Yleisperustelut
Työllisyys ja elvytys
Työllisyys heikkenee edelleen, ja pitkäaikaistyöttömyys
uhkaa nousta vakavaksi ongelmaksi. Tähän ei hallitus
halunnut varautua vuoden 2010 varsinaisessa talousarviossa. Työttömyys
nousee tänä vuonna yli 9 prosentin. Paranevaa
kehitystä voidaan odottaa ensi vuodelta, mutta sen takia
ei pidä antaa nyt työttömyyden nousta.
Hallituksen ylimääräinen tuloveronkevennys oli
elvyttämisen ja työllisyyden kannalta tehoton.
Yleisen arvonlisäverokannan nosto heinäkuun alusta
lukien 23 prosenttiin alkaa heikentää työllisyyttä.
Ensi vuonna yleinen arvonlisäveron korotus jo kiristää selvästi
verotusta. Kaiken kaikkiaan verotus on ensi vuonna kiristävää mm.
siksi, että työnantajan kansaneläkemaksun poisto
korvataan lähinnä kuluttajiin kohdistuvalla energiaveron
kiristämisellä.
Tänä vuonna on edelleen perusteita jatkaa
elvyttämistä. Kokonaistuotanto on ensinnäkin keskimäärin
5 prosenttia vuoden 2008 tason alapuolella ja vastaavasti työttömyys
korkealla, joten resursseja on selvästi vajaakäytössä.
Suomen julkinen talous kestää myös elvytyksen
toisin kuin eräiden muiden Euroopan maiden. Palkansaajien
tutkimuslaitos arvioi myös, että julkinen sektori
muuttuu ylijäämäiseksi jo vuonna 2012.
Sekä välittömän elvyttämisen
ja työllisyyden kannalta että yritysten toimintaedellytysten
parantamiseksi olisi perusteltua panostaa voimakkaasti teihin ja
rautateihin. Julkisiin investointeihin on syytä panostaa
etenkin tänä vuonna.
Verotuksessa on perusteltua olla alentamatta 26 prosentin verokannan
mukaista yhteisöveroa, joka on eurooppalaisittain alhainen.
Sen sijaan pääomatulojen verotusta voidaan hyvin
kiristää. Vasemmistoliitto onkin kannattanut pääomatulojen
verottamista muiden tulojen tapaan.
Kulutusverojen osalta on syytä ottaa huomioon
se, että ne kallistavat työpanosta palkkaverotuksen
kiristämisen tapaan, mutta tulonjakovaikutukset ovat kielteisemmät
kuin progressiivisessa ansiotulojen verotuksessa. Siten vaatimus,
että pitää siirtyä "työn
verottamisesta kulutuksen verottamiseen" on harhaanjohtava ja edustaa
epäoikeudenmukaista politiikkaa.
Tähän esitykseen sisältyvät
useat ehdotukset vaikuttavat myönteisesti työllisyyteen.
Lisäksi on syytä muistaa, että ammatillisen
koulutuksen lisääminen on investointi henkiseen
pääomaan ja ammatillisiin valmiuksiin.
Julkisen talouden kestävyyden kannalta keskeinen tekijä on
hyvä työllisyys. Vanhuuseläkelainsäädännön
merkitys on marginaalinen, sillä eläkkeelle siirtymisen
myöhentyminen riippuu suurelta osin yksilön terveydestä ja
työkyvystä sekä työpaikkojen
tilanteesta eikä niinkään kannustimista
tai ikärajoista.
Harmaan talouden ja työehtojen valvonta
Talousrikollisuuden ja harmaan talouden määrän
arvioidaan olevan Suomessa 4—5 prosenttia bruttokansantuotteesta
eli noin 5—7 miljardia euroa vuodessa.
Tätä määrää tulisi
saada pienemmäksi ja samalla kasvattaa verotuottoja. Lakeja
noudattaville yrityksille tiukasta harmaan talouden valvonnasta
olisi etua.
Tarvitaankin tehokas toimenpideohjelma harmaan talouden torjumiseksi.
Tämän lisätalousarvion yhteydessä ehdotamme
eräitä toimenpiteitä. Harmaan talouden
torjuntaan tarvitaankin lisäpanoksia sekä verottajalle,
työsuojelun vastuualueelle, poliisille, syyttäjälle
että oikeuslaitokselle.
Erittäin tärkeäksi valvonnan kohteeksi
on tullut ulkomaalaisen työvoiman työehtojen valvonta
varsinkin rakentamiseen liittyvissä töissä. Henkilökuntaa
on aivan liian vähän estämään
sitä, että ulkomaalaisten työntekijöiden
heikompaa asemaa käytetään palkkojen
ja muiden työehtojen polkemiseen. Tämä,
samoin kuin harmaan talouden riittämätön
asema, vaikeuttaa kunniallisten suomalaisten yritysten toimintaa. Siksi
tarvitaan valvonnan tehostamista, viranomaisten tiedonsaannin parantamista
ja kanneoikeutta ammatillisille järjestöille.
Hallitus teki tässä suhteessa aivan väärin
esittäessään työperäisen
siirtolaisuuden lisäämistä EU:n ulkopuolelta,
mutta jättäen valvonnan täysin retuperälle.
Opetus, tiede ja kulttuuri
Vasemmistoliiton tavoitteena on oppivelvollisuusiän
nostaminen 18 ikävuoteen niin, että oppivelvollisuuden
piiriin luettaisiin tällöin myös oppisopimuskoulutus.
Liikkeelle voitaisiin lähteä tämän
toteuttamisessa myös siten, että ensi vaiheessa
se mahdollistettaisiin riittävällä koulutustarjonnalla
ja vasta sen jälkeen säädettäisiin
velvoittavaa lainsäädäntöä.
Hallitus ei takaa kaikille nuorille, työttömille ja
työttömyysuhan alla eläville koulutuspaikkoja,
joiden avulla ennaltaehkäistäisiin sekä syrjäytyminen
että mahdollistettaisiin osaamisen uudistaminen. Lisäpanokset
ammatilliseen koulutukseen, yliopistoille ja vapaaseen sivistystyöhön
ovat elintärkeitä, jotta selviäminen
ihmisten arjen tasolla taantumasta mahdollistuu.
Vanhasen hallitus ajaa alas valtion omaa tutkimustoimintaa kovalla
kädellä aikana, jona juuri tarvitsisimme valtion
tutkimuslaitosten tuottamaa tutkittua tietoa selvitäksemme
taantumasta. Valtion tutkimuslaitoksien toiminta on turvattava,
jotta yhteiset lamalääkkeemme perustuvat tietoon
kylmän eriarvoistavan ideologian sijaan.
Kulttuurin merkitys ihmisten arjessa selviytymisessä taantuman
keskellä korostuu. Valitettavasti kunnissa kuitenkin juuri
nyt säästetään kulttuurista.
Siksi valtion pitäisi lisätä omaa rahoitusosuuttaan,
jotta ammattilaisten toteuttama kulttuurin kokeminen, kuluttaminen
ja luominen mahdollistuisi kaikkien suomalaisten arjessa.
Oikeudenmukaisuus
Verolakien käsittelyssä olemme esittäneet,
että suurituloisimmat jätettäisiin veronkevennyksen ulkopuolelle.
Sen sijaan pienten tulojen verotusta kevennettäisiin nostamalla
kunnallisverotuksen perusvähennys 3 000 euroon.
Edelleen mielestämme on perusteltua säätää omaishoitajien pienet
korvaukset verovapaiksi.
Oikeudenmukaisuus edellyttää myös,
että miljoonaomaisuuksia ryhdytään jälleen
verottamaan. Vanhasen ensimmäinen, keskustasta ja sosialidemokraateista
koostunut hallitus teki suuren virheen poistaessaan varallisuusveron. Yhtä perusteltua
on suurten perintöjen verottaminen.
Verotuksen kestävä periaate on, että veroja kukin
maksaa kykynsä mukaan. Mitä suuremmat ovat tulot,
sitä suhteellisestikin enemmän veroja voi maksaa.
Se on myös oikeudenmukaista.
Vanhasen toinen hallitus on kuitenkin edeltäjänsä tapaan
viemässä verotusta kohti tasaveroa. Kaikkein eniten
pääomatuloja saavat maksavat nyt saman veroprosentin
mukaan kuin keskivertopalkansaaja eivätkä suinkaan
sen mukaan kuin jos kyse olisi vastaavan suuruisista palkkatuloista.
Vuoden 2009 ylimääräinen tuloveron
kevennys myös suurimpiin tuloihin oli työllisyyden kannalta
tehoton ja oikeudenmukaisuustavoitteen vastainen. Veronkevennyksen
vastapainoksi hallitus korottaa yleistä arvonlisäveroprosenttia
1.7. lukien. Kokoomuksella ja keskustalla on aikomus jatkaa tuloverotuksen
keventämistä ja arvonlisäveron korottamista
tulevinakin vuosina. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä ei
hyväksynyt yleisen arvonlisäveroprosentin korottamista.
Tuloverotuksessa päämäärämme
on pienimpien tulojen vapauttaminen verotuksesta, jolloin tavoiterajana
on 10 000 euroa.
Sen lisäksi hallitus ajoi kiinteistöveron
korottamista, vaikka kiinteistövero ei lainkaan ota huomioon
ihmisten maksukykyä. Kiinteistöveron asukkaat
maksavat yhtiövastikkeissa ja vuokrissa välillisesti
kunnalle ja omakotitalossa asuva itse suoraan kunnalle. Käsiteltäessä kyseistä lakiehdotusta
vasemmistoliitto ei hyväksynyt kiinteistöveron
ala- ja ylärajojen korottamista.
Kiinteistöveroa perustellaan usein teoreettisilla näkökohdilla,
sillä että kiinteistö liikkumattomana
kohteena sopii paremmin verotuksen kohteeksi kuin sellaiset verotuksen
kohteet, jotka voivat muuttaa maasta toiseen. Kiinteistövero
ei kuitenkaan ota huomioon maksukykyä eikä siten
voi olla oikeudenmukainen.
Maa- ja metsätalousmaa on kiinteistöveron ulkopuolella.
Nyt on tuotu esille ajatus metsätalousmaahan kohdistettavasta
vuotuisesta metsänomistusmaksusta, jonka tarkoituksena
olisi lisätä puukauppaa. Samaan tarkoitukseen
on aiemmin ehdotettu kiinteistöveron käyttöä.
Pinta-alaverotukseen palaaminen ei ole ollut esillä. Valittiinpa
kiinteistövero tai metsänomistusmaksu keinoksi
puun myynnin tasaamiseen, tämä vero tai maksu
vähennettäisiin siitä verosta, jota nyt
kannetaan puun myyntitulosta. Näin ollen niillä ei
lisättäisi metsätalouteen kohdistuvaa
verotusta.
Tehtiinpä mitä tahansa maa- ja metsätalousmaahan
kohdistuvia veromuutoksia, selvää on, että ne
eivät perustele jokamiehenoikeuksien rajoittamista.
Vasemmistoliiton mielestä on tärkeää säilyttää jokamiehen
oikeudet.
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä esitti varsinaisen
talousarviokäsittelyn pohjaksi
- että vuodessa yli 60 000
euroa ansaitsevien verotusta ei kevennetä vaan
kiristetään
- että osinko- ja muita pääomatuloja
verotetaan muiden ansiotulojen yhteydessä progressiivisesti
ja samalla puututaan listaamattomien osakeyhtiöiden osinkotulon
verottomaan
- otetaan jälleen käyttöön
varallisuusvero, jota kannettaisiin yli 1 milj. euron varallisuudesta
- energiayhtiöille kertyvän ylimääräisen
voiton (ns. Windfall-voitto) verottamista
- pörssissä nykyisin verottomana tapahtuvan
arvonpaperikaupan säätämistä verolliseksi
- tulojen, myös palkkatulon sijaan tulleiden etuustulojen,
tekemistä asteittain verottomiksi 10 000 euroon
saakka, missä tarkoituksessa ehdotimme vuoden 2010 kunnallisverotuksen
perusvähennykseksi 3 000 euroa.
Oikeudenmukaisuus edellyttää myös,
että pienimmät etuudet korotetaan 700 euroon kuukaudessa.
Työttömyysajan perusturvan lisäksi esitimme
valiokuntakäsittelyssä, että myös
muu perusturva eli isyys-, äitiys- ja vanhempainraha sekä kansaneläke
korotetaan 700 euroon kuukaudessa. Samalla olisi tietenkin tarkistettava asumistukia,
jotta korotus ei vähentäisi niitä.
Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi
seuraavat lausumat:
Vastalauseen lausumaehdotus 1
Eduskunta edellyttää, että hallitus
valmistelee pikaisesti toimenpidepaketin ulkomaalaisen työvoiman
työehtojen valvonnan tehostamisesta ja harmaan talouden
kitkemisestä.
Vastalauseen lausumaehdotus 2
Eduskunta edellyttää, että työmarkkinatukea
ja työttömyyspäivärahaa tarkistetaan
välittömästi, sillä pitkäaikaistyöttömyys
kasvaa ja nuorisotyöttömyys lisääntyy.