Perustelut

Vuoden 2015 tuloveroasteikko

Keskusta esittää vastalauseessa oman mallinsa vuoden 2015 tuloveroasteikoksi ja työtulovähennykseksi. Keskustan esittämillä muutoksilla veronmaksajan maksukyky huomioitaisiin Stubbin hallituksen esittämää veroratkaisua oikeudenmukaisemmin. Aloitteella kevennettäisiin pieni- ja keskituloisten ansiotuloverotusta sekä keventämällä tuloveroasteikon alimpien portaiden verotusta että korottamalla työtulovähennystä. Vastaavasti keskusta on valmis kiristämään hyvätuloisten verotusta. Keskustan esitys keventäisi vuodessa enintään noin 68 500 euroa tienaavien verotusta ja kiristäisi puolestaan tämän rajan ylittävien verotusta. Keskustan esityksen mukaan tuloveroasteikkoon tehtävät muutokset keventävät verotusta kokonaisuudessaan 94 miljoonalla eurolla.

Keskustan malli tuloveroasteikoksi ja työtulovähennykseksi on esitelty yksityiskohtaisemmin lakialoitteessa LA 70/2014 vp — Kimmo Tiilikainen /kesk ym.

Metsätaloudesta saatavan pääomatulon verottaminen

Hallituksen esittämä pääomatuloveron progressiivisuuden tiukentaminen uhkaa metsätalouden osalta johtaa siihen, että puukauppoja ryhdytään suunnittelemaan siten, että pääomatulot saadaan pysymään alemman pääomatuloverokannan mukaisina, mikä voi johtaa puukauppojen keskikoon pienentymiseen ja sitä kautta vaikeutumiseen puun saatavuuden.

Pääomatulon progressiivisuuden tiukentamisen seurauksena omaisuudesta saatavaa tuottoa kohdellaan eriarvoisesti sen perusteella, tuottaako omaisuus tasaisesti pientä tulovirtaa, kuten vaikkapa vuokra-asunto tai osakeyhtiön osinkotulot, vai tuloutuvatko omaisuudesta saatavat tulot kertaluonteisesti yhdelle vuodelle pidemmältä ajanjaksolta, kuten on kyse puukaupoissa.

Lapsilisäleikkauksen peruminen

Keskusta on esittänyt, että lapsilisäleikkausta ei toteuteta. Tällöin ei myöskään ole tarvetta ottaa käyttöön verotusta monimutkaistavaa ja verohallinnollisesti kalliiksi tulevaa verotuksen lapsivähennysjärjestelmää. Keskusta on esittänyt, että lapsilisäleikkauksen peruminen rahoitettaisiin perumalla lapsivähennysjärjestelmä ja kiristämällä tupakkaveroa 31 senttiä askilta.

Matkakustannusten vähennysoikeutta ei saa heikentää

Keskusta ei hyväksy, että asunnon ja työpaikan välisten matkakustannusten verovähennysoikeutta ei kavenneta hallituksen esittämällä tavalla korottamalla omavastuuosuutta 750 euroon, vaan omavastuuosuus säilytetään nykyisellä tasollaan. Hallituksen esitys kiristäisi verotusta monelta sellaiselta tavalliselta töissä käyvältä suomalaiselta, joka ei asu työpaikan välittömässä läheisyydessä. Hallitus antaa täysin vääränlaisen viestin työnteon kannattavuudesta. Hallituksen esittämä linja on omiaan vähentämään työnteon kannustavuutta ja näin heikentämään työntarjontaa.

Omaisuuden luovutuksesta syntynyt tappio luettava mukaan pääomatulolajin tappioon

Keskusta esittää, että ns. bisnesenkelilaki kumotaan ja tuloverolakia muutetaan siten, että pääomatulolajin tappioon luetaan myös omaisuuden luovutuksesta syntynyt tappio.

Keskustan malli on esitelty tarkemmin lakialoitteessa LA 70/2014 vp — Kimmo Tiilikainen /kesk ym.

Yrittäjävähennys otettava käyttöön

Keskusta ehdottaa, että liikkeen- ja ammatinharjoittajille, henkilöyhtiöitten osakkaille sekä maa- ja metsätalouden harjoittajille annetaan viiden prosentin yrittäjävähennys. Nämä yritykset eivät hyötyneet vuoden 2014 alusta voimaan tulleesta yhteisöveron aleantamisesta, koska se koski ainoastaan osakeyhtiöitä.

Keskustan malli on esitelty tarkemmin lakialoitteessa LA 68/2014 vp — Kimmo Tiilikainen /kesk ym.

Pienten osinkojen verovapaus ja First North — listan verotus

Keskustan osinkoveromallissa listatuista yrityksistä nostettavat enintään 1 000 euron osingot olisivat verovapaita. Muutoin listattujen yhtiöiden osingot olisivat kokonaan pääomaverotuksen piirissä.

Keskustan mallissa verokohtelu kevenee nykyiseen verrattuna kaikilta niiltä, jotka saavat vuodessa alle 6 700 euron osinkotuloja pörssiyhtiöistä. Tämä vastaa noin 150 000—200 000 euron osakesalkkua. Lukumääräisesti keskustan mallissa verrattuna hallituksen esitykseen 500 000 osakkeenomistajan osinkoverokohtelu kevenee ja 74 000 osakkeenomistajan osinkoverokohtelu kiristyy.

Keskusta esittää lisäksi First North -kauppapaikalle listautuneiden yhtiöiden osinkoverotuksen säilyttämistä listaamattomien yhtiöiden verotuksen mukaisena. Näin kannustetaan yrityksiä hakemaan markkinaehtoista kasvurahoitusta ja samalla yksityisiä ihmisiä osakesäästämiseen ja kansankapitalismiin.

Keskustan malli on esitelty tarkemmin lakialoitteessa LA 71/2014 vp — Kimmo Tiilikainen /kesk ym..

Tekijänoikeuskorvauksien verokohtelu

Keskusta on esittänyt toimenpidealoitteessa TPA 32/2014 vp — Kimmo Tiilikainen/kesk ym., että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin mahdollistaakseen tekijänoikeuskorvauksien maksamisen taiteilijan yritykselle yrityksen tulona, jos taiteilija tekee työtään yrittäjänä. Lakialoitteessa LA 39/2014 vp — Pia Kauma /kok ym. vastaa tarkoitukseltaan keskustan esittämää toimenpidealoitetta, ja näin ollen keskusta tukee sitä.

Perustelut

Vasemmisto pitää elvytystä välttämättömänä. Vasemmiston vaihtoehto vuoden 2015 talousarvioksi lähtee tällöin siitä, että nyt on järkevää kattaa veronkorotuksilla enintään pysyvät menolisäykset. Sen sijaan tilapäiset menolisäykset on perusteltua kattaa lainanlisäyksellä. Ehdotamme verojen keräämistä oikeudenmukaisemmin.

Vasemmiston verovaihtoehto on kokonaisuudessaan seuraava:

• tuloverotuksessa korotetaan ylimpien tulojen solidaarisuusveroa ja toteutetaan kahteen alimpaan tuloryhmään inflaatiotarkistus + 97
• säilytetään Windfall-vero (voimalaitosvero) + 100
• panostetaan harmaan talouden torjuntaan 39 milj. euroa, jolloin nettotulovaikutus vuonna 2015 on + 40
• otetaan uudelleen käyttöön varallisuusvero + 150
• rajoitetusti verovelvollisille maksettavista osingoista ryhdytään perimään lain edellyttämä lähdevero, jollei osingon tosiasiallisesta saajasta ja hänen oikeudestaan pienempään veroon esitetä luotettavaa selvitystä + 200

Verotulojen turvaamiseksi ja tuloerojen kaventamiseksi on perusteltua nostaa suurimpien tulojen veroa. Vasemmistoliitto ehdottaakin solidaarisuusveron nostamista ja verotuksen porrastamista siten, että porrastetaan solidaarisuusvero kahteen luokaan (70 000 euroa ja 150 000 euroa), minkä lisäksi hallituksen esittämää inflaatiokevennystä pienennetään kolmannesta tuloluokasta alkaen.

Vasemmisto pitää välttämättömänä pääomatulojen ja palkkatulojen verotuksen lähentämistä asteittain. Tällöin palkka- ja eläketulojen verotus voi keventyä, jos pääomatulojen verotus puolestaan lisää tuloja. Kokonaisharkinta joudutaan kuitenkin tällöin tekemään suhteessa menotarpeisiin.

Perustelut

Kannustava ja oikeudenmukainen työn verotus

Jo nyt on havaittavissa, että valtion verokertymästä yhä suurempi osa tulee erilaisista tasaveroista, kuten arvonlisä- tai energiaveroista. Monet verovähennyksetkin, kuten esimerkiksi vapaaehtoisten eläkevakuutusmaksujen vähennysoikeus, hyödyttävät lähinnä suurituloisia, ja niiden elinkeinopoliittinen merkitys on kyseenalainen. Taloustieteellisissä tutkimuksissa on havaittu, etteivät suurituloisten veronkorotukset johda heidän työn tarjontansa alenemiseen, mutta pientuloisten verotuksen alentaminen sen sijaan nostaa kannustetta ottaa vastaan myös osa-aikaista työtä. Lisäksi riippumattomat suomalaiset asiantuntijat ovat laskeneet, että ottaen huomioon suomalaisen hyvinvointivaltion tulonjaolliset tavoitteet Suomen suurituloisimpia olisi aiheellista verottaa selvästi ankarammin kuin mitä viimeisten 15 vuoden aikana on tehty.

Edellä mainituista syistä perussuomalaiset ehdottaa, että 1 000 euroa kuussa voisi ansaita ansiotuloverosta vapaasti. Tämä tarkoittaisi sitä, että 12 000 euroa vuodessa ansaitseva ei maksaisi valtion tuloveroa eikä kunnallisveroa. Tämä olisi oikeudenmukainen uudistus, ja se tekisi myös työn vastaanottamisesta nykyistä kannattavampaa. Lisäksi se vähentäisi erilaisten tukien tarvetta. Tämä uudistus pienentäisi merkittävästi niin sanottua tuloloukkuongelmaa eli tilannetta, jossa työttömällä ei ole taloudellisesti kannattavaa ottaa työtä vastaan. Muutos toteutettaisiin kustannusneutraalisti niin, että 40 000 euroa ja sitä vähemmän vuodessa ansaitsevien verotus kevenisi ja sitä suurempituloisten kiristyisi. Muutoksen ansiosta 12 000 euroa vuodessa ansaitsevan käteen jäävät tulot nousisivat melkein 400 euroa ja kaikkien suurituloisimpien verotaakka kasvaisi noin 500 euroa.

Tämän lisäksi ehdotamme valtion tuloveron 4. portaan (yli 71 400 euroa vuodessa) ja 5. portaan (yli 90 000 euroa vuodessa) marginaaliverojen korottamista. 4. portaan marginaalivero korotetaan 29,75 prosentista 32 prosenttiin ja 5. portaan 31,75 prosentista 36 prosenttiin. Tämän niin sanotun Wahlroos-veron jälkeenkin korkein marginaaliveroprosenttimme olisi kansainvälisessä vertailussa varsin kohtuullinen.

Yritys- ja osinkoveroon järkeä

Perussuomalaiset pitää vuoden alussa voimaan tullutta osinkoverouudistusta epäonnistuneena. Uudessa osinkoveromallissa on porsaanreikiä ja se suosii suurituloisia. Uudistaisimme osinkoverotusta oikeudenmukaisemmaksi ja kasvua paremmin tukevammaksi, sillä verottaisimme pieniä osinkoja hallitusta kevyemmin ja suuria osinkoja ankarammin. Tukeaksemme pienyrittäjiä haluamme kuitenkin jättää listaamattomille pk-yrityksille selvän verokannustimen.

Mallissamme listattujen yhtiöiden osingoista 50 % olisi veronalaista pääomatuloa 1 000 euroon asti ja 100 % veronalaista siitä ylöspäin. Listaamattomien yritysten osingot taas olisivat huojennetun verotuksen piirissä siltä osin kuin ne eivät ylitä 6 %:a yhtiön nettovarallisuudesta. Tämän tuottoasteen ylittävät osingot olisivat 75-prosenttisesti veronalaista ansiotuloa. Huojennetun verotuksen piirissä olevat osingot olisivat 10 %:n veronalaista pääomatuloa 10 000 euroon saakka, 35 %:n veronalaista pääomatuloa välillä 10 000—40 000 euroa, 50 %:n veronalaista pääomatuloa välillä 40 000—100 000 euroa, 75 %:n veronalaista pääomatuloa välillä 100 000—150 000 euroa ja 100 %:n veronalaista pääomatuloa 150 000 euroa suurempien osinkojen osalta.

Edellä mainittu uudistus keventäisi kaikkien muiden paitsi kaikkein suurituloisimpien verotusta. Uudistuksemme alentaisi lähes kaikkien yrittäjien verotusta, sillä Suomen Yrittäjien mukaan yli 75 % yrittäjistä sai vuonna 2012 alle 10 000 euroa osinkoa.

Perussuomalaiset pitävää myös hallituksen päätöstä alentaa vuoden alusta yhteisöveromme kantaa 24,5 prosentista 20 prosenttiin hätiköitynä ratkaisuna. Katsomme, että hallituksen tekemän yhteisöveroalen hyöty on kyseenalainen, ja kuvaavaa on, että esimerkiksi Stora Enson toimitusjohtaja Karl-Henrik Sundström on todennut, ettei yhteisöveron tasolla ole yhtiölle suurta merkitystä. Ymmärrämme hyvin, että maamme on vastattava lähimpien kilpailijamaidemme aloittamaan verokilpailuun, mutta emme hallituksen tavoin olisi valmiita kiihdyttämään verokilpailua edelleen. Verokilpailun kiihtymisestä onkin jo merkkejä, sillä Ruotsissa yritysverotusta pohtinut työryhmä on ehdottanut verokannan alentamista 16,5 prosenttiin. Näin ollen mielestämme yhteisövero on syytä asettaa samalle 22 prosentin tasolle kuin se on nykyään Ruotsissa. Tästä säästyneet varat käyttäisimme maamme työllisyyden ja talouskasvun selkärangan, pk-sektorin, tukemiseen.

Kotitalousvähennystä on korotettava

Kotitalousvähennyksen korottaminen on oiva keino tukea yrittäjyyttä ja työllisyyttä. Kotitalousvähennys on synnyttänyt uutta yritystoimintaa ja on monen pienen palveluyrittäjän liiketoiminnan elinehto. Tämän lisäksi kotitalousvähennyksen korotus torjuu harmaata taloutta, kun se kannustaa kotitalouksia teettämään pienet työt rehellisillä yrittäjillä. Perussuomalaiset ovatkin tyytyväisiä siihen, että hallitus on tämän vuoden alusta korottanut kotitalousvähennyksen enimmäismäärää 2 400 euroon. Pidämme kuitenkin tätä riittämättömänä ja ehdotamme, että kotitalousvähennyksen vähennyskelpoisen työkorvauksen määrää nostetaan 45 prosentista takaisin 60 prosenttiin.

Suursäätiöt verolle

Perussuomalaiset haluaa laajentaa veropohjaa oikeudenmukaisella tavalla ottamalla verotuksen piiriin suurten säätiöiden ja yhdistysten saamat pääomatulot, kuten osingot, vuokratulot ja myyntivoitot. Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) on arvioinut, että pelkästään viiden suurimman säätiön vuosittainen veroetu oli 29—45 miljoonaa euroa vuosina 2004—2005. Säätiöiden varallisuudeksi VTV arvioi 12—15 miljardia euroa.

Nykyinen verojärjestelmä on luonut suursäätiöille eräänlaisen veroparatiisin, jonka puitteissa varakkaat yksilöt voivat paeta verotusta lähes kokonaan, ja suursäätiöiden kautta he voivat harjoittaa merkittävää yhteiskunnallista valtaa. On kohtuutonta, että pienetkin yritykset, jotka toimivat markkinariskin alaisina, joutuvat maksamaan pääomaveroa, kun todella vauraat yhdistykset ja säätiöt saavat vakaat pääomatulonsa verottomina.

Perussuomalaisten kaavailema uudistus koskisi ainoastaan suurimpia säätiöitä ja hyvin va-rakkaita yhdistyksiä. Suomessa on lukuisia pieniä yhdistyksiä ja säätiöitä, joiden toiminta riippuu verottomista pääomatuloista, joten niiden pääomatulot Perussuomalaiset jättäisi verovapaiksi 100 000 euroon asti. Verokanta olisi yleistä pääomaverokantaa alempi, 15 %.

Säätiömuotoisia yliopistoja emme asettaisi pääomaverotuksen piiriin. Uudistus ei myöskään koskisi lainkaan valtaosaa suomalaisista yhdistyksistä ja säätiöistä. Se ei haittaisi ns. Linnanmäki-tyypin yleishyödyllisiä säätiöitä ja yhdistyksiä, joiden tulot koostuvat muista kuin pääomatuloista.

Ei lapsilisäleikkauksille

Lapsissa ja nuorissa on Suomen tulevaisuus, ja heidän arvonsa tulisi nähdä myös poliittisessa päätöksenteossa. Lapsilisä on yksi tärkeimmistä lapsiperheiden tulonsiirroista. Eduskunnan tietopalvelun arvion mukaan lapsilisien reaaliarvo on vuonna 2015 ensimmäisen lapsen osalta lähes 30 % pienempi ja toisen lapsen osalta jo lähes 40 % pienempi vuoden 1994 tasoon verrattuna. Lapsilisien reaaliarvo on tällä hallituskaudella painettu leikkausten ja indeksijäädytysten avulla alemmas kuin kahteenkymmeneen vuoteen. Lapsiperheiden taloudellisesta pärjäämisestä huolehtiminen on yhteiskuntamme velvollisuus, ja esitämmekin lapsilisäleikkausten perumisen lisäksi myös indeksikorotusten toteuttamista. Siksi haluamme jättää verotusta monimutkaistavan lapsivähennyksen tekemättä.

Perustelut

Kaikkia yrittäjiä tulee kohdella yhdenvertaisesti. Nyt osakeyhtiömuotoiset yrittäjät saavat verotuksessa etuja, jotka eivät koske muita yritysmuotoja.