemisessä. Harmaa talous tuo mukanaan rikollisuutta, ja se on myös suuri työturvallisuusongelma. Rakennusliiton laskelmien mukaan valtio menettää veroja ja sosiaaliturvamaksuja yksin rakennustyömaiden harmaan talouden takia vuosittain vähinään 250 miljoonaa euroa.

Viite: Kankaan LTA 30/2010 vp ja Sirnön LTA 110/2010 vp.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 33.70.01 otetaan lisäyksenä 7 000 000 euroa aluehallintoviranomaisten työsuojelun vastuualueelle niiden toiminnan turvaamiseksi, työehtojen valvonnan tehostamiseksi ja harmaan talouden torjumiseksi.

10. Ympäristön- ja luonnonsuojelu

61. Ympäristönsuojelun edistäminen (siirtomääräraha 3 v)

Vesiensuojelun kannalta on tärkeää, että jätevesien käsittely pysytään keskittämään mahdollisimman tehokkaisiin puhdistamoihin. Tämä edellyttää siirtoviemäreiden rakentamista. Kunnissa on myös valmiita toteuttamiskelpoisia suunnitelmia, kunhan niihin saadaan rahoitus.

Viite: Kuopan LTA 40/2010 vp.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 35.10.61 otetaan lisäyksenä 5 000 000 euroa kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien parantamiseen haja-asutusalueilla.

70. Alusinvestoinnit (siirtomääräraha 3 v)

Öljynkuljetukset lisääntyvät jatkuvasti Suomenlahdella ja Itämeren alueella. Riskit onnettomuudesta kasvavat, joten toimia onnettomuusriskien vähentämiseksi on lisättävä. Laivojen kulunvalvonnan tehostaminen on toteutettava pikaisesti. Nämäkään toimenpiteet eivät estä kokonaan öljytankkerionnettomuutta. On lisättävä öljyntorjuntakaluston määrää, joka nykyisellä tasolla ei ole riittävä suuronnettomuuden vahinkojen minimoimiseksi.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 35.10.70 otetaan lisäyksenä 3 000 000 euroa öljyntorjuntakaluston hankkimiseen.