VALTIOVARAINVALIOKUNNAN MIETINTÖ 24/2007 vp

VaVM 24/2007 vp - HE 146/2007 vp

Tarkistettu versio 2.1

Hallituksen esitys laiksi ajoneuvoverolain muuttamisesta

JOHDANTO

Vireilletulo

Eduskunta on 6 päivänä marraskuuta 2007 lähettänyt valtiovarainvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen laiksi ajoneuvoverolain muuttamisesta (HE 146/2007 vp).

Eduskunta-aloitteet

Valiokunta on käsitellyt esityksen yhteydessä seuraavat aloitteet:

LA 89/2007 vp  Laki ajoneuvoverolain 11 §:n muuttamisesta läh. 9.10.2007

TPA 11/2007 vp  Käyttövoimaveron poistaminen läh. 24.5.2007

Lausunnot

Eduskunnan päätöksen mukaisesti liikenne- ja viestintävaliokunta (LiVL 15/2007 vp) ja ympäristövaliokunta (YmVL 13/2007 vp) ovat antaneet asiasta lausunnot , jotka on otettu tämän mietinnön liitteiksi.

Jaostovalmistelu

Asia on valmisteltu valtiovarainvaliokunnan verojaostossa.

Asiantuntijat

Verojaostossa ovat olleet kuultavina

neuvotteleva virkamies Merja Sandell ja finanssisihteeri Petri Malinen, valtiovarainministeriö

neuvotteleva virkamies Tuomo Suvanto, liikenne- ja viestintäministeriö

tulliveropäällikkö Marko Koski, Tullihallitus

yksikönpäällikkö Olli Lindroos, Ajoneuvohallintokeskus AKE

toimitusjohtaja Pentti Rantala, Autoalan Keskusliitto ry

toimitusjohtaja Pekka Puputti, Autotuojat ry

toimitusjohtaja Pasi Nieminen, Autoliitto ry

professori Esko Linnakangas, Helsingin yliopisto

johtaja Martti Virtanen, Kilpailuvirasto

yliassistentti Kimmo Klemola, Lappeenrannan teknillinen yliopisto

toimitusjohtaja Matti Järvinen, Liikenneturva

projektipäällikkö Esa Mannisenmäki, Linja-autoliitto

toimitusjohtaja Jouko Kinnunen, Motiva Oy

toiminnanjohtaja Eero Yrjö-Koskinen, Suomen luonnonsuojeluliitto ry

johtaja Heikki Ojanperä, Teknisen Kaupan Liitto ry

johtava lakimies Juha Koponen, Veronmaksajain Keskusliitto

toimitusjohtaja Jarmo Nupponen, Öljy- ja Kaasualan Keskusliitto ry

Kirjallisen lausunnon ovat toimittaneet

  • Liikenneympäristöyhdistys ry
  • Sähköajoneuvoyhdistys SAY ry
  • Suomen ympäristökeskus
  • valtiovarainministeriö
  • ympäristöministeriö.

HALLITUKSEN ESITYS JA EDUSKUNTA-ALOITTEET

Hallituksen esitys

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ajoneuvoverolakia. Henkilöautoista kannettavan ajoneuvoveron perusvero ehdotetaan muutettavaksi auton ominaishiilidioksidipäästöihin perustuvaksi. Niistä henkilöautoista, joista ei ole päästötietoa, veroa kannettaisiin auton kokonaismassan perusteella. Perusveron päiväkohtaisista määristä säädettäisiin lain liitteenä olevissa verotaulukoissa.

Ennen vuotta 1994 käyttöön otetuista pakettiautoista kannettavan perusveron päiväkohtainen määrä ehdotetaan nostettavaksi 35 senttiin. Pakettiautoluokkaan kuuluva ajoneuvo, joka on varustettu kuljettajan istuimen ja sen vieressä olevien istuinten lisäksi muilla istuinpaikoilla tai niiden kiinnitykseen tarkoitetuilla laitteilla, ehdotetaan verotettavaksi kaksikäyttöautona kuten henkilöauto.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan asetuksella myöhemmin säädettävänä ajankohtana.

Eduskunta-aloitteet

LA 89/2007 vp.

Lakialoitteessa esitetään dieselautojen käyttövoimamaksun alentamista 10 prosentilla kaikissa ajoneuvoluokissa. Valtion verotuoton menetys olisi noin 33 miljoonaa euroa.

TPA 11/2007 vp.

Toimenpidealoitteessa ehdotetaan, että hallitus ryhtyy välittömästi toimenpiteisiin nykyisestä käyttövoimaverosta luopumiseksi, jotta tieliikenteessä suositaan vähemmän hiilidioksidipäästöistä liikennettä.

VALIOKUNNAN KANNANOTOT

Perustelut

Valiokunta puoltaa esityksen hyväksymistä verotaulukkoon tehtävin teknisluonteisin täsmennyksin sekä matkailuautojen perusveron tasoa koskevin muutoksin.

Hallituksen esitys ajoneuvoverolain muuttamisesta on annettu yhtä aikaa autoverolain muuttamista koskevan esityksen (HE 147/2007 vp) kanssa. Esitykset muodostavat kokonaisuuden, jonka tarkoituksena on siirtyä henkilöautojen hankinnan ja käytön verotuksessa lähtökohdiltaan ympäristöperusteiseen ja rakenteeltaan yksinkertaiseen, selkeään ja läpinäkyvään veromalliin. Lisäksi henkilöautojen autoverotasoa on tarkoitus alentaa keskimäärin kuudenneksella nykyisestä.

Ajoneuvoverolain muutokset edellyttävät vielä tietoteknisiä valmistelutöitä, minkä vuoksi niitä koskevat ehdotukset tulisivat voimaan asetuksella erikseen määrättävänä ajankohtana arvioiden mukaan vuonna 2010. Autoverolakia koskevat muutokset on tarkoitus sitä vastoin saattaa voimaan jo ensi vuoden alusta.

Uusi veromalli merkitsee sitä, että niin auto- kuin ajoneuvoveron perusvero porrastettaisiin jatkossa auton polttoaineen ominaiskulutusta vastaavien hiilidioksidipäästöjen perusteella. Yhteys päästöihin olisi johdonmukainen siten, että jokainen hiilidioksidigramma vaikuttaisi suoraan autoveroprosenttiin tai ajoneuvoveron määrään. Verotaso olisi sitä alempi, mitä alemmat auton hiilidioksidipäästöt ovat ja päinvastoin. Veron määrät näkyisivät suoraan lakien liitteenä olevista verotaulukoista ja olisivat siten helposti kaikkien tarkistettavissa esimerkiksi auton hankintapäätöstä tehtäessä. Siltä osin kuin päästötietoa ei olisi käytettävissä vero määräytyisi auton kokonaismassan — ja autovero lisäksi käyttövoiman — perusteella. Tämä toissijainen verotusperuste koskisi käytännössä ennen vuotta 2001 käyttöön otettuja henkilöautoja.

Esitykset liittyvät hallitusohjelman tavoitteisiin, joilla kehitetään liikenteen verotusta päästöjen vähentämiseksi, energian säästämiseksi ja energiatehokkuuden parantamiseksi. Veromuutoksilla halutaan ohjata kuluttajia valitsemaan automalleja, joiden polttoaineen ominaiskulutus ja siten myös hiilidioksidipäästöt ovat nykyistä pienempiä. Samalla nopeutettaisiin autokannan uusiutumista uusinta tekniikkaa edustaviin autoihin. Se vähentäisi puolestaan autojen haitallisia pakokaasupäästöjä, kuten typen oksideja ja terveydelle haitallisia hiukkaspäästöjä.

Ajoneuvoverolain muutosesitys

Henkilöautoista vuosittain kannettava ajoneuvoveron perusvero on siis tarkoitus muuttaa auton hiilidioksidipäästöihin perustuvaksi. Veroperusteet olisivat yhtenäiset kaikille henkilöautoille auton käyttöönottovuodesta riippumatta, ja ne ilmenisivät suoraan lain liitteenä olevista verotaulukoista.

Esitys ei koske sen sijaan käyttövoimaveroa, joka liittyy läheisesti polttoaineiden verotukseen vaikkakin sisältyy ajoneuvoverolakiin. Sillä ei ole myöskään tarkoitus ottaa kantaa verotuksen painopisteen mahdolliseen siirtoon auton hankinnan verotuksesta käytön verotukseen.

Veromuutos on valmisteltu tuottoneutraalisti eikä se siis aiheuttaisi merkittäviä muutoksia ajoneuvoveron vuotuiseen tuottoon. Hallituksen tarkoituksena on kuitenkin seurata autokannan päästökehitystä ja tarkistaa tarvittaessa veroporrastusta ohjausvaikutuksen tehostamiseksi.

Uusi veromalli perustuisi auton valmistajan ilmoittamiin hiilidioksidipäästöihin (g/km), jotka vastaavat auton yhdistetyn kaupunki- ja maantieajon polttoaineen ominaiskulutusta (l/100 km). Jos tällaista tietoa ei ole ajoneuvoliikennerekisterissä, vero määräytyisi toissijaisesti auton kokonaismassan perusteella. Kokonaismassa vaikuttaa auton polttoaineen kulutukseen ja on siten sekin ympäristöperusteinen kriteeri.

Muutosten seurauksena perusvero laskisi 51 prosentilla ja nousisi 49 prosentilla rekisterissä olevista henkilöautoista.

Hiilidioksidipäästöihin perustuvan veron vuotuinen määrä vaihtelisi 20 eurosta 605,90 euroon, kun vero on nyt kiinteä joko 94,90 euroa tai 127,75 euroa vuositasolla. Uuden mallin neutraali taitepiste eli nykyveron suuruinen vero olisi tällä hetkellä keskimääräisellä 180 g/km hiilidioksidia päästävällä henkilöautolla [Tämän suuruiset päästöt syntyvät bensiiniautolla, joka kuluttaa polttoainetta 7,7 litraa sadalla kilometrillä, ja dieselautolla, jonka yhdistetty kulutus on 6,9 litraa sadalla kilometrillä.] . Polttoainekulutukseltaan näitä pienemmät autot saisivat siis verotuksellista etua nykyiseen verrattuna. Lisäksi dieselhenkilöautot hyötyisivät veromuutoksesta vastaavaan bensiinimalliin verrattuna. Esimerkiksi pienikokoisen dieselauton, jonka polttoainekulutus jää alle viiden litran ja päästöt 120—130 grammaan, vero alenisi 60—70 euroon vuodessa.

Henkilöauton kokonaismassaan perustuva vero vaihtelisi puolestaan 75,92 eurosta 485,45 euroon vuodessa. Yleisimpään painoluokkaan 1 501—1 600 kiloa kuuluvien henkilöautojen vero olisi 110,96 euroa vuodessa.

Veromalli on joustava siten, että verotasoa on helppo muuttaa esimerkiksi kiristyvien ympäristövaatimusten vuoksi. Päästöihin perustuva vero on määritelty jokaiselle grammakohtaiselle päästömäärälle, kun taas kokonaismassaan perustuva vero porrastuisi 100 kilon välein.

Esitys ei koske pakettiautoja, vaan niiden vero muutettaisiin päästöperusteiseksi myöhemmin, kun päästöjen yhdenmukainen mittausmenetelmä tulee pakolliseksi myös niille [Pakettiautojen polttoainekulutuksen mittaus tulee voimaan asteittain vuosina 2005—2009. Vero-ohjausta koskeva esitys voidaan antaa hallituksen esityksen mukaan jo ennen kuin nyt ehdotettava veromalli tulee voimaan (HE 146/2007 vp, s. 23/I).] . Pakettiautoilla olisi kuitenkin jatkossa vain yksi verotaso eli 127,75 euroa nykyisen kahden sijasta. Muutos nostaa hieman ennen vuotta 1994 käyttöön otettujen pakettiautojen vuotuista veroa. — Lisäksi pakettiautoluokkaan kuuluva kaksikäyttöauto esitetään verotettavaksi kuten henkilöauto.

Ympäristövaliokunnan sekä liikenne- ja viestintävaliokunnan lausunnot

Molemmat valiokunnat kannattavat ajoneuvoveron rakenteellista uudistamista ehdotetuin tavoin ja pitävät sitä oikeansuuntaisena toimenpiteenä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi myös liikenteessä.

Ehdotettua veromallia on pidetty hyvänä ja rakenteeltaan edistyksellisenä, koska se suosii pieniä ja vähäpäästöisiä autoja ja koska jokainen hiilidioksidigramma vaikuttaa veroprosentin suuruuteen. Lisäksi veron tavoitetasoa voidaan muuttaa helposti kiristyvien päästövähennystavoitteiden mukaan. Tällainen voi osoittautua ympäristövaliokunnan käsityksen mukaan pian tarpeelliseksi mm., koska valmistelussa noudatettu fiskaalisesti neutraali lähtökohta rajoittaa veron ohjausvaikutusta.

Valiokunnat ovat viitanneet myös siihen, että esitys saattaa johtaa yhdessä autoverolain muutosten kanssa autokannan ja liikennesuoritteiden kasvuun, mikä heikentäisi muutoin tavoiteltavia ympäristövaikutuksia. Autokannan uudistaminen on kuitenkin toisaalta tärkeää. Ympäristövaliokunta on viitannut elinkaarianalyyseihin, joiden mukaan ikääntyneet autot tulisi poistaa autokannasta huomattavasti aikaisemmin kuin niiden toimintakyky edellyttäisi. Vanhimman autokannan poistamiseen tulisi siten nimenomaisesti kannustaa. — Liikenne- ja viestintävaliokunta on todennut puolestaan, että uudistuva autokanta parantaa osaltaan liikenneturvallisuutta.

Lausuntovaliokunnat pitävät kaiken kaikkiaan tärkeänä sitä, että uudistuksen vaikutuksia liikenteen kehitykseen seurataan tarkasti ja että esimerkiksi veron taitepistettä arvioidaan uudistuksesta saatavien kokemusten perusteella. Tarvittaessa on ryhdyttävä toimenpiteisiin veron ympäristöohjaavuuden lisäämiseksi.

Ympäristövaliokunta on korostanut lisäksi tehokkaan viestinnän merkitystä. Viestintäkampanjaa tarvitaan kuluttajien asennemuutoksen aikaansaamiseksi. Kuluttajille tulee antaa sen vuoksi selkeä signaali siitä, että myös liikenteen hiilidioksidipäästöjen kasvu on saatava pysähtymään ja käännettyä laskuun.

Molemmat valiokunnat ovat kiinnittäneet erityistä huomiota joukkoliikenteen asemaan ja edellyttäneet tehokkaita ja riittäviä toimia joukkoliikenteen kehittämiseksi ja kilpailukyvyn parantamiseksi. Ne ovat viitanneet useiden konkreettisten keinojen lisäksi myös suurten kaupunkien joukkoliikennetukeen ja pitäneet tuen aikaistamista koskevaa päätöstä oikeansuuntaisena.

Valiokunnat ovat viitanneet lopuksi valmisteilla olevaan liikennepoliittiseen selontekoon, jossa — samoin kuin ilmasto- ja energiapoliittisessa selonteossa — on tarpeen tarkastella liikenteen päästökehityksen ohjauskeinoja kokonaisuutena.

Valtiovarainvaliokunnan kanta

Valtiovarainvaliokunnan näkemys hallituksen esityksestä on hyvin samansuuntainen kuin lausuntovaliokuntien [Valtiovarainvaliokunta huomauttaa kuitenkin ympäristövaliokunnan lausunnossa olevasta maininnasta, joka koskee työsuhdeautoja. Lausunnosta voi saada käsityksen, että työsuhdeautot jäisivät autoverouudistuksen ulkopuolelle. Näin ei kuitenkaan ole, vaan verotus toimitettaisiin yhtäläisin perustein myös työsuhdeautoista. — Eri asia on, kuten hallituksen esityksessä on todettu (HE 146/2007 vp, s. 23/I), että veron ohjausvaikutus on yksityisautoja vähäisempi, koska yrityksillä on oikeus vähentää ajoneuvokuluja muussa verotuksessaan.] . Olennaista on tarkastella esitysten muodostamaa kokonaisuutta ja sen tarjoamaa mahdollisuutta vaikuttaa kuluttajien asenteisiin ja valintoihin tehokkaalla ja helposti ymmärrettävällä tavalla.

Esitykset antavat poikkeuksellisen selvän signaalin siitä, että henkilöautojen — ja jatkossa myös ainakin pakettiautojen — hiilidioksidipäästötaso vaikuttaa ratkaisevasti auton verokustannuksiin. Tämä koskee niin auton hankintaa kuin käyttöä. Suunta on jatkossa pikemmin kiristyvä kuin kevenevä alati tiukentuvien päästövähennysvaatimusten vuoksi. Myös tämän tiedon voidaan olettaa vaikuttavan kuluttajien asenteisiin ja valintoihin.

Vero-ohjauksen tehokkuuden kannalta on olennaista, että ympäristöohjaus on ulotettu myös auton hankinnan verotukseen eikä siis vain käytön verotukseen, kuten esimerkiksi komission henkilöautojen verotusta koskevassa vuoden 2005 direktiiviehdotuksessa [Komission ehdotus direktiiviksi henkilöautojen verotuksesta (KOM(2005) 261).] alun perin edellytettiin.

Vero-ohjauksen sisällyttäminen autoverotukseen on tehokas myös sikäli, että uusia säännöksiä on tarkoitus soveltaa heti ensi vuoden alusta. Ohjausvaikutus on siten välitön ja tukee osaltaan jo nyt myös ajoneuvoverotukseen kaavailtuja muutoksia, jotka tulevat voimaan vasta viiveellä.

Veromallin tärkein piirre on se, että veron määrä on suoraan verrannollinen hiilidioksidipäästöihin ja että jokainen päästögramma vaikuttaa verotasoon. Malli sisältää siten selvän taloudellisen kannustimen valita vähäpäästöinen henkilöauto. Sen vuoksi myöskään veron taitepisteellä ei ole sellaista ratkaisevaa merkitystä kuin esimerkiksi autoluokittain rakennetussa veromallissa, jossa verotaso olisi sama tietyn autoluokan sisällä. Tämä tekee ehdotetusta veromallista valiokunnan mielestä aidosti ympäristöperusteisen, edistyksellisen ja taloudellisesti kannustavan.

Toinen tärkeä piirre veromallissa on sen yksinkertaisuus ja läpinäkyvyys: tarvittavat tiedot ovat helposti saatavilla ja ymmärrettäviä. Se on jo itsessään hyvään verojärjestelmään kuuluva ominaisuus ja erityisen suotava auto- ja ajoneuvoverotuksen kaltaisessa, lähes kaikkia koskettavassa, varsin teknisessä veromuodossa. Lisäksi se on välttämätön edellytys sille, että ympäristöohjaus voi toimia toivotulla tavalla ja vaikuttaa kuluttajien asenteisiin ja valintoihin.

Veromalli on valiokunnan mielestä ansiokas myös siksi, että verotasoa on helppo muuttaa tarpeen mukaan aivan niin kuin lausuntovaliokunnat ovat todenneet. Vero-ohjaus voidaan myös kohdentaa asteikkoa porrastamalla halutulla tavalla, mikä sekin puoltaa nyt omaksutun ns. muuttuvan kertoimen mallin käyttöä yhtenä vaihtoehtona olleen ns. vakiokerroinmallin sijasta. Veron rakenne mahdollistaa suuretkin verotasomuutokset ilman, että se menettää mitään yksinkertaisuudestaan ja läpinäkyvyydestään.

Hallituksen esitys on valmisteltu huolellisesti, ja se sisältää paljon arvokasta tietoa esimerkiksi ajoneuvojen määrän ja laadun muutoksista, ajoneuvosuoritteiden ja päästöjen kehityksestä sekä tulevaisuuden näkymistä meillä ja muualla. Johtopäätös on varsin selvä: muutosta tarvitaan kaikilla tahoilla. Valiokunta pitää sen vuoksi tärkeänä, että tämä viesti välittyisi kuluttajille mahdollisimman tehokkaasti, jotta muutos olisi alusta asti systemaattinen ja mahdollisimman vaikuttava.

Kuluttajille suunnattavassa viestinnässä on syytä korostaa myös taloudellisen ajotavan merkitystä ja esimerkiksi sitä, miten teknisillä seikoilla — auton ja renkaiden kunnolla ja jopa rengaspaineilla — voidaan vaikuttaa polttoainekustannuksiin. Säästävällä ajotavalla voidaan saada aikaan jopa 10 prosentin säästö auton polttoaineen kulutuksessa. Tämä puolestaan vähentää suoraan auton hiilidioksidipäästöjä.

Seuraavassa käsitellään autokantaan ja joukkoliikenteen asemaan liittyviä näkökohtia. Lopuksi tarkastellaan eräitä yksittäiskysymyksiä.

Autokanta

Asiantuntijakuulemisessa on korostunut huoli ajoneuvokannan ja sen myötä liikennesuoritteen kasvusta. Autoveron alennukseen on suhtauduttu sen vuoksi osin varauksellisesti. Sama huoli ilmenee myös lausuntovaliokuntien kannanotoissa.

Valtiovarainvaliokunta on käsitellyt edellä sitä, miksi vero-ohjaus on ollut perusteltua sisällyttää autoverotukseen. Näin suuren rakenteellisen muutoksen läpivienti ei olisi kuitenkaan hevin mahdollinen ilman tarkistuksia verotasoon. — Uusi asteikkohan ulottuu 10 prosentin vähimmäisverosta 40 prosentin enimmäistasoon, kun voimassa oleva asteikko on käytännössä kiinteä ja tasoltaan erinäisten vähennysten jälkeen noin 26 prosenttia. Kysymys on siis pitkälti uuden veromallin käyttöönotosta ja hyväksyttävyydestä.

Korkealla autoverotuksella on ollut kaikkiaan kahtalainen vaikutus autokantaan; se on hidastanut osaltaan autokannan kasvua mutta samalla estänyt autokannan uudistumista. Uudistaminen on kuitenkin tarpeen, kuten ympäristövaliokunta on lausunnossaan todennut. Esimerkiksi katalysaattorittomia bensiinikäyttöisiä henkilöautoja on edelleen ajoneuvorekisterissä yli 500 000, vaikka katalysaattori on ollut vakiovaruste henkilöautoissa jo vuodesta 1990.

Yksi merkittävä ja ajankohtainen kysymys on, millaisilla ajoneuvoilla tältä ajalta oleva suuri autokanta korvautuu, kun se poistuu käytöstä kuluvalla vuosikymmenellä. Esityksellä voidaan vaikuttaa mm. tähän kysymykseen.

Autokannan rakennetta koskeva tarkastelu on merkittävä myös yleisesti, koska Suomessa henkilöautojen keskimääräiset päästöt ovat eurooppalaista tasoa korkeammat.

Asiaan liittyy myös liikenneturvallisuusnäkökohta. Liikenneturva on huomauttanut mm. siitä, että uusien autojen törmäyskestävyys on huomattavasti parempi kuin esimerkiksi 1990-luvun ajoneuvokannan. Autokannan uudistaminen on siis myös tässä katsannossa tärkeää. — Liikenneturvallisuuteen vaikuttavat tosin monet eri tekijät, joihin kaikkiin on syytä yrittää vaikuttaa eri keinoin. Auton koko ei siis itsessään takaa turvallisuutta, vaan merkitystä on mm. ajoneuvon ja tiestön kunnon lisäksi kuljettajan asenteella, ajotavalla ja kokemuksella.

Henkilöautojen ja liikennesuoritteen määrä on viime kädessä yhteydessä yleiseen taloudelliseen tilanteeseen. Talouskasvun ja elintason nousun myötä ns. kakkos- ja kolmosautojen määrä on kasvanut. Kuluttajat ovat suosineet viime vuosina kookkaita ja paljon polttoainetta kuluttavia henkilöautoja. Lakiesitysten tavoitteena on muuttaa myös tätä kehitystä ja lisätä vähäpäästöisten autojen houkuttelevuutta taloudellisen ohjauksen avulla.

Valtiovarainministeriö on arvioinut, että liikennesuoritteet ovat saavuttamassa meillä jonkinlaista kyllästymispistettä; ihmisillä ja yhteiskunnalla ei ole aikaa eikä varaa kasvattaa keskimääräistä kuljetussuoritetta.

Näkemys perustuu mm. siihen, että henkeä kohden lasketut liikennesuoritteet ovat meillä jo nykyään EU-maiden korkeimpia. Lisäksi liikenteen volyymin ja hiilidioksidipäästöjen kasvu on ollut Suomessa muita EU-maita keskimäärin hitaampaa.

Samansuuntaisia arvioita on esitetty myös valiokunnan asiantuntijakuulemisessa. Näkemys on omaksuttu myös liikenne- ja viestintäministeriön VTT:llä parhaillaan teettämässä selvityksessä, jossa tarkastellaan liikenteen pitkän aikavälin hiilidioksidipäästökehitystä ja eri toimenpiteiden vaikutuksia. Sen mukaan liikenteen suoritteet kasvavat sangen maltillisesti lähivuosikymmeninä. Lähivuosien kasvuksi on arvioitu 1,5 prosenttia vuodessa ja pitkän aikavälin kasvuksi 0,5 prosenttia vuodessa vuoteen 2050 mennessä.

Muutokset autokannan määrässä ja rakenteessa riippuvat pitkälti siitä, miten kuluttajat reagoivat uuteen tilanteeseen. Toivottavaa on, että kaikkein vanhin autokanta uudistuu nopeimmin ja että autokannan kasvu pysyy edellä esitettyjen arvioiden mukaisesti maltillisena. Tilannetta pitää kuitenkin seurata, koska ympäristövelvoitteet edellyttävät joka tapauksessa päästövähennyksiä.

Joukkoliikenteen asema

Huoli henkilöautojen kustannusten alentumisesta ja autokannan kasvusta on herättänyt välittömästi myös kysymyksen joukkoliikenteen kilpailukyvystä. Tämä näkyy myös lausuntovaliokuntien kannanotoissa.

Valtiovarainvaliokunta tukee lausunnoissa olevia näkemyksiä riittävän tasokkaan joukkoliikenteen toimintaedellytysten turvaamisesta. Kysymys on kuitenkin omasta, erillisestä asiakokonaisuudesta, jonka käsittely edellyttää kokonaisvaltaista ja tavoitteellista otetta. Ensi keväänä annettava liikennepoliittinen selonteko tarjoaa tähän luontevan mahdollisuuden.

Valiokunta toteaa eräiden epäselvyyttä aiheuttaneiden näkökohtien vuoksi, että linja-autojen verotuksessa sovelletaan jo nykyisin — perustellusti — monia huojennuksia: linja-autot eivät ole auto- eivätkä ajoneuvoverotuksen piirissä. Niiltä ei kanneta siis myöskään käyttövoimaveroa, toisin kuin dieselkäyttöisiltä henkilöautoilta ja kuorma-autoilta. Joukkoliikenteen matkalippuihin sovelletaan puolestaan jo nyt alempaa sallituista kahdesta alennetusta arvonlisäverokannasta, eikä veron poisto kokonaan ole mahdollinen arvonlisäverodirektiivin mukaan. Energiaverodirektiivi rajoittaa puolestaan liikkumavaraa polttoaineverotuksessa.

Yksittäiskysymyksiä
Tila-autot.

Uusi veromalli koskee yhtä lailla kaikkia henkilöautoja. Yleensä isokokoisen auton päästöt ovat suuria ja veroprosentti sen vuoksi myös korkea. Tämä saattaa aiheuttaa nykyiseen verrattuna kustannusten nousua monilapsisissa perheissä, joissa tarvitaan tavallista isompaa autoa perheen käyttöön. Näiden perheiden suhteellinen asema heikkenee joka tapauksessa esityksen myötä.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan useiden automerkkien tila-automalleissa on olemassa myös polttoainetehokas vaihtoehto. Perheillä on siis mahdollisuus valita vähemmän polttoainetta kuluttava malli tarvitsematta tinkiä auton kuljetuskyvystä.

Valiokunta ei esitä tässä vaiheessa muutoksia myöskään tältä osin. Kysymys perheiden tuen tarpeesta on kuitenkin tärkeä. Valiokunta pitää sen tarkastelua välttämättömänä myös lain vaikutusten seurannan yhteydessä.

Matkailuautot.

Matkailuautot kuuluvat niin ajoneuvolaissa kuin autoverotuksessa M1-luokkaan eli ne on luokiteltu henkilöautoiksi. Niille on kuitenkin säädetty eräitä poikkeuksia henkilöautoihin nähden: ne on vapautettu autoverosta ja lisäksi niiden käyttövoimavero määräytyy samojen perusteiden mukaan kuin pakettiautojen. Verotaso on tällöin 0,9 senttiä jokaiselta kokonaismassan alkavalta sadalta kilogrammalta, kun henkilöautojen vastaava verotaso on 6,7 senttiä. Perusvero on sama kuin henkilöautoilla eli vuositasolla joko 94,90 tai 127,75 euroa käyttöönottovuodesta riippuen.

Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että matkailuautojen perusvero määräytyisi edelleen samalla tavoin kuin henkilöautoilla. Koska nimenomaan henkilöautojen veron peruste muuttuu kiinteästä liukuvaksi, on ilmeistä, että matkailuautojen perusveron määrä nousee moninkertaiseksi nykyisestä.

Valiokunta pitää perusteltuna, että matkailuautot rinnastetaan vastaisuudessa myös perusveron osalta pakettiautoihin. Ne tulisivat ympäristöperusteisen vero-ohjauksen piiriin siten aikanaan pakettiautojen myötä.

Valiokunta ehdottaa, että ajoneuvoverolain muuttamisesta annetun lain 10 §:n 3 momenttiin lisätään pakettiautojen ja erikoisautojen lisäksi myös matkailuautot. Silloin niiden perusvero olisi toistaiseksi kiinteä 35 senttiä päivää kohden eli 127,75 euroa vuodessa.

Tekniikkariippumattomuus.

Ehdotetun veromallin läpinäkyvyyttä lisää ratkaisevassa määrin se, että verotasoa ei ole sidottu millään lailla autossa olevaan tekniikkaan. Tätä on pidetty yleisesti mallin yhtenä hyvänä piirteenä valiokunnan asiantuntijakuulemisessa. — Näistä syistä on siis perusteltua, ettei esimerkiksi sähkö-, kaasu- tai ns. bi-fuel-autoille ole säädetty lähtökohtaisesti mitään erityiskohtelua. Niiden verotaso sijoittuu useimmiten joka tapauksessa verotaulukoiden alapäähän pienien päästöominaisuuksien vuoksi. — Todettakoon selvyyden vuoksi, että ajoneuvoliikennerekisteriin on tarkoitus merkitä maakaasulla mitatut arvot ainakin niistä autoista, joissa maakaasu on pääasiallinen polttoaine.

Valiokunta ei pidä tarpeellisena ulottaa vero-ohjausta myöskään sellaisiin päästöihin, jotka ovat jo muun yhteisötason sääntelyn alaisia. Näitä ovat ennen kaikkea haitalliset pakokaasupäästöt, joita säädellään erityisillä EURO-normeilla. Niiden mukaiset päästörajat ovat kiristyneet johdonmukaisesti ja tuntuvasti 1980-luvun lähtötasosta. Uusin EURO5-tason normi tulee sitovaksi vuonna 2009. Vero-ohjaus olisi sinänsä sallittu siihen asti, kunnes päästönormi tulee sitovaksi. Tällaista päällekkäistä sääntelyä ei ole pidetty kuitenkaan tarkoituksenmukaisena.

Valiokunta yhtyy edellä esitettyihin näkemyksiin ja katsoo sen perusteella, ettei myöskään erillinen verotuki hiukkassuodattimille ole aiheellinen.

Tarkennus verotaulukkoon.

Ajoneuvon veron määrä lain liitteenä olevassa verotaulukko 1:ssä on tarkoitus säätää kolmen desimaalin tarkkuudella. Valiokunta ehdottaa, että myös alin vero 20,000 euroa 365 päivän jaksolta vahvistetaan samalla tavalla johdonmukaisuuden vuoksi. Veron määräksi tulisi siten vahvistaa 19,345 euroa.

Eduskunta-aloitteet

Valiokunta on päätynyt kielteiselle kannalle käsittelemiensä eduskunta-aloitteiden suhteen.

Päätösehdotus

Edellä esitetyn perusteella valtiovarainvaliokunta ehdottaa,

että lakiehdotus hyväksytään muutoin hallituksen esityksen mukaisena paitsi 10 §:n 3 momentti ja verotaulukko 1 muutettuina (Valiokunnan muutosehdotukset),

että lakialoite LA 89/2007 vp hylätään ja

että toimenpidealoite TPA 11/2007 vp hylätään.

Valiokunnan muutosehdotukset
10 §

Perusvero

(1 ja 2 mom. kuten HE)

Pakettiauton (N1- ja N1G -luokka), matkailuauton ja erikoisauton perusveron määrä päivää kohden on 35 senttiä.

_______________

Liite

VEROTAULUKKO 1

Ajoneuvon hiili-

dioksidipäästöjen

määrä

Veron määrä

g/km

senttiä/

päivä

euroa/

365 päivää

enintään 66

5,3

19,345

67

5,5

20,075

68

5,6

20,440

69

5,8

21,170

70

6,0

21,900

71

6,1

22,265

72

6,3

22,995

73

6,4

23,360

74

6,6

24,090

75

6,8

24,820

76

6,9

25,185

77

7,1

25,915

78

7,3

26,645

79

7,4

27,010

80

7,6

27,740

81

7,8

28,470

82

8,0

29,200

83

8,1

29,565

84

8,3

30,295

85

8,5

31,025

86

8,7

31,755

87

8,9

32,485

88

9,1

33,215

89

9,3

33,945

90

9,5

34,675

91

9,6

35,040

92

9,8

35,770

93

10,0

36,500

94

10,2

37,230

95

10,5

38,325

96

10,7

39,055

97

10,9

39,785

98

11,1

40,515

99

11,3

41,245

100

11,5

41,975

101

11,7

42,705

102

11,9

43,435

103

12,2

44,530

104

12,4

45,260

105

12,6

45,990

106

12,8

46,720

107

13,1

47,815

108

13,3

48,545

109

13,5

49,275

110

13,8

50,370

111

14,0

51,100

112

14,2

51,830

113

14,5

52,925

114

14,7

53,655

115

15,0

54,750

116

15,2

55,480

117

15,4

56,210

118

15,7

57,305

119

15,9

58,035

120

16,2

59,130

121

16,5

60,225

122

16,7

60,955

123

17,0

62,050

124

17,2

62,780

125

17,5

63,875

126

17,8

64,970

127

18,0

65,700

128

18,3

66,795

129

18,6

67,890

130

18,9

68,985

131

19,1

69,715

132

19,4

70,810

133

19,7

71,905

134

20,0

73,000

135

20,3

74,095

136

20,5

74,825

137

20,8

75,920

138

21,1

77,015

139

21,4

78,110

140

21,7

79,205

141

22,0

80,300

142

22,3

81,395

143

22,6

82,490

144

22,9

83,585

145

23,2

84,680

146

23,5

85,775

147

23,8

86,870

148

24,1

87,965

149

24,4

89,060

150

24,8

90,520

151

25,1

91,615

152

25,4

92,710

153

25,7

93,805

154

26,0

94,900

155

26,4

96,360

156

26,7

97,455

157

27,0

98,550

158

27,3

99,645

159

27,7

101,105

160

28,0

102,200

161

28,3

103,295

162

28,7

104,755

163

29,0

105,850

164

29,4

107,310

165

29,7

108,405

166

30,0

109,500

167

30,4

110,960

168

30,7

112,055

169

31,1

113,515

170

31,5

114,975

171

31,8

116,070

172

32,2

117,530

173

32,5

118,625

174

32,9

120,085

175

33,3

121,545

176

33,6

122,640

177

34,0

124,100

178

34,4

125,560

179

34,7

126,655

180

35,1

128,115

181

35,5

129,575

182

35,9

131,035

183

36,2

132,130

184

36,6

133,590

185

37,0

135,050

186

37,4

136,510

187

37,8

137,970

188

38,2

139,430

189

38,6

140,890

190

39,0

142,350

191

39,3

143,445

192

39,7

144,905

193

40,1

146,365

194

40,5

147,825

195

41,0

149,650

196

41,4

151,110

197

41,8

152,570

198

42,2

154,030

199

42,6

155,490

200

43,0

156,950

201

43,4

158,410

202

43,8

159,870

203

44,3

161,695

204

44,7

163,155

205

45,1

164,615

206

45,5

166,075

207

46,0

167,900

208

46,4

169,360

209

46,8

170,820

210

47,3

172,645

211

47,7

174,105

212

48,1

175,565

213

48,6

177,390

214

49,0

178,850

215

49,5

180,675

216

49,9

182,135

217

50,3

183,595

218

50,8

185,420

219

51,2

186,880

220

51,7

188,705

221

52,2

190,530

222

52,6

191,990

223

53,1

193,815

224

53,5

195,275

225

54,0

197,100

226

54,5

198,925

227

54,9

200,385

228

55,4

202,210

229

55,9

204,035

230

56,4

205,860

231

56,8

207,320

232

57,3

209,145

233

57,8

210,970

234

58,3

212,795

235

58,8

214,620

236

59,2

216,080

237

59,7

217,905

238

60,2

219,730

239

60,7

221,555

240

61,2

223,380

241

61,7

225,205

242

62,2

227,030

243

62,7

228,855

244

63,2

230,680

245

63,7

232,505

246

64,2

234,330

247

64,7

236,155

248

65,2

237,980

249

65,7

239,805

250

66,3

241,995

251

66,8

243,820

252

67,3

245,645

253

67,8

247,470

254

68,3

249,295

255

68,9

251,485

256

69,4

253,310

257

69,9

255,135

258

70,4

256,960

259

71,0

259,150

260

71,5

260,975

261

72,0

262,800

262

72,6

264,990

263

73,1

266,815

264

73,7

269,005

265

74,2

270,830

266

74,7

272,655

267

75,3

274,845

268

75,8

276,670

269

76,4

278,860

270

77,0

281,050

271

77,5

282,875

272

78,1

285,065

273

78,6

286,890

274

79,2

289,080

275

79,8

291,270

276

80,3

293,095

277

80,9

295,285

278

81,5

297,475

279

82,0

299,300

280

82,6

301,490

281

83,2

303,680

282

83,8

305,870

283

84,3

307,695

284

84,9

309,885

285

85,5

312,075

286

86,1

314,265

287

86,7

316,455

288

87,3

318,645

289

87,9

320,835

290

88,5

323,025

291

89,0

324,850

292

89,6

327,040

293

90,2

329,230

294

90,8

331,420

295

91,5

333,975

296

92,1

336,165

297

92,7

338,355

298

93,3

340,545

299

93,9

342,735

300

94,5

344,925

301

95,1

347,115

302

95,7

349,305

303

96,4

351,860

304

97,0

354,050

305

97,6

356,240

306

98,2

358,430

307

98,9

360,985

308

99,5

363,175

309

100,1

365,365

310

100,8

367,920

311

101,4

370,110

312

102,0

372,300

313

102,7

374,855

314

103,3

377,045

315

104,0

379,600

316

104,6

381,790

317

105,2

383,980

318

105,9

386,535

319

106,5

388,725

320

107,2

391,280

321

107,9

393,835

322

108,5

396,025

323

109,2

398,580

324

109,8

400,770

325

110,5

403,325

326

111,2

405,880

327

111,8

408,070

328

112,5

410,625

329

113,2

413,180

330

113,9

415,735

331

114,5

417,925

332

115,2

420,480

333

115,9

423,035

334

116,6

425,590

335

117,3

428,145

336

117,9

430,335

337

118,6

432,890

338

119,3

435,445

339

120,0

438,000

340

120,7

440,555

341

121,4

443,110

342

122,1

445,665

343

122,8

448,220

344

123,5

450,775

345

124,2

453,330

346

124,9

455,885

347

125,6

458,440

348

126,3

460,995

349

127,0

463,550

350

127,8

466,470

351

128,5

469,025

352

129,2

471,580

353

129,9

474,135

354

130,6

476,690

355

131,4

479,610

356

132,1

482,165

357

132,8

484,720

358

133,5

487,275

359

134,3

490,195

360

135,0

492,750

361

135,7

495,436

362

136,5

498,130

363

137,2

500,831

364

138,0

503,539

365

138,7

506,255

366

139,4

508,978

367

140,2

511,708

368

140,9

514,446

369

141,7

517,190

370

142,5

519,943

371

143,2

522,702

372

144,0

525,469

373

144,7

528,243

374

145,5

531,024

375

146,3

533,813

376

147,0

536,608

377

147,8

539,412

378

148,6

542,222

379

149,3

545,040

380

150,1

547,865

381

150,9

550,697

382

151,7

553,537

383

152,4

556,384

384

153,2

559,238

385

154,0

562,100

386

154,8

564,969

387

155,6

567,845

388

156,4

570,729

389

157,2

573,619

390

158,0

576,518

391

158,7

579,423

392

159,5

582,336

393

160,3

585,256

394

161,1

588,183

395

162,0

591,118

396

162,8

594,059

397

163,6

597,009

398

164,4

599,965

399

165,2

602,929

400 tai enemmän

166,0

605,900

Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 2007

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

  • pj. Hannes Manninen /kesk
  • vpj. Kari Rajamäki /sd
  • jäs. Christina Gestrin /r
  • Pertti Hemmilä /kok
  • Bjarne Kallis /kd
  • Kyösti Karjula /kesk
  • Esko Kiviranta /kesk
  • Jari Koskinen /kok
  • Mikko Kuoppa /vas
  • Mika Lintilä /kesk
  • Olli Nepponen /kok
  • Tuija Nurmi /kok
  • Kirsi Ojansuu /vihr (osittain)
  • Heli Paasio /sd
  • Markku Rossi /kesk
  • Matti Saarinen /sd (osittain)
  • Petri Salo /kok
  • Minna Sirnö /vas
  • Pia Viitanen /sd (osittain)
  • vjäs. Reijo Kallio /sd (osittain)
  • Miapetra Kumpula-Natri /sd (osittain)
  • Lauri Kähkönen /sd
  • Reijo Paajanen /kok
  • Jutta Urpilainen /sd (osittain)

Valiokunnan sihteerinä jaostokäsittelyssä on toiminut

valiokuntaneuvos Maarit Pekkanen