Yleisperustelut
Valiokunta puoltaa esityksen hyväksymistä muutettuna.
Muutosehdotus koskee elokuvatuottajan tuotantotukea, jonka verovapaus
ehdotetaan säilytettäväksi ennallaan.
Muulta osin esitys voidaan hyväksyä valiokunnan
näkemyksen mukaan sellaisenaan, vaikka jotkin ehdotukset antavat
aihetta verojärjestelmän linjakkuutta koskeviin
huomautuksiin.
Taustaa
Esitys sisältää ehdotuksen ensi vuoden
tuloveroasteikkolaiksi, joukon henkilöverotukseen ja elinkeinoverotukseen
liittyviä muutosehdotuksia sekä kaksi teknisluonteista
lakiehdotusta. Toinen niistä on aiheellinen voimalaitosveroa koskevan
lain (1255/2013) kumoamisen vuoksi. Toinen
on puolestaan perusteltu keskusverolautakunnan puheenjohtajan muodollisen
kelpoisuusvaatimuksen väljentämiseksi käytännön
tarpeita vastaavaksi. Valiokunnalla ei ole huomautettavaa näihin
ehdotuksiin.
Muut lakiehdotukset sisältävät sen
sijaan sekä verotuloja lisääviä että niitä vähentäviä muutosehdotuksia,
jotka vaikuttavat laajasti ensi vuoden verotukseen. Niiden painotukset
on valittu niin, että muutokset tukisivat mahdollisimman
hyvin kotimaista kysyntää, ostovoimaa ja työllisyyttä ja
helpottaisivat siten suhdannetilannetta. Samalla suurimpien ansio-
ja pääomatulojen verotusta kiristettäisiin
hieman. Erisuuntaiset muutokset vähentäisivät
verotuloja kaikkiaan noin 271 milj. euroaVerotulomenetyksistä kunnille
kohdistuva osuus, noin 156 milj. euroa, on tarkoitus kompensoida
täysimääräisesti valtionosuusjärjestelmän
kautta. ja kaventaisivat hieman tuloeroja.
Ajatus veronkorotusten rinnalla tehtävistä kohdennetuista
veronkevennyksistä perustuu viime keväänä hyväksyttyyn
julkisen talouden suunnitelmaan vuosille 2015—2018, ja
se on lausuttu julki myös pääministeri Stubbin hallitusohjelmassa.
Hallitusohjelmaan on kirjattu lisäksi nimenomainen tavoite
varmistaa, ettei pieni- ja keskituloisten palkansaajien ja eläkeläisten
verotus kiristy vuonna 2015. Tämä näkyy esityksen
painotuksissa.
Esitys sisältää tavanomaisten veroperustemuutosten
lisäksi myös periaatteellisesti merkittävän
ehdotuksen, kun tuloverolakiin on tarkoitus ottaa väliaikainen
lapsivähennys verovuosiksi 2015—2017. Tämä poikkeaa
lähes kaksikymmentä vuotta vallinneesta yleisestä linjasta
ja on sikäli verojärjestelmän kannalta
uudenlainen avaus. Esitykseen sisältyy lisäksi
vero-oikeuden yleisten periaatteiden kannalta tärkeä ehdotus palauttaa
edustuskulujen osittainen vähennyskelpoisuus.
Valiokunnan yleiskannanotto
Valiokunta pitää esitystä yleisesti
hyvin kohdennettuna sekä veroasteikkoon ja tuloverolakiin ehdotettuja
muutoksia pääosin perusteltuina.
Veronkevennysten kannalta merkittävimpiä ovat
tuloveroasteikon kolmeen alimpaan luokkaan tehtävät
inflaatiotarkistukset sekä työtulovähennykseen,
kunnallisverotuksen eläketulovähennykseen ja perusvähennykseen
ehdotetut muutokset. Näiden yhteisvaikutus on noin 288 milj.
euroa, ja ne keventävät pieni- ja keskituloisten
eläkeläisten ja palkansaajien verotusta hallitusohjelmassa
sovituin tavoin. Uusi, verosta tehtävä lapsivähennys
keventää sekin verotusta arviolta noin 70 milj.
euroa vuodessa, mutta sen arvioinnissa on syytä ottaa huomioon
samanaikaisesti tehtävä leikkaus lapsilisiin.
Vähennys onkin tarkoitettu lieventämään
leikkauksen vaikutuksia väliaikaisen voimassaolonsa ajan.
Veronkiristykset kohdentuvat taas edellä todetuin tavoin
suurimpiin ansiotuloihin, joita koskeva veroasteikon ylin luokka
on tarkoitus säilyttää vuoteen 2018 saakka.
Lisäksi sen tuloraja ehdotetaan alennettavaksi nykyisestä 100 000
eurosta 90 000 euroon. Muutoksen arvioidaan lisäävän
valtion verotuloja vuositasolla noin 10 milj. euroa ja kehyskaudella
kaikkiaan noin 54 milj. euroa.
Ehdotus perustuu julkisen talouden suunnitelmaan ja on sikäli
hyväksyttävä osa veropoliittisia sopeutustoimia.
Valiokunta huomauttaa kuitenkin, että kiristys kohdistuu
osaavimman ja kansainvälisesti liikkuvimman työvoiman
työn verotukseen. Jos Suomen menestys halutaan rakentaa
myös jatkossa korkean osaamisen varaan, ylimpien ansiotulojen
veroaste tulisi voida säilyttää kohtuullisena.
Väliaikaiset veronkorotukset antavat tähän
nähden vääränlaisen signaalin
ja voivat vähentää luottamusta veropoliittisen
linjan johdonmukaisuuteen.
Vaikutuksia arvioitaessa on niin ikään syytä huomata,
että ansiotuloon kohdistuvat veromuutokset vaikuttavat
myös yrittäjäkenttään.
Esimerkiksi Suomen Yrittäjien mukaan pääosa,
lähes 3/4, yrittäjien tuloista verotetaan
ansiotulona
Yrittäjien tulot ja verot -selvitys
04/2014, Suomen Yrittäjät.
Samantapainen muutos koskee myös suurimpia pääomatuloja,
joihin sovellettavaa korotettua tuloveroprosenttia on tarkoitus
nostaa 32 prosentista 33 prosenttiin. Lisäksi korotetun
veron tuloraja alennettaisiin nykyisestä 40 000 eurosta
30 000 euroon. Näiden muutosten verotuloja lisääväksi
vaikutukseksi on arvioitu vajaat 40 milj. euroa vuositasolla ja
ensi vuonna noin 18 milj. euroa. Vaikka ehdotukset ovat hyväksyttävä osa
sopeutustoimia, viimeaikaiset, tiheästi toteutetut muutokset
ovat verokohtelun ennustettavuuden kannalta ongelmallisia. Pääomatulojen
verotuksessa tulisi myös muistaa, että verotus
kohdistuu nimellistuloon, josta ei ole poistettu inflaation vaikutusta.
Valiokunnalla ei ole huomautettavaa esitykseen siltä osin
kuin se koskee asunnon ja työpaikan välisten matkakustannusten
omavastuuosuuden korotusta 600 eurosta 750 euroon tai asuntovelan
korkojen vähennysoikeuden asteittaista puolittamista vuoteen
2018 mennessä. Molemmat vähennykset kohdistuvat
suureen verovelvollisjoukkoon, minkä vuoksi niiden vaikutukset
jäävät yksilötasolla vähäisiksiEsimerkiksi
korkovähennys pienenisi 2 prosentin korkotasolla ensi vuonna
noin 30 euroa ja vuonna 2018 noin 120 euroa, kun lainamäärä on
100 000 euroa.. Muutokset lisäisivät kuitenkin
verotulokertymää ensi vuonna hieman yli 70 milj.
euroa ja vuonna 2018, kun korkovähennys on pienentynyt
puoleen, noin 175 milj. euroaTuottovaikutus voi olla aikanaan
myös tätä suurempi, jos hallituksen keväällä käynnistämä uudistushanke kilometripohjaisesta
vähennyksestä toteutuu. Uudistuksesta on vireillä tutkimushanke Suomen
ympäristökeskuksessa, joka arvioi kilometripohjaisen
mallin vaikutuksia. Arvioitavana ovat taloudelliset vaikutukset,
vaikutukset työvoiman liikkuvuuteen, alue- ja yhdyskuntarakenteeseen,
liikenteelliset vaikutukset ja yhteisvaikutukset. Hankkeen ohjausryhmässä ovat
mukana ympäristöministeriö, liikenne-
ja viestintäministeriö sekä valtiovarainministeriö.
Tulosten on tarkoitus valmistua ensi vuoden alkupuolella..
Lisäksi asuntovelan korkojen leikkaus kaventaa omistus-
ja vuokra-asumisen verokohtelun eroa, mitä on pidetty veroneutraliteetin
kannalta suotavana asuntopoliittisena kehityssuuntana.
Valiokunta käsittelee seuraavassa lyhyesti vielä erikseen
lapsivähennystä sekä edustusmenojen vähennyskelpoisuutta.
Lopuksi perustellaan valiokunnan ehdotusta pysyttää elokuvatuottajien
tuotantotuen verovapaus ennallaan.
Lapsivähennys
Esityksen kenties kiistanalaisin ehdotus koskee väliaikaista
lapsivähennystä. Sen tarkoituksena on lieventää lapsilisiin
kohdistetun 110 milj. euron leikkauksen vaikutuksia vuosittain noin
70 milj. eurolla, kuten edellä on jo todettu. Vähennys
kattaa verovuodet 2015—2017, ja se koskee noin 770 000:ta
pieni- ja keskituloista verovelvollista, näistäkin
osaa vain osittain. Koska vähennys on henkilökohtainen,
määräytyy tulojen perusteella ja tehdään
verosta, vähennyksen soveltamisalan ulkopuolelle jää lähes
300 000 verovelvollista. Tähän joukkoon kuuluvat
myös ne henkilöt, joiden verot eivät
riitä vähennyksen tekemiseen. Näitä kaikkein
pienituloisimpia verovelvollisia on esityksen perusteluiden mukaan noin
16 500Luvut koskevat vain lapsivähennystä.
Niissä ei ole otettu huomioon toimeentulotuen nousun vaikutusta..
Esitys on eittämättä myönteinen
niille lapsiperheille, joihin se kohdistuu. Siihen voidaan kohdistaa
kuitenkin periaatteellista kritiikkiä monesta syystä:
Vähennys muokattiin ensinnäkin, kun osoittautui,
ettei lapsilisäleikkausta onnistuttu pienentämään
menokehyksen sisäisin muutoksin, kuten olisi ollut luontevinta.
Toisaalta se poikkeaa pitkään jatkuneesta linjasta, jonka
mukaan lapsiperheiden tuki on perustunut verotuksen ulkopuolisiin
suoriin tulonsiirtoihin. Lisäksi se on vastoin lapsilisäjärjestelmän
perusperiaatetta, jonka mukaan lapsista aiheutuvat perhekustannukset
on tasattu kaikille yhtäläisin perustein. Nyt
vähennyksen ulkopuolelle jää iso joukko
lapsiperheitä. Koska vähennys on henkilökohtainen
ja tulosidonnainen, perheen saama hyöty riippuu myös
siitä, miten tulot jakautuvat vanhempien kesken. Vähennyksessä näkyy
näin verotuen suoraa tukea heikompi osumatarkkuus.
Vähennys edellyttää näiden
periaatteellisten näkökohtien lisäksi
myös merkittäviä muutoksia Verohallinnon
tietojärjestelmiin. Julkisuudessakin arvostelua herättänyt
kustannuserä — 2,5 milj. euroa — johtuu
mm. siitä, ettei Verohallinnolla ole riittävää tietopohjaa
vähennyksen toteuttamiseksi. Hallinto joutuu siis luomaan
kokonaan uudet tietovirrat väestötietojärjestelmästä ja
ottamaan huomioon monet erilaiset ja vaihtuvat huoltajasuhteet,
ml. ulkomaiset perhetilanteet. Muutostyöt ovat kalliita
myös siihen nähden, että vähennys
on tarkoitettu väliaikaiseksi.
Periaatteellisista näkökohdista huolimatta
vähennys lievittää lapsilisän
leikkauksesta aiheutuvaa menetystä useimmissa lapsiperheissä. Vaikuttavuutta
lisää se, että vähennys tehdään verosta,
kuten edellä on todettu. Tuki on siten vaikutusalueellaan
tasasuuri, 50 euroa jokaisesta huollettavana olevasta alaikäisestä lapsesta enintään
neljän lapsen perusteella. Ratkaisevaa on väestötietojärjestelmässä vuoden
viimeisenä päivänä oleva tieto
huoltajuudesta. Jos lapselle on merkitty kaksi huoltajaa, molemmat
saisivat vähennyksen, jos heidän tulonsa ovat
vähennyksen vaikutusalueella. Yksinhuoltajille vähennys myönnettäisiin
kaksinkertaisena. Tuki voisi olla enimmillään
siis 400 euroa vuodessa.
Valiokunta on valmis puoltamaan esitystä näiden
huomioiden jälkeen. Vähennyksestä on kuitenkin
syytä luopua siirtymäkauden jälkeen, kuten
lienee tarkoitus. Esitys antaa valiokunnan mielestä lisäksi
aiheen pohtia, tulisiko kehysjärjestelmää kehittää sitovammaksi
myös tulopuolelta.
Edustusmenojen vähennyskelpoisuus
Valiokunta pitää perusteltuna ja myönteisenä ehdotusta
palauttaa edustuskulujen vähennysoikeus sellaisena kuin
se on ollut vakiintuneesti voimassa ennen tätä vuotta.
Ratkaisu eheyttää verojärjestelmää ja
tukee ennalta arvioiden juuri niitä kohteita, joiden arvioitiin
kärsivän eniten vähennyskelpoisuuden
poistosta vuosi sitten. Näitä ovat mm. edustustarkoitukseen
tarjottavien matkailu-, ravintola- ja festivaalipalveluiden järjestäjät.
Muutosta ei voida saattaa kohtuullisin toimenpitein voimaan
takautuvasti tältä vuodelta, koska verovuosi 2014
on jo päättynyt osalla verovelvollisista. Valiokunta
on valmis hyväksymään sen vuoksi ehdotetun
voimaantulon, jonka mukaan lainmuutosta sovellettaisiin ensimmäisen
kerran vuodelta 2015 toimitettavassa verotuksessa.
Elokuvatuottajan tuotantotuki
Valiokunta ei pidä aiheellisena poistaa elokuvantuottajien
tuotantotuen verovapautta, joka on ollut voimassa vuodesta 1984.
Verovapaus koskee kotimaiselle elokuvantuottajalle valtion tai Suomen
elokuvasäätiön varoista myönnettyä tukea.
Verovapauden poistoa on perusteltu esityksessä tavoitteella
laajentaa veropohjaa yritystukia karsimalla. Lisäksi se
on osa julkisen talouden sopeutustoimia. Näillä näkökohdilla
ei ole kuitenkaan olennaista merkitystä, koska muutoksen
verotuottovaikutukseksi on arvioitu 4 milj. euroa vuositasolla.
Tämäkin tuotto on kyseenalaistettu valiokunnan
asiantuntijakuulemisessa, jossa niin opetus- ja kulttuuriministeriö kuin
alan toimijatkin ovat puoltaneet verovapautta tuotantokohtaisena
projektitukena. Ala on myös yleisesti ottaen sangen tappiollinen,
joten verovapauden poisto pienentäisi pääasiassa
vain tuotantoyhtiöille vahvistettavia tappioita. Sillä ei
olisi siten välitöntä vaikutusta valtion
verotuloihin.
Valiokunta on ottanut lisäksi huomioon, että verotuki
rajoittuu täällä verotettavaan elinkeinotoiminnan
tuloon. Koska ulkomaisen tuotannon tulos verotetaan yleensä aina
muualla kuin Suomessa, säännöstä ei
jouduta käytännössä soveltamaan
mahdollisiin ulkomaisiin tuensaajiin. Sen vuoksi verotuki itsessään
ei muodosta valiokunnan käsityksen mukaan sellaista kilpailunvääristymää,
joka pitäisi ottaa sääntelyssä huomioon.
Lakialoitteet
Valiokunta ehdottaa, että lakialoitteet hylätään.