Yleisperustelut

Valiokunta puoltaa esityksen hyväksymistä muutettuna.

Valiokunta ehdottaa, että tavallisille takseille myönnettävä verotuki säilytetään perusteiltaan nykyisellään, mutta sen enimmäismäärä rajataan 4 800 euroon. Tätä koskevaa muutosta sovellettaisiin kahden kuukauden pituisen siirtymäkauden jälkeen maaliskuun 2015 alusta. Valiokunta ehdottaa lisäksi eräitä lainsäädäntöteknisiä tarkennuksia, jotka koskevat Ahvenanmaan maakuntaa. Muilta osin esitys voidaan hyväksyä valiokunnan näkemyksen mukaan sellaisenaan.

Esityksen taustaa

Hallituksen esityksen pääkysymykset liittyvät kahteen verotukeen, jotka ehdotetaan poistettaviksi osana yleistä yritystukien karsintaa. Niistä vaikutuksiltaan laaja-alaisempi koskee tavallisten taksien autoveron alennusta, joka on nykyisin enintään 9 600 euroa. Alennus voidaan myöntää samanaikaisesti vain yhdelle autolle kutakin taksiliikennelupaa kohden. Toinen verotuki kohdistuu muuttoajoneuvoihin, ja sen enimmäismäärä on 13 450 euroa yhdelle yksityistalouteen kuuluvalle ajoneuvolle.

Nämä veroetuudet on siis tarkoitus poistaa taksien osalta vuodenvaihteessa ja muuttoajoneuvojen osalta kolmen vuoden siirtymäajan kuluessa. Esityksellä ei puututtaisi sen sijaan invataksien verovapauteen eikä isojen esteettömien tai erikoisvarusteltujen tilataksien (1 + 7)Tavalliseen taksiin rinnastetaan myös esteetön taksi, jossa on istumapaikkoja vähemmän kuin seitsemän kuljettajan lisäksi (1 + 6). verotukeen, jonka määrä on enimmillään 15 000 euroa.

Ehdotukset perustuvat pääministeri Kataisen hallituksen rakennepoliittiseen ohjelmaan sekä sen toimeenpanoon osana julkisen talouden suunnitelmaa vuosille 2015—2018. Nämä linjaukset muodostavat pohjan myös nykyisen hallituksen ohjelmalle. Verotukien poisto sisältyi lisäksi yritystukia ja muiden veroluonteisten tukien uudistamista ja uudelleenkohdentamista selvittäneen ministerityöryhmän viimekeväiseen loppuraporttiin. Niiden keskeisenä ajatuksena on uudistaa yritystukia niin, että tuet edistävät kestävää talouskasvua ja vähentävät ympäristöhaittoja. Esitys noudattaa näitä periaatteita.

Verotukien poisto lisäisi hieman myös verotuottoa, ensi vuonna vajaat 20 milj. euroa ja aikanaan muutosvaikutusten tasaannuttua hieman yli 30 milj. euroa vuositasolla. Kummankin verotuen osuus tuotosta on karkeasti ottaen samansuuruinen. Arvioihin liittyy kuitenkin mahdollisista käyttäytymismuutoksista aiheutuvaa epävarmuutta.

Valiokunnan yleiskannanotto

Valiokunta pitää verotuen poistoa koskevia ehdotuksia lähtökohtaisesti perusteltuina.

Liikenne on merkittävä päästökaupan ulkopuolinen ympäristöohjauksen kohde, ja autoverotus on olennainen osa sitä yhdessä vuotuisen ajoneuvoveron sekä liikenteen polttoaineiden verotuksen kanssa. Verotuet ovat kuitenkin nykyisellään niin suuria, että ne kattavat yleensä auton koko veron päästötasosta riippumatta. Erityisesti muuttoajoneuvojen keskimääräinen päästötaso on pysynyt sen vuoksi melko korkeana (188 g/km vuonna 2013). Se poikkeaa olennaisesti myös muiden uusien henkilöautojen keskimääräisestä päästötasosta (129 g/km), joka on laskenut lähes kolmanneksen sen jälkeen, kun päästöperusteinen autovero otettiin käyttöön vuonna 2008. Samalla verotuen määrä on kasvanut suhteessa täydellä verolla verotettuihin ajoneuvoihin.

Valiokunta näkee kuitenkin edelleen perusteita ylläpitää tavallisten taksien kohtuullisentasoista verotukea. Perusteet liittyvät yhteiskunnan palvelutarpeisiin niin maaseudulla kuin kaupungeissakin. Pääosa ajoista tapahtuu nimittäin tavallisilla takseilla, ja julkishallinnon osuus alan liikevaihdosta on kaikkiaan merkittävä, esimerkiksi vuonna 2011 noin 418 milj. euroa eli 41 prosenttia alan hieman yli miljardin euron kokonaisliikevaihdosta. Verotuen poisto voisi heijastua siten palvelun tarjontaan ja kaventaisi joka tapauksessa arvioitua verotuottoa. Esimerkiksi Kuntaliitto ja Kansaneläkelaitos ovat vastustaneet esitystä juuri näillä perusteilla.

Muuttoajoneuvojen verotukseen ei liity sitä vastoin enää sellaisia erityisperusteita, jotka oikeuttaisivat ylläpitämään verotukea. Sen alkuperäinen peruste, välttää kaksinkertainen verotus, on poistunut käytännössä lainsäädännön kehittymisen myötä. Verotukea on hyödyntänyt lisäksi enää vain pieni vähemmistö, esimerkiksi vuonna 2013 vain noin seitsemän prosenttia Suomeen muuttaneista henkilöistä. Esityksessä on arvioitu lisäksi, että pääosa muuttoauton tuoneista henkilöistä on ollut ulkomailla määräaikaisesti ja tyypillisesti edun saantiin liittyvän vuoden ajan. Kysymys on siis jossain määrin myös tasapuolisen kohtelun vaatimuksesta ja verotuksen oikeudenmukaisuudesta.

Valiokunta pitää siis esitystä perusteltuna muuttoajoneuvoja koskevalta osin. Muutokseen liittyvät kohtuullistamisnäkökohdat on otettu lisäksi hyvin huomioon siirtymäsäännöksessä. Nykyistä huojennusta sovellettaisiin edelleen niihin muuttoajoneuvoihin, jotka on rekisteröity muuttavien henkilöiden käyttöön tai joiden hankinnasta on tehty sitova ostosopimus ennen lain voimaantuloa ensi vuoden alusta. Lisäksi edellytetään, että muutto Suomeen tapahtuu viimeistään vuoden 2017 loppuun mennessä. Sama koskee laissa tarkoitettua väliaikaista oleskelua. Verotuen piirissä oleviin ajoneuvoihin sovelletaan edelleen nykyisen lain erityissäännöksiä mm. ajoneuvon edelleenmyynnistä.

Valiokunta käsittelee seuraavassa vielä lyhyesti taksien verotukea koskevaan muutosehdotukseensa liittyviä näkökohtia. Valiokunnalla ei ole huomautettavaa esitykseen muilta osin.

Muutosehdotus

Valiokunta on päätynyt kokonaisarvioinnissaan todetuin tavoin siihen, että tavallisia takseja koskeva verotuki säilytetään puolitettuna. Tuen enimmäismäärä olisi siten 4 800 euroa, mikä riittää kattamaan myös useiden taksikäyttöönkin soveltuvien automallien koko autoveron. Taksiyrittäjät voivat vaikuttaa tuen kattavuuteen joka tapauksessa autovalinnoillaan. Huomattavaa on myös, että verotuesta palautuu jo nykyisin peräti neljäsosa tukeen sovellettavien ns. kuoleentumissääntöjen vuoksi. Käytännössä kysymys on siitä, että taksien todellinen käyttöaika on lyhyempi kuin verotuen kuoleentumisaika, 36 kuukautta.

Verotuen määrää arvioitaessa on syytä muistaa myös se, että pääoman poiston osuus taksiliikenteen kustannustekijöitä ja niiden muutoksia kuvaavassa indeksissä on vain noin seitsemän prosenttia. Verotuen osuus on siis sitäkin pienempi. Suurin osa indeksistä — noin 71 prosenttia vuoden 2010 mukaan — koostuu välittömistä ja välillisistä palkkakustannuksista. Merkitystä on myös sillä, että ala itsessään, mm. luvat ja hinnoittelu, on toistaiseksi varsin säännelty.

Verotuen puolitus alentaa jonkin verran esityksessä arvioitua verotuottoa. Toisaalta se pienentää niitä lisäkustannuksia, joita tuen poistosta olisi muutoin aiheutunut yhteiskunnalle. Lisäksi osittainenkin tuki helpottaa autonvaihtoa. Se tukee siten autokauppaa ja ylläpitää osaltaan autoverotuottoa. Taksien osuus autojen vuosittaisista ensirekisteröinneistä on nimittäin lähes viisi prosenttia. Muutoksen vaikutus verotuottoihin on näistä syistä valiokunnan arvion mukaan kaikkiaan vähäinen. Yhteiskunnan kannalta on myös myönteistä, että taksien nopea vaihtoväli nuorentaa välillisesti Suomen autokantaa ja tuo liikenteeseen turvallisuudeltaan korkeatasoisia autoja.

Muutosehdotus koskee vain verotuen määrää, ei rakennetta, joka säilyisi siis ennallaan. Valiokunta on pitänyt tätä perusteltuna mm. siksi, että korkeamman, 15 000 euron suuruisen tuen tarve isoille tilatakseille (1 + 7) on yhä ilmeinen. Tällaisten autojen hankintakustannukset ovat korkeammat kuin niitä pienemmillä esteettömillä takseilla ja niiden jälleenmyyntiarvo on muita takseja heikompi. Isoja tilatakseja tarvitaan kuitenkin turvaamaan mm. opetus- ja sosiaalitoimen erityskuljetukset. Lisäksi verotuesta vain pieni osa, noin miljoona euroa vuodessa, kohdistuu näihin takseihin, kun tavallisten taksien osuus verotuesta oli vuonna 2013 lähes 20 milj. euroa.