Perustelut

Valiokunta puoltaa esityksen hyväksymistä muuttamattomana.

Hallituksen esitys on keskeinen osa niitä sopeutustoimia, joiden tarkoituksena on edistää tuloverotuksen keinoin valtiontalouden tasapainotavoitetta ja vahvistaa hyvinvointivaltion rahoituspohjaa. Toimenpiteistä on sovittu viime kevään kehyspäätöksessäValtiontalouden kehyksiä vuosille 2013—2016 on käsitelty tarkemmin valtioneuvoston selonteossa VNS 1/2012 vp. . Kehyspäätös noudattaa puolestaan hallitusohjelman talouspoliittista päätavoitetta saavuttaa valtiontalouden tasapaino ja kääntää valtion velkasuhde laskuun vaalikauden loppuun mennessä. Kehyspäätöksessä on todettu lisäksi, että lisäsopeutustoimet ovat tarpeen, jotta valtion taloudenpidolle asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa.

Esityksen tarkoituksena on siis tukea hallitusohjelman ja kehyspäätöksen tasapainotavoitetta. Samanaikaisesti toteutetaan myös veroratkaisuja, joilla edistetään verotuksen oikeudenmukaisuutta sekä tuetaan talouskasvua ja innovaatiotoimintaa.

Hallitus esittää, että hallitusohjelmassa sovituista, ansiotuloverotukseen tehtävistä vuosittaisista tarkistuksista luovutaan väliaikaisesti vuosien 2013 ja 2014 tuloverotuksessa. Lisäksi suurten palkka- ja eläketulojen verorasitusta kasvatetaan väliaikaisesti lisäämällä tuloveroasteikkoon vuosiksi 2013—2015 uusi ylin veroluokka 100 000 euroa ylittäville tuloille. Tämän veroasteikkoon tehtävän muutoksen lisäksi suurista eläkkeistä perittäisiin eläketulon lisäveroa siltä osin kuin eläketulo ylittää eläketulovähennyksen jälkeen 45 000 euroa.

Näiden verotusta kiristävien toimien rinnalla pienituloisten verotusta on tarkoitus keventää kasvattamalla työtulovähennystä ja kunnallisverotuksen perusvähennystä. Kummankin vähennyksen enimmäismääriä esitetään korotettaviksi, työtulovähennyksen 945 eurosta 970 euroon ja perusvähennyksen 2 850 eurosta 2 880 euroon. Lisäksi työtulovähennyksen kertymäprosenttia korotettaisiin 7,1 prosentista 7,3 prosenttiin. Muutokset pienentävät verotuottoja yhteensä arviolta 65 milj. euroa. Verotuottomenetyksistä kunnille ja seurakunnille koituva osuus on tarkoitus kompensoida täysimääräisesti.

Esitykseen sisältyy lisäksi EU-oikeuden edellyttämä tarkennus kotitalousvähennykseen. Vähennyksen voisi saada jatkossa sen perusteella myös toisessa jäsenvaltiossa tehdystä työstä, jos vähennysoikeuden yleiset edellytykset täyttyvät. Ehdotus täyttää näin tältä osin työntekijöiden ja henkilöiden vapaata liikkuvuutta koskevat vapausoikeudet.

Valiokunnan yleisarvio

Valiokunta pitää esitystä perusteltuna ja hyväksyttävänä joustona hallitusohjelman työn verotusta koskeviin peruslinjauksiin nähden. Asteikkotarkistuksista luopuminen merkitsee yksin usean sadan miljoonan euron lisäkertymää valtion verotuotoissa vuositasolla siihen verrattuna, että tarkistus tehtäisiin viime vuosien tapaan. Ehdotuksella on näin väliaikaisenakin suuri merkitys valtion verotuottoihin. Muut ehdotukset ovat tuottovaikutuksiltaan edellistä selvästi vähäisempiä ja keskenään osin vastakkaisia. Niiden on arvioitu lisäävän valtion verotuloja kaikkiaan noin 15 milj. euroa, kun kunnille ja seurakunnille aiheutuvat verotulonmenetykset on kompensoitu.

Ehdotukset painottuvat valiokunnan mielestä myös hyväksyttävällä tavalla. Verorasituksen kasvu kohdistuu selvimmin suurituloisiin, joilla on keskimääräistä parempi veronmaksukyky. Toisaalta uusi veroluokka on tarkoitettu väliaikaiseksi solidaarisuusveroksi, jonka on tarkoitus poistua vuonna 2015. Ehdotetun asteikon mukainen vero 100 000 euron kohdalla on 18 718,75 euroa ja alarajan ylittävän tulon osalta 31,75 prosenttia. Ylin marginaaliveroprosentti nousee näin kaksi prosenttiyksikköä nykytasosta. Veroasteen muutos on kuitenkin suurituloisten pääjoukossa, 110 000—120 000 euron tulotasolla, vain 0,02—0,17 prosenttiyksikköäKehyspäätöksessä on arvioitu, että ansio- ja pääomatuloveron tuotto kasvavaa vajaat 9 % vuonna 2013 ja 6 ½ % kehyskaudella keskimäärin. Ilman yleisradioveroa tuotto kasvaa noin 5 % vuodessa. Ansiotulojen arvioidaan kasvavan keskimäärin 3½ % ja pääomatulojen keskimäärin 4½ % vuodessa. Laskelmassa on oletettu hallituksen uusien sopeutuspäätösten mukaisesti, että vuosina 2013 ja 2014 veroperusteita ei tarkisteta inflaation tai ansiotason nousun mukaisesti.. Muutos yksilötasolla on siten useimmille varsin kohtuullinen. Uusi veroluokka kohdistuu ylipäänsä melko pieneen joukkoon, noin 50 000 palkansaajaan, ja sen tuottamaksi kertymäksi arvioidaan ensi vuonna noin 30 milj. euroa.

Esitetyt muutokset kaventavat kaikkiaan hieman tuloeroja. Vaikka yksittäisten muutosten tulonjakovaikutukset ovat pieniä, esitys pienentää tulonjakoa kuvaavaa ns. Gini-kerrointa 0,1 yksikköä nykyisestäVaikutusarvio perustuu VATTin taustalaskelmiin. . Esitys toteuttaa siten myös verotuksen oikeudenmukaisuuteen liittyviä tavoitteita.

Valiokunta käsittelee seuraavassa lyhyesti vielä eläketulojen verotusta. Valiokunnalla ei ole huomautettavaa esitykseen siltä osin kuin siinä on kysymys kotitalousvähennykseen tehtävästä tarkennuksesta.

Eläketulon lisävero

Suurta eläketuloa saavien verotusta on siis tarkoitus kiristää tuloverolakiin lisättävällä uudella säännöksellä (TVL 124 § 5 mom.). Eläketulosta perittäisiin sen nojalla valtiolle eläketulon lisäveroa 6 prosenttia siltä osin kuin eläketulo ylittää eläketulovähennyksen jälkeen 45 000 euroa. Lisäveroa maksettaisiin nimensä mukaisesti progressiivisen tuloveroasteikon perusteella määrätyn tuloveron lisäksi.

Muutosehdotuksen ensisijaisena tarkoituksena on kerätä verotuloja niiltä, joilla on hyvä veronmaksukyky. Lisäksi sillä halutaan kaventaa eläketulon ja palkkatulon veroasteiden välistä eroa ja kannustaa eläkeikää lähestyviä jatkamaan työelämässä. Eläkkeiden nykyinen palkkatuloa kevyempi verotus vaikuttaa tältä osin käytännössä juuri vastakkaisella tavalla.

Ehdotus on valiokunnan mielestä perusteltu. Se kaventaa erityisesti suurten palkka- ja eläketulojen välistä veroeroa. Eläkkeen veroaste saavuttaisi 53-vuotiaan palkansaajan keskimääräisen palkkatulon veroasteen noin 95 000 euron vuosituloilla ja olisi sen jälkeen hieman palkkatulojen veroastetta korkeampi. Vertailussa on otettu silloin huomioon palkkatuloon kohdistuvat pakolliset maksutPalkansaajien veroasteeseen on luettu hallituksen esityksessä myös ne pakolliset vakuutusmaksut, joita ei peritä eläketulosta. Näitä ovat työntekijän eläkevakuutus- ja työttömyysvakuutusmaksu sekä sairaanhoitovakuutuksen päivärahamaksu. Tarkoituksena on ottaa huomioon kaikki palkansaajien käytettävissä olevia tuloja pienentävät veroluonteiset maksut. Vertailu on sitten suoritettu näin saadun kokonaisrasituksen perusteella. ja vuoden 2013 yleisradiovero.

Alle 95 000 euron suuruisten eläketulojen verotus säilyy edelleen pääosin palkkatulojen verotusta kevyempänä, kuten hallituksen esityksen perusteluissa olevasta taulukosta 3 käy hyvin ilmi. Ero johtuu valtion- ja kunnallisverotuksessa tehtävästä eläketulovähennyksestäEläketulovähennys keventää pienituloisen eläkkeensaajan verotusta. Valtionverotuksen eläketulovähennys on tänä vuonna enintään 11 660 euroa tai sitä pienempi eläketulon määrä. Vähennyksen vaikutusalue ulottuu hieman yli 38 000 euroon saakka. Kunnallisverotuksen eläketulovähennys on vastaavasti enintään 8 530 euroa tai sitä pienempi eläketulon määrä. Kunnallisverotuksen eläketulovähennystä ei saa, kun tulot ovat hieman yli 24 000 euroa..

Uusi eläketulon lisävero on vaikutuksiltaan rajallinen myös siihen nähden, että se koskee noin 45 000:ta eläkeläistä eli 3,5:tä prosenttia kaikista eläkkeensaajista. Heiltä kerättävän lisäveron tuotto olisi noin 50 milj. euroa. Veroasteen muutos yksittäisellä eläkkeensaajalla on tuloalueella 50 000—120 000 euroa 0,60—4,08 prosenttia eli noin 300—4 900 euroa vuodessa.

Eduskunta-aloitteet

Valiokunta ehdottaa, että eduskunta-aloitteet hylätään.